Missä tapasit elämänkumppanisi?

..että netissä. :)

Tapasimme bussipysäkillä. :D

Tapasimme tuolla treffi-osiossa noin 2,5 vuotta sitten. Hyvä niin. :)

Itse tapasin nykyisen kihalttuni töissä. Tämä tapahtui ns. vahingossa yhden kaverin ja esimiehen ansiosta.

Tavattiin mielenosoituksessa, jonka jälkeen tavattiin vielä poliisiaseman ulkopuolella kun päästiin samaan aikaan putkasta. Ei kovin romanttista, heh ! Mutta nyt ollaan naimisissa ja meillä on lapsi.

ravintolassa 23.v.sitten

ravintolassa 22 vuotta sitten

...eli teatterilla :) Molemmat siis näyttelemme. Minun kohdallani taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä, kumppanillani kesti kaksi päivää lämmetä ;)

Olin iltaisin kioskillamyyjänä ja sama poika kävi ahkeraan ostoksilla. En vaan heti tajunnut, että ostokset oli väkisin keksittyjä.

Teneriffalla ajat sitten samalla auringonottoterassilla. Suhde jatkuu ja jatkuu...

Konttorin ovella. Työsunde päättyi, rakkaus ei...

Olin ystäväni kanssa poikaystävänsä luona ja poikaystävänsä serkku ilmestyi sinne myös.. Seuraavana päivänä jäi silloiset seurustelukumppanit ja nyt oltu monta vuotta yhdessä :)

Kesällä, klassisesti, koivujen katveessa.
Oltiin molemmat lähetty pelkästään kuuntelemaan (toisistamme tietämättä)
paikallista bändiä fiiliksillä että äh-- eipä viitsi yksin olla kotonakaan.
Ei siis mitenkään haku päällä kummallakaan.
Vain se yksi katse ja se olikin sitten siinä.
Kolinaa kertaheitolla.
Samana aamuyönä käytiin jo sitten hakemassa tavaraa hänen asunnoltaan luokseni
ja tässä nyt ollaan kun täit tervassa :o))

Eihän toi internet deittaaminen taidakaan olla tavanomaista,
kun niin moni täältä kumppanin löytänyt !

14 vuotta sitten eräässä saaressa grillikatoksessa.

...netissä. Ja sitä on nyt jatkunut jo kolme vuotta.

kapakissa näimme ekakerran, siitä viikko etiäpäin oli hiljasta. sitten uskalsin laittaa hänelle(mies) viestin että muistaako minua.viikon verran tekstailimme ja laittelimme meiliä, kunnes hän pe-iltana laittoi viestin että lähtisinkö hänen kanssa huomenna naapuripitäjään baila-bailareissulle. no miehän lähin ja vieläkin olen sillä reissulla ja siitä on kohta 7 vuotta aikaa. mänimmä kihloihin ja kesällä tuli 6v kun menimme naimisiin. päivääkään en seurustellut muuta kuin tekstillä ja meilin kautta ja en ole katunut. rakastan miestäni edelleen suuresti.

lasten kanssa katsomassa Pessi ja Illusia kappaletta vuonna 1984. Nyt on silloiset lapset edellisistä liitoista maailmalla ja 2 yhteistä vielä kotona (14- ja 15- vuotiaat).

urheilutapahtumassa, hän oli kilpailemassa joukkueensa kanssa. Minä istuin katsomossa, ja hän bongasi minut yleisön keskeltä (mikä kiinnitti hänen huomionsa?, sitä en tarkkaan tiedä vieläkään) ja hankki puhelinnumeroni.

Nyt yhdessä monta vuotta ja yhteinen koti.

tavattiin suomi24 chatissa reilu 8 vuotta sitten,eilen tuli 7 vuotta aviossa.

työpaikalla...takana yhteiseloa nyt 2 vuotta. Tappelimme molemmat noin vuoden tunteitamme vastaan, mutta minkäs teet kun sielunkumppani löytyy.

Laitoin ilmoituksen, sain monta vastausta, muutaman kanssa chattasin, kahden kanssa puhuin puhelimessa ja yhden tapasin. Kaikki tämä alle kahden viikon sisällä.

Ruvettiin seurustelemaan heti ensitapaamisen jälkeen ja nyt ollaan oltu naimisissa yli kuusi vuotta.

Ja ilman nettiä emme ikinä olisi tavanneet, siitä olen sataprosenttisen varma.

Kiitos Deitti.netille (onkohan sitä muuten enää edes pystyssä..)

Tapsin nykyisen miesystäväni täällä Suomi24.sivuilla ja nyt on kohta vuosi oltu yhdessä..rakkaus kukoistaa ja olen todella onnellinen

Tapasimme opiskelijoiden hengailuillassa- mehudiskoa sukkasillaan. Hyvä fiilis.

