Olimme suunnitelleet norjan matkaa koko viime talven. Tarkoitus oli tällä kertaa kiertää uusia paikkoja, joissa emme ole ennen käyneet. Pakkasimme tavarat hyvissä ajoin ennen loman alkua, jotta vielä ehtii rauhassa tarkistaa, jotta kaikki tarvittava on varmasti mukana.
Loman lähestyessä oli perhosia vatsassa, sillä odotus luo aina pienoisen jännityksen siitä tulisiko matka onnistumaan vai onko sitä lähdössä liian suurin toivein. Kokemus tosin on opettanut, ettei koskaan kannata odottaa mitään, niin silloin ei tule myöskään pettymyksiä. Joka tapauksessa viimein koitti lähtöaamu ja auton nokka käännettiin kohti Turkua ja satamaa. Tämän kesän lomamatka oli valmis alkamaan.
Ruotsia emme paljon katselleet, vaan suuntasimme suoraan kohti Norjaa. Ilmat suosivat meitä, ei ollut liian kuuma, mutta ei sentään mikään pakkanenkaan, muutamaa tunturissa vietettyä yötä lukuunottamatta. Stryn’in kesähiihtokeskuksessa sai kokea yhtä aikaa sekä kesän että talven. Onneksi siellä vuokrattiin suksia ja pääsin kokeilemaan kesälaskettelua sellaisessa maastossa, jota suomesta ei löydy. Sieltä matka jatkui kohti Atlantin rannikkoa.
Maisemat olivat upeita, kuten jokainen on vuono-norjan esitteistä nähnyt. Ålesundissa meni ensimmäisen kerran sormi suuhun kun haimme kaupungissa olevaa matkaparkkia. Meille annettu osoite ei pitänyt paikkaansa, mutta onneksi löysimme sen onnen ja pienen etsimisen jälkeen. Paikka oli sikäli erikoinen että maksu maksettiin automaattiin ja maksukortiksi kävi vain luottokortti. Muuten siellä oli kaikki palvelut ja erittäin siistit sosiaalitilat. Lisäksi paikka oli aivan kaupungin keskustassa, joten siitä oli mukava lähteä katselemaan kaupunkia.
Alun perin meillä oli suunnitelmissa tutustua Lysefjord-vuonoon. Mutta Atlantin rannikolla oli niin paljon nähtävää ja koettavaa ettemme yksinkertaisesti ehtineet sinne saakka. Vaan meidän oli pakko kääntää nokka kohti kotia, sillä loma oli lopuillaan ja työt odottivat tekijää.
Kaiken kaikkiaan meidän reissu oli oikein onnistunut ja vielä jäi uutta nähtävää.
Miten muilla palstan lukijoilla kesän ja syksyn reissut ovat onnistuneet ja missä päin maailmaa olette kiertäneet?
Loman lähestyessä oli perhosia vatsassa, sillä odotus luo aina pienoisen jännityksen siitä tulisiko matka onnistumaan vai onko sitä lähdössä liian suurin toivein. Kokemus tosin on opettanut, ettei koskaan kannata odottaa mitään, niin silloin ei tule myöskään pettymyksiä. Joka tapauksessa viimein koitti lähtöaamu ja auton nokka käännettiin kohti Turkua ja satamaa. Tämän kesän lomamatka oli valmis alkamaan.
Ruotsia emme paljon katselleet, vaan suuntasimme suoraan kohti Norjaa. Ilmat suosivat meitä, ei ollut liian kuuma, mutta ei sentään mikään pakkanenkaan, muutamaa tunturissa vietettyä yötä lukuunottamatta. Stryn’in kesähiihtokeskuksessa sai kokea yhtä aikaa sekä kesän että talven. Onneksi siellä vuokrattiin suksia ja pääsin kokeilemaan kesälaskettelua sellaisessa maastossa, jota suomesta ei löydy. Sieltä matka jatkui kohti Atlantin rannikkoa.
Maisemat olivat upeita, kuten jokainen on vuono-norjan esitteistä nähnyt. Ålesundissa meni ensimmäisen kerran sormi suuhun kun haimme kaupungissa olevaa matkaparkkia. Meille annettu osoite ei pitänyt paikkaansa, mutta onneksi löysimme sen onnen ja pienen etsimisen jälkeen. Paikka oli sikäli erikoinen että maksu maksettiin automaattiin ja maksukortiksi kävi vain luottokortti. Muuten siellä oli kaikki palvelut ja erittäin siistit sosiaalitilat. Lisäksi paikka oli aivan kaupungin keskustassa, joten siitä oli mukava lähteä katselemaan kaupunkia.
Alun perin meillä oli suunnitelmissa tutustua Lysefjord-vuonoon. Mutta Atlantin rannikolla oli niin paljon nähtävää ja koettavaa ettemme yksinkertaisesti ehtineet sinne saakka. Vaan meidän oli pakko kääntää nokka kohti kotia, sillä loma oli lopuillaan ja työt odottivat tekijää.
Kaiken kaikkiaan meidän reissu oli oikein onnistunut ja vielä jäi uutta nähtävää.
Miten muilla palstan lukijoilla kesän ja syksyn reissut ovat onnistuneet ja missä päin maailmaa olette kiertäneet?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olin taas kännissä kausipaikalla.
Norja on todella kaunis maa olemme paljon kiertäneet siellä yksi kauneinta Norjaa on Jotunheimin ylänkö jossa myös lunta monta metriä ja voi kesällä harrastaa laskettelua oli hauska kokemus.Sinulle siinä se meni olisit voinut jättää taasen nuo juttusi unholaan tuo on vanha vitsi.
"Sinulle siinä se meni olisit voinut jättää taasen nuo juttusi unholaan tuo on vanha vitsi. "
Varsin monelle se ei ole vitsi. Hyvin moni viettää "lomansa" kausipaikalla ja heistä useat enemmän tai vähemmän kännissä. He eivät tosin ole karavaanareitakaan ja se onkin tässä ikävää. Pilaavat oikeiden karavaanarien maineen tuolla nyhjöttämisellään.
Kyllä jokaisella on vielä Suomessa vapaus valita miten lomansa viettää,tämä kausipaikka juttu on niin moneen kertaan jauhettu tällä palstalla että se todellakin on vanha vitsi,itse nautin reissaamisesta mutta voin myös ihailla kauniisti laitettuja istutuksia vaunun ympärillä.Kyllähän meissä reissaajissakin löytyy niitä maineen pilaajia,niin kauan kun kausipaikkoja myydään ja se luvallista niin olkaa mollaamatta sehän on kuin oman pesän likaamista.Sopuisia ruskamatkoja myös kausipaikkalaisille ruskatalkoita.
Toden totta Joutheimin alue on todella kaunista ja oikeastaan koko väli Songdal - Lom. Mutta toinen todella kaunis ylänkö on Otta’n itäpuolella oleva Rondane National Park. Siellä tosin ei ole mitään hiihtokeskuksia tai muutakaan sivistystä, mutta maisema on arktisen kaunista. Nykyään siellä pääsee autolla vain alkumatkan, joten seutu on tarkoitettu lähinnä retkeilijöille ja vaeltajille. Miksei myös mastopyörä sovellu siihen maastoon ja sillä pääsisi huomattavasti pidemmälle ja nopeammin kuin kävellen.
Geiranger-vuono on myös aina yhtä sykähdyttävän kaunis, tulee sinne sitten mistä suunnasta vain. Vaikka aivan keskikesällä paikka on niin täynnä turisteja, ettei sekaan tahdo sopia ja leirintäalueella on melkoisen ahdasta. Mutta siellä maisema on niin uskomattoman kaunis, ettei sitä voi ohittaa pysähtymättä. Olen siksi suunnitellut matkan aina niin että Geirangerin leirintäalueella ollaan vähintään kaksi päivää ja sinä aikana ehtii myös pestä pyykit ja siivota matkakodin.
Yleensä kun keskustellaan lomasta Norjaan, niin silloin puhutaan pohjoisnorjassa käymisestä. Mutta Norja on niin pitkä ja vaihtelevamaastoinen maa, ettei siitä näe yhdellä reissulla kuin pienen palan. Pohjoisnorja on omalla tavalla kaunista, mutta vasta vuononorjan tuntureilla kokee miten pieni ihminen todellisuudessa on. Sillä seudulla mm. vaelluskartoissa matkat ilmoitetaan kävelytunteina, eikä kilometreinä kuten meillä on opittu matkaa mittaamaan.
Hyvä kirjoitus tuokin