Välillä tuntuu että en kestä enää äitiäni. Huoneessani se käy ihan millon huvittaa,kysymyttä mitään, ja tonkii tavaroita.. lisäksi se vittu kyylää menkkasiteitä!siis onko vähän sairasta?? ja ist se kyselee onks sulla onsk loppunu pälä pälä vaikka olen ihan normaali ja terve ihminen eikä edes ymmärrä miksei minua niin kovin paljoa kiinnosta kesksutella asiasta. ja sitten se yrittää koko ajan käskyttää jollain tavalla-jos sanon etten voi tehdä jotain (imuroida,käydä tallilla tai ihan mitä vaan), koska on esim.kokeet,niin se sanoo no sitten teet tätä pälä pälä ja siis yrittää prkl olla pomona koko ajan. Ja jos sanon sille jostain asiasta, niin se on oikeesti niin lapsellinen että peittää korvansa!tai sanoo että emmä ny jaksa,emmä välitä jne. Ja sitten se valittaa koko ajan etten syö tarpeeksi tai OIKEANLAISTA ruokaa vaikka itse olen normaalipainonen ja se ite on pullukka jolla on kolesterolit koholla jne. Ja kun snaon etetn syö sian/kananlihaa niin nosti ihan perkeleen älämölön siitä vaikka selitin ihan rauhallisesti miksi(eettiset syyt)..ja se siis ei ymmärrä esim.kasvisyönnistä mitään(en ole vielä kavissyöjä) niin sillä on joku harhaluulo että kaikki kasvissyöjät kuolee johonkin puutostaudin ja saa anoreksian.hoh hoh. se työskentelee jossain nuorten syömishäiriöosatolla joten nyt se varmaan näkee kaikkialla mörköjä..mutta iis uskomattominta kaikessa varmaan on että se vaatii tietää kavereitten NIMET ja mielellään vielä puhelinmerot ja missä ne asuu koska *vanhempien pitää tietää millasten tyypien kanssa lapsi liikkuu*. siis ihan uskomatonta.pari vuotta sitten se ei ees kysyny mitään,ja minä kun vielä olen niin 'mallilapsi*en ole koskaan edes ryypännyt tai vastaavaa..tuntuu että pää räjähtää kun ei saa ajatella/vapaadti tehd' niinkuin tahtoo, ja vielä lisäksi,olen 17 vuotias joten huh huh..tiedän kyllä että kuulostan lapsellisemmalta mutta tää juttu vaan niin sapettaa ettän jaksa muotilla lauseita jotenkin järkevämmiksi ps.jos se kiistelee mun kanssa se soittaa joskus isälle(vanhemmat eronneet)ja rupeaa sille raivoamaan asioista joista se ei mun kanssa susoutnut keskustelemaan..
Tyrannisoiva äiti
närkästynyt
211118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Teini-ikä. Kyllä se siitä tasottuu. Äitis välittää susta, siks se noin toimii.
eli siis..? on mun vika että se kyttää mua ja yrittää hallita mun elämää vai?
Seuraavan kerran kun hän utelee asioitasi, sano aivan rauhallisella äänellä että istutanpa mamma nyt hetkiseksi. Sitten sinun on hetkeksi otettava ohjakset käsiisi. Kerro kenen kanssa vietät aikaasi: yks Kalle ja Minna ja tuija ja... he ovat samalla luokalla, kuuntelevat samaa musaa, tekevät .... Heidän vanhemmat ovat muurareita, räätäleitä, opettajia, siivoojia, lääkäreitä.... meitä kaikkia yhdistää tälläiset maailmaa vaikuttavat haasteet kuin.. (kerro mikä teitä kiinnostaa).
Ehkätulisit kanssamme kahvilaan/lenkille/diskoiltaan? Tai voisimmeko tilata pizzat ja he kaikki tulisivat meille, katsoisimme yhdessä .... elokuvan? Tai ehkä me voisimme kokata sinulle aterian (tarpeeksi paljon että siitä riittää kaikille). Mitä väliä sillä on onko se kaurapuuroa vai jokin super keitos.
He kaikki ovat todella kivoja ystäviä ja varmasti hekin haluaisivat tavata sinut.
Sat huomata että kun hiukan raotat yksityisyytesi verhoa hänelle, tilanne rauhoittuu huomattavasti ja hän jättää sinut rauhaan.
Muista siivota kielenkäyttosi, se saa sinut kuulostamaan hiukan....yksinkertaiselta.
aivan:D mutta todellisuudessa en kiroile ollenkaan *liltti pikku tyttö*.ehkä tosiaan auttaisi jos kertoisin että he eivät ole mitään huumediilereitä
"lisäksi se vittu kyylää….tätä pälä pälä…..perkeleen älämölön" -tuo ei kuulosta oikein älykkään nuoren kielenkäytoltä. Joten siivoa suusi. Saat huomata että ihmiset, (äitisi mukaan lukien) ottavat sinut paljon vakavammin, sen sijaan että kohtelisivat sinua kuin jotain tyhmää kakaraa jolle täytyy jatkuvasti hokea samaaa rumbaa.
Todellakin, pyydä äitisi joskus osallistumaan asioihisi, hänen huomatessa että ystäväsi ovat kiinnostuneita, älykkäitä (olettaen että te olette), kohteliaita ja fiksuja häneltä putoaa tuo jatkuva tarkkailun tarve. Luottaminen ja auttaminen tarvittaessa tulevat tilalle.
"Vain todella typerä koira puree ruokkivaa kättä" toimii sinunkin tapauksessa. Joten älä missään tapauksessa hio äidistäsi vihamiestä, sinä tarvitset häntä ainakin vielä vuoden kunnes olet laillisesti täysi-ikäinen - maksat oman asumisesi ja verosi.
Olet oikeassa, että oma rauha pitää huoneessa olla. Se on asia, jonka oppii vain jos on tottunut elämään sellaisessa, Todennäköisesti äitisikin huonetta, kaappeja yms on hänen nuoruudessaan pengottu ja vaikka hän saattaisi kantasi ymmärtää ei ehkä vain osaa luottaa sinuun tarpeeksi. Kuten itsekin arvelit hän näkee työssään paljon ikäviä ja raskaita kohtaloita, eikä taatusti kykene siellä sulkemaan äidintunteitaan täysin pois. Saattaahan olla, että äitiäisi vaivaa myös väsymys ja stressi, joten et sinä hänen tilannettaan ainakaan hirveästi tue omalla käytökselläsi. Vaikutat kuitenkin terävältä havaitsemaan asioita, joten voisitko käyttää terävyyttäsi hyväksi puhelemalla äitisi kanssa yhteisistä pelisäännöistä huoneesi suhteen sekä käydä vähän läpi, mistä hän on saanut päähänsä olla syömisistäsi niin huolissaan? Kuuntele siis, äläkä vain tuomitse. Äitisi tuskin on ihan idioottikaan ja tuskin saisi olla huoltajasikaan, jos kyse olisi täysin toivottamasta tapauksesta.
Kiinnostaisi myös tietää osallistutko kodissasi miten ahkerasti yhteisiin töihin ja voisitko ryhtyä kokkaamaan yhdessä äitisi kanssa haluamiasi ruokia? Voisitte sopia keittiövuoroista niin, että sinä teet kerran viikossa lauantaisin ruokaa jota suostut syömään ja todellakin etsit hyviä reseptejä sekä näytät siten miten tarjolla on monenlaista herkkua. Tofuhan korvaa lihan ja sitä saa lähikaupasta, joten kehittele vaikkapa ateria ensi alkuun sen ympärille, mutta niin että puheesi saavat painoarvoa. Teoreettisella kasvissyönnillä ei pitkälle pötkitä, jos aikomus on pysyä hengissä. Eli tämänkin asian voit järkevästi esittää ja jos äitisi on eri mieltä voit vedota siihen, että haluat syödä mahasi täyteen ja auttaa häntä olemaan huolehtimatta sinusta liikaa.
Jos minulla olisi ikäisesi tytär (vain pari poika, joille kelpaa mikä vaan ruoka) ja niin innostunut kasvissyönnistä antaisin keittiöni välittömästi hänen käyttöönsä. Olisi ihanaa ottaa päivä vapaaksi ja antaa lapsen huolehtia, vaikka alkuun haparoiden, mutta kuitenkin oppien.
Jatka vain entiseen malliin, mutta olet jo niin iso tyttö, että osaat kyllä jo monia asioita tehdä itsekin. Nyt on aika näyttää terävä puolesi :)
Ihan normaalia mun mielestä niin kauan ku asut kotona. Sun äiti tutkii siteet sen takia että se voi ostaa sulle lisää jos ne on vähissä, ettei sun ite tarvis ostaa(mun mielestä ois ollu joskus noloa ostaa niitä). Ja kotitöitä kuuluu jokaisen tehä ainaki jonku verran. Tottakai se ruoka-asioistaki välittää, se ei halua että susta tulee lihava niinku siitä, muttei myöskään halua susta mitään anorektikkoa. Aika monilla kasvissyöjillä on jonkunlaisia puutoksia, että ymmärrän kyllä äitiäs. Ja kavereista, kyllä mun äiti ainaki aina on tienny mun kavereitten nimet ja missä ne asuu ja minkälaisia tyyppejä ne on. Mun mielestä on hyvä olla avoin näistä asioista, mä ainaki pääsin kulkemaan paljo vapaammin ku äiti tiesi keitten kanssa oon ja missä. Ja ikä ei noissa missään jutuissa vaikuta, jos asut kotona, niin sulla on tietyt säännöt!
Mun äiti on ollu aika samantyylinen noiden asioiden suhteen, ja mun mielestä se oli tosi rento ja varsinki näin jälkeen päin ajateltuna, paras äiti mitä toivoa voi! :)
että äitis holhoaa sua, 17-vuotiaaks kirjotatkin päin persettä, se jo kertoo jotain sun tasosta.
Sekä ollessani alaikäinen -juuri ikäisenäsi- että täysi-ikäisenä kaikki vuodet äitini on tyrannisoinut minua. Hän tunkeutuu kotiini aina kun haluaa kysymättä omistajalta (minulta). "Vain minä osaan" -asenteellaan hän opettaa meille lapsilleen kaiken riippumatta siitä, onko hänellä asiantuntemusta erikoisosaamisista (ammatit) vai ei.
Äitini mielestä menen aina lähemmäksi syntymää kehityksessäni: jouluna -07 oli "sentään" vielä 2-vuotiaana, viime jouluna 0,5-vuotias! Veikkaan, että tänä jouluna olen vielä sikiövaiheessa tai hedelmöittymättömän munasolun tasolla äitini mielestä.
Minunkin äiti on määrännyt painoni murrosiästä alkaen: olin liian lihava yläasteella, kun olin normaalirakenteinen. Hän käski pudottaa 10 kiloa ja tein sen, mutta kesken dieetin olin hänestä liian laiha, koska olin hoikempi kuin hän.
Samoin minun äiti halusi ja haluaa tietää kaikkien kontakti-ihmisteni nimet, mutta en kerro hänelle. Kehitä yksityisyydensuojaasi jo nyt, niin äitisikin oppii, että olet pian täysi-ikäinen. Halutessasi voit itsenäistyä jo nyt. Siten pääsisit vähän helpottamaan elämääsi, sillä saat työikäisenä määrätä itse asumisympäristösi. Onhan mm. opiskelija-asunnot alaikäisillekin tarkoitettu.
Ala siis kehittämään itsemääräämisoikeuttasi ajoissa äläkä alistu kaikkiin äitisi määräämiin asioihin, mainitsemistasi mm. kaverit, ruoka, oma ajattelu, opiskelu ja monia muitakin. Kokemusteni perusteella voin sanoa, että äitini tyrannisoi edelleen, vaikka olen asunut erillään 67 % elämästäni. Kun itsenäistyt, muuta kauemmaksi kuin naapuripaikkakunnalle, jotta saat etäisyyttä äitiisi.
Kiitoksia vastauksista. Tyrnimarjasopalle,olen tarjotunut tekemään ruuan aina kun se on kasvissisältöinen, ja olen tehnytkin niin joitakin kertoja. Kyse ei olekan siitä,että olisin laiska enkä itse tekisi mitään asian tekee; äidillä vain on asenneongelma tämän asian suhteen. Anteeksi että kirjoitan huonoa kieltä, en vain jaksa aina tarkistaa...Mutta kotona en siis todellakaan kiroile koskaan, ja äiti on aina se joka huutaa. Pitäisikö minun todella kertoa kaikki tiedot kavereistani? tuskinpa he edes suostuisivat siihen. Pitäisi noudattaa talon sääntöjä riippumatta iästä vai,entä jos äiti ei anna lupaa muuttaa pois? Paljon mieluummin asuisin muualla,jos olisi laillinen oikeus/ rahaa siihen. Jos äidillänikin on oiekus yksityiselämään,niin miksei minulla?
Sun äitisi rakastaa sua ihan järkyttävän paljon, koska hän on valmis käyttämään aikaansa siihen, että "kyttää" sun tekemisiä ja menemisiä. Sen tajuu sitten, kun tulee aikuiseksi ja ehkä sitten vuosia myöhemmin. Mulla oli samanlainen äiti, joka kyttäsi kaikkee. Nyt jälkeen päin hyväksyn sen, mitä se teki, mutta yhtä asiaa en hyväksy vieläkään nimittäin hän luki mun kirjeitä ja päiväkirjaa. Sitä en hyväksy koskaan! Kaiken muun kyttäämisen hyväksyn. Jos on alaikäinen, niin silloin vastuu on vanhemmilla joten niitten on pakko tietää, missä se alaikäinen nuori menee, koska jos sattuu jotain, niin vastuu on aina vanhemmilla. Siksi mä ymmärrän sen, että muakin kytätiin ja mun piti kertoo, mihin menen ja kenen kanssa. Se on ihan ok. Nykyään kun on lehdissä jotain ilmoituksia, että joku nuori tyttö tai poika on kadonnut tai hukassa, niin heti tulee mieleen, että eikö niitten vanhemmat kysy, missä niitten nuoriso liikkuu ja kenen kans. Siksi on hyvä, että sun äitisi on tietoinen, missä olet ja minne menet. Se on rakkautta. Sun äitis hajoais, jos sulle kävisi jotain tai sä katoaisit ja se ei tietäis, missä sä olet. Ole onnellinen, että sinulla on rakastava äiti. Ei sitä välttämättä tajua, koska se tuntuu itsestä inhottavalle, kun kytätään, mutta joskus sitä välttyy monista vaaroista ja pahoista jutuista, kun joku katsoo vähän perään. Uskon, että olet fiksu ja kiltti nuori, jota ei varmaan tarttis edes kytätä, mutta toisaalta on ihan mahtavaa, että sinusta pidetään huolta! Sä et ole heitteillä ja sun äitis tietää, missä sä pyörit ja missä porukassa. Suomessa on fiksuja nuoria, jotka pitää huolen omista asioistaan ja siinä on Suomen tulevaisuus. Niin sitten on niitäkin, jotka ei hoida asioitaan, mutta onneksi se on vähemmistö.
Muutaman vuoden päästä helpottaa, kun ei enää ole kukaan kyttäämässä. Oikeesti se mikä tuntuu kyttäämiseltä, on kuitenkin loppujen lopuksi vain huolenpitoa.
Kuullostaa jonkin sortin luottamuspulalta (sitä sopii miettiä mistä sellanen on tullut). Toinen asia että teillä on keskustelutýhteys poikki (olisko helpompaa vaan alkaa kertomaan päivän tapahtumista eikä sulkeutua). Ettei neidin pitäs vaan katsoa sinne peiliin!!
Sitten kun olet täysi-ikäinen ja pääset muuttamaan pois kotoa saat sen oman yksityisyyden ja vapauden, niin kauan asiat kuuluvat äidillesi kun asut kotona ja olet alaikäinen, äitisi on holhoojasi, joten turpa kiinni ja ala tekemään yhteistyötä asioiden eteen.
Sulla ei oikeasti ole edes hajua siitä miltä tuntuu kun oma äiti ei välitä, joten ole hemmetin tyytyväinen siitä. Itse olin koko lapsuuden heitteillä, olosuhteiden pakosta jouduin muuttamaan omilleni 15 vuotiaana, ja voin sanoa ettei ollut helppoa. Nyt elämä mallillaan, vasta 35 vuotiaana.
Mielestäni tilanteita ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa,varsinkaan kun et kerro millaisesta heitteille jätöstä kenties on kyse. Entä isäsi? Ymmärrän kyllä nyt,että ehkä äiti tekee sen osittain rakkaudesta tai vastaavaa mutta se on silti ahdistavaa ja rajoittaa ihmissuhteita...
Mitäs jos koulusi ohella menisit iltaisin ja viikonloppuisin töihin, ottaisit ja maksaisit oman asuntosi ja ruokasi. Lauantaisin ja sunnuntaisin voit alkaa aamu kuudelta, tehdä 8 tuntia yhdessä paikassa ja sitten klo 14.00. sta 22.00een toisessa työpaikassa. Noilla viikonloppuhommilla plus joka illan 4-5 tunnilla saisit vuokra/ruokarahasi kasaan ja todellakin voisit elää omillasi. Ei tarvitsisi kuunnella äitisi kyselyjä.
Sitäpaitsi, et lainkaan olisi ensimmäinen ihminen joka tekee noin! Niin että siinä ei ole mitään uutta.
Tuon aikaansaatuasi voit todellakin sanoa olevasi itsenäinen.
Niinkauan kuin kulutat äitisi ja isäsi tuloja, saadaksesi ei vain katon pääsi päälle mutta myös, vesi/sähkö/lämpö/vaate/ruokalaskuihisi., sinulla ei ole kovin paljon varaa napista. Tuolla aiemmin joku jo sanoikin että vain todella idiootti koira puree ruokkivaa kättä.
Niin kauan kuin olet vielä alaikäinen, äidilläsi ei ole vain oikeutta vaan myös velvollisuus valvoa sinua. Sinä et ole vielä aikuinen. Miksi et voi muka antaa ystäviesi yhteystietoja äidillesi, jos he ovat kunnon väkeä? Minä tiedän lasteni kavereiden nimet ja puhelinnumerot, tiedän, missä he asuvat ja keitä heidän vanhempansa ovat ja minulla on myös vanhempien puhelinnumerot. Se on itsestään selvää meillä, eikä kukaan ole urputtanut. Lasteni vastaavat tiedot ovat heidän kavereidensa vanhemmilla. Olen myös jutellut näiden vanhempien kanssa.
Tuo kuukautisjuttu sen sijaan menee minustakin yli. Minulla on tapana huolehtia siitä, että kylpyhuoneen kempparikaapissa on aina riittävästi siteitä, enkä kysele tai kyttäile, koska niitä kuluu ja paljonko ja kuka käyttää. Ostan niitä säännöllisin väliajoin muutamia paketteja sinne kaappiin. Kuukautiset ovat todellakin hyvin henkilökohtainen asia. Ehkä äitisi ammatistaan johtuen tietää, että määrättyjen syömishäiriöiden yhteydessä saattaa kuukautiskiertokin häiriintyä, ja koska et syö nk. normiruokaa, hän on äitimäiseen tapaan huolestunut.
Kotityöasioissa äitisi ei "yritä olla" pomo, vaan hän ON pomo omassa taloudessaan. Sinä saat sitten päättää itse imurointiaikasi kun asut omassa asunnossasi ja hankit itse leipäsi. Silloin muuten näet, kuinka paljon aikaa ja voimia vie ihan tavallisen arjen pyörittäminen, kun kaikesta täytyy huolehtia itse, eikä jääkaappiin enää ilmestykään itsestään maitopurkkeja tai margariinia.