Asuimme samassa luhtitalossa noin vuoden. Illalla myöhään lenkitin aina koirani ja hän huomasi sen, itse kun joutui myös valvomaan myöhään. Eräänä iltana hän sitten tuli ulos kun kuuli että lähdin lenkille, sillä kertaa ei vielä uskaltanut tulla juttelemaan. Mutta seuraavalla kerralla tuli ja nyt ollaan oltu avoliitossa jo viisi ihanaa vuotta. :)

Parkkipaikalla 10v sitten. Ei ollut oma piha, olimme ohikulkumatkalla, ja kaverini heittäytyi tämän miehen juttusille.

...ensi silmäyksellä näin että tuossa on sellainen jota pitää varoa, ettei jää koukkuun...

olin kavereille kuskina baarireissulla ja siellä sitten eräässä baarissa satuin kait näyttää hyvin hympiintyneeltä, mutta mies tuli juttelemaan mulle ja samana iltana laittoi viestiä että lähtisinkö rehveille hänen kanssaan... :)

taivalta ollaan yhdessä tallattu reilu puolisen vuotta... mut pakko sanoa et tää tuntuu juuri siltä mitä haluankin!!!! ihana mies... :)

ja nyt ollaan kihloissa ja asutaan yhdessä. Olemme yli 50 -vuotiaita ja ns. toisella kierroksella.
Ilman Treffit-palstaa ei oltais ikinä kohdattu. Onneksi tuollainen kanava on olemassa!

..netistä minäkin avokkiní yhytin :)...jo toista vuotta yhteistä kotia olemme asuneet...kolmatta vuotta yhdessä kaikn kaikkiaan olemme olleet

..netissä 9 vuotta sitten. Nyt kaksi lasta ja ihana elämä! :)

Autokoulussa ja aviossa kohta 32 v.

v-74. Naimisissa v:sta -81

Rokkifestareilla tutustuttiin.

Tukkijoella AD 1962. Vuodesta 1965 asti naimisissa ja hyvin menee, mutta menköön, kunhan ei mene liian sukkelaan aika alta pois lailla vierivän virran .

reissatessani itsekseni reppu selässä ympäri maailmaa. Olin jumittunut yhteen tylsähköön suurkaupunkiin odottamaan sopivan hintaista lentoa välillä Euroopan puolelle 'lepäämään', kun tutustuin mukavaan mieheen, joka hänkin oli matkalla 'jonnekin'. Vietimme yhdessä kaveri-periaatteella viikon päivät kaupunkia katsellen, kunnes tuli aika jatkaa matkaa eteenpäin. Sovimme, että pidämme yhteyttä, ja kuka tietää, ehkä joskus vielä tapaamme jossakin päin maailmaa - kotimaidemme välinen etäisyyskin kun oli kohtuullisen pitkä. Erotessamme emme varmasti osaneet kumpikaan arvata, että kahdeksan kuukauden kuluttua olisimme naimisissa. Ensitapaamisestamme on nyt kulunut n. 7 v, ja hyvin menee edelleenkin. Matkailua harrastamme vieläkin, mutta nykyään aina yhdessä.

olemme seurustelleet noin viisi vuotta vaihtelevalla menestyksellä
samassa duunissa edelleen satamassa.

Siitä on aikaa jo kyllä yli viisikymmentä vuotta kun tapasimme,oli hiihtokilpailut seuralla, lämmin kakluuni oli nurkassa, lämmittelin siinä ja hän saapui myös siihen, se oli kerralla sellainen isku että oksat pois.

Kaverit sai minut lähtemään keskiviikoiltana tanssimaan,
pieni tanssilava syrjäisessä paikassa.
Siellä hain tanssimaan pitkää vaaleaa naista aristellen,
sydämmet löivät samaan tahtiin,nainen jäi lattialle,
siinä ilta tanssittiin.
Tarjosin kyytiä ,voin viedä sinut kotiin täältä,
nainen suostui,pihassa anoin pienen sukon ja lähdin
asunnolleni.
Seuraavana lauantaina ajon likkakaverini kotiseudulle,
jossa näin hänet,ja otin kyytiin,kyytiä jatkunut
40v,ja ihanaa ollut.

Minulle tuli viesti kännykkään kaverilta...viestitimme yhden päivän....seuraavana päivänä tapasimme...n. 2 viikon päästä aloimme seurustella....nyt olemme kihloissa...Kaikki tämä kun ystävät rupesi "sokkotreffejä" järjestämään...:-).-Kirsi

Tien varressa. Matkalla mummolleni olin, juuri koulusta tullut. Punainen auto ja hymyilevä mies. 4-vuotta tässä taitettu.

Kahdeksan vuoden takainen työkaverin kanssa vaan leimati, kun pyörävaras vei pyöräni.
Annoin hänelle puhelin numeron - jos näkee pyörän jossain tien laidas. Pyörää toki ei löytynyt.
Joskus