Teollinen eli keinotekoinen transrasva on monelle kuluttajalle tuttu termi, mutta vain promille meistä tietää sen, että minkälaisesta myrkystä siinä on kysymys. Transrasvahapot syntyvät prosessissa, jossa tyydyttymätöntä rasvaa pommitetaan suurella nopeudella liikkuvilla vetyatomeilla ja tätä kautta molekyylit tyydyttyvät. Prosessin nimi on hydraus eli vedytys. Vedytyksen sivutuotteena syntyy molekyyli, jossa hiilen kaksoissidoksen kummallekin puolelle sitoutuu vetyatomi. Tämä on luonnoton ilmiö, sillä luonnolla on taipumus tehdä kaikki vedyn kaksoissidokset samalle puolelle molekyyliä (cis-sidos). Vedytyksen tuottamaa molekyylia kutsutaan trans-sidokseksi. Näitä trans-sidoksia sisältävät trans-rasvahapot on todistetusti ihmiselle vaarallisia, sillä entsyymijärjestelmämme on tarkoitettu käsittelemään cis-sidoksia eikä trans-sidoksia.
Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Tämän avulla keksit ja sipsit säilyvät hyllyissä rapeina kuukausikaupalla ja eikä niitä saa pilaantumaan vaikka yrittäisi. Keinotekoista transrasvaa sisältävä kasvirasva on lisäksi edullisempia kuin luonnollinen rasva ja sopii siksi suurteollisuuden tarpeisiin. Keinotekoista transrasvaa sisältäviä valmistuotteita on esimerkiksi sipsit, ranskalaiset perunat, pikkuleivät, sämpylät, pullat, murot ja useimmat valmisruuat. Toisin kuin yleisesti luullaan, ei leivälle levitettävät kasvisrasvamargariinit juurikaan sisällä keinotekoista transrasvaa. Näiden levitteiden sisältämät nestemäiset rasvat on kovetettu yleensä lesitiinin (E 322 ja E471) avulla. On tärkeää huomioida, että transrasvoja esiintyy luonnollisessa muodossa esimerkiksi useissa maitotuotteissa. Näitä luonnollisia transrasvoja (cis-sidos) ei pidä missään tapauksessa sekoittaa teollisiin transrasvoihin (trans-sidos), koska luonnon omat transrasvat ovat ihmiselle erittäin terveellisiä.
Tanska on otttanut teollisten transrasvojen suhteen tiukan linjan, joka on toiminut. Tanska asetti vuonna 2003 lain, jonka mukaan vuodesta 2004 lähtien teollista transrasvaa ei käytännössä saanut enää käyttää. Tanskan ravitsemusneuvoston transrasvatyöryhmän mukaan jopa 50 000 EU:n kansalaista kuolee teollisten transrasvojen aiheuttamiin sairauksiin. Kun Tanskan rajoitusta koskevia artikkeleita oli julkaistu arvostetussa lääketieteellisessä aikakauslehdessä, median paine sai USA:ssa McDonald’sin siirtymään vapaaehtoisesti vaarattomampiin rasvoihin. Suomessa transrasvoja ei tarvitse merkitä tuoteselosteisiin. Tämä on kuluttajan kannalta valitettava tilanne ja siihen olisi syytä saada nopeasti muutos. Valistunut ja omasta terveydestään kiinnostunut kuluttaja välttää kaikkia tuotteita, joista löytyy kovetettua tai osittain kovetettua kasvirasvaa tai öljyä. Useimmat tuotteet sisältältävät kuitenkin vain maininnan kasvisöljystä, eikä mitään tarkempää tietoa rasvan koostumuksesta. Tanskalaisten selvitysten mukaan elintarvikkeet voivat sisältää runsaastikin keinotekoisia transrasvoja, vaikka tuoteselosteessa ei ole mainittu mitään kovetetuista kasvirasvoista.
Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Tämän avulla keksit ja sipsit säilyvät hyllyissä rapeina kuukausikaupalla ja eikä niitä saa pilaantumaan vaikka yrittäisi. Keinotekoista transrasvaa sisältävä kasvirasva on lisäksi edullisempia kuin luonnollinen rasva ja sopii siksi suurteollisuuden tarpeisiin. Keinotekoista transrasvaa sisältäviä valmistuotteita on esimerkiksi sipsit, ranskalaiset perunat, pikkuleivät, sämpylät, pullat, murot ja useimmat valmisruuat. Toisin kuin yleisesti luullaan, ei leivälle levitettävät kasvisrasvamargariinit juurikaan sisällä keinotekoista transrasvaa. Näiden levitteiden sisältämät nestemäiset rasvat on kovetettu yleensä lesitiinin (E 322 ja E471) avulla. On tärkeää huomioida, että transrasvoja esiintyy luonnollisessa muodossa esimerkiksi useissa maitotuotteissa. Näitä luonnollisia transrasvoja (cis-sidos) ei pidä missään tapauksessa sekoittaa teollisiin transrasvoihin (trans-sidos), koska luonnon omat transrasvat ovat ihmiselle erittäin terveellisiä.
Tanska on otttanut teollisten transrasvojen suhteen tiukan linjan, joka on toiminut. Tanska asetti vuonna 2003 lain, jonka mukaan vuodesta 2004 lähtien teollista transrasvaa ei käytännössä saanut enää käyttää. Tanskan ravitsemusneuvoston transrasvatyöryhmän mukaan jopa 50 000 EU:n kansalaista kuolee teollisten transrasvojen aiheuttamiin sairauksiin. Kun Tanskan rajoitusta koskevia artikkeleita oli julkaistu arvostetussa lääketieteellisessä aikakauslehdessä, median paine sai USA:ssa McDonald’sin siirtymään vapaaehtoisesti vaarattomampiin rasvoihin. Suomessa transrasvoja ei tarvitse merkitä tuoteselosteisiin. Tämä on kuluttajan kannalta valitettava tilanne ja siihen olisi syytä saada nopeasti muutos. Valistunut ja omasta terveydestään kiinnostunut kuluttaja välttää kaikkia tuotteita, joista löytyy kovetettua tai osittain kovetettua kasvirasvaa tai öljyä. Useimmat tuotteet sisältältävät kuitenkin vain maininnan kasvisöljystä, eikä mitään tarkempää tietoa rasvan koostumuksesta. Tanskalaisten selvitysten mukaan elintarvikkeet voivat sisältää runsaastikin keinotekoisia transrasvoja, vaikka tuoteselosteessa ei ole mainittu mitään kovetetuista kasvirasvoista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sitä, että jos tuote sisältää kasvirasvaa ja sillä on normaalia pidempi säilyvyys (hyllyaika), niin silloin se sisältää transrasvaa. Normaalina säilyvyytenä voi monen tuotteen kohdalla pitää sitä mikä on itse tehdyn tuotteen säilyvyys.
En muuten enää koskaan syö margariineja enkä transrasvoja hyi hitto.
syö kynsiäs pikhukyrppä..