No entäs sitten sellainen tapaus jossa tytär on 17v, eli alaikäinen. Tytär käy lukiota ja joutuu samalla käymään ilta/viionloppu/kesätöissä rahoittaakseen mm. omat vaatteet, kosmetiikan, matkat yms.
Kuka silloin saa käskeä ja ketä esim. imuroimaan, jos tytär sekä opiskelee että tekee töitä vapaa-ajallaan?
Niin kauan kuin nuori/alaikäinen/aikuinen on riippuvanen vanhemmistaan, halusi hän tai ei, on tanssitava sen pillin mukaan joka maksaa suurimman osan kuluista. Siis katon pään päälle.
Tuo on vain tavalliseen järkeen käypä käytänto.
Siinä vaiheeessa kun asuu omillaan, maksaa omat veronsa, vuokransa/asuntovelkansa, kaikki itseensä liittyvät kulut - silloin voi tehdä niinkuin haluaa.
hui, johan on ajatus. Ja entäs jos nuori joutuu maksamaa vuokraa huoneestaan vanhemmille, niin kukas sitten käskee ja miten?
Jokainen tyossäkäyvä maksaa veroja. Varsinkin kun saa ilmaisen koulutuksen, sairashoidon ....Oliko nuori tai vanha, se on sama.
Nuori voi itse haluta, maksaako vuokransa vanhemmilleen vai asuuko kotinsa ulkopuolella ja täten maksaa asumisensa vuorkraisännälle/-emännälle. Usein tuohon vuokraan vielä lisätään maksut vedestä, lämmostä, sähkostä, nettiyhteydestä, jne..
Pointtini on että niin kauan kuin on vanhemmistaan taloudellisesti riipuvainen, niin kauan tanssitaan heidän pillin tahdissa.
On todella väärin käyttää vanhempien hyväsydämmisyyttä ja auttamisen halua hyväkseen ja sitten käyttäytyä aivan kuin ilmaiseksi tarjottu olisi itsestäänselvyys. Sitähän se tietenkään ei ole.
voi, voi, voi. Eipä ne lapset ole tähän maailmaan pyytäneet tulla! Että ihan vaan äitykkä ja isukki katsokoon peiliin kun ovat lapsia tähän maailmaan saattaneet aivan täysin omasta ITSEKKYYDESTÄÄN! Joten eiköhän nyt olisi ihan hyvä vanhempienkin tajuta se, että ovat aivan täysin ja todella velvollisia mm. tarjoamaan lapselleen turvallisen, tasa-arvoisen kodin, jossa jokainen kunnioittaa toinen toisiaan.
Ei lapsi / nuori ole mikään kiitollisuuden velassa elävä armosta elämän saanut. Kyllä se on ihan vanhmpien vika, että lapsi on tähän maailmaan syntynyt. Siitä on turha lasta syyllistää ja näin alistaa lasta vanhempien "minä täällä määrään" asteen alle!
Onko teidän vanhempien itsekkyydellä mitään rajaa?!
velvollisuus valvoa sinua. nyt rauhotut j ajattelet asiaa ajan kanssa.......olet niin murrosikäinen kuin voi ja äitisi on tulossa vaihdevuosiin tms.....vie aikaa löytää yhteinen sävel mutta nyt pistit mielestäni vähän kyllä yli,molempien pitää rauhoittua mutta voisitko ajatella että sinä sen keskustelun aloittaisit ja kertoisit ilman tuota draamaa mitä tunnet...kyllä asiat hoituu oikeasti puhumalla. minulla 5 lasta ja draamaa on selvitelty,täytyy vain josvaihees vähän nielaista ja kuunnella mitä toinen sanoo tai ajattelee.minulla pelko teki sen että reagoin aikoinaan äkkipikaisesti mutta se johtui vai siitä ettei kukaa pysähtynyt kuuntelemaan..malttia malttia, nyt sinä hyökkäät ja äitisi ei tiedä kuinka reagoida.nyt olet kuin pahin valittajapissis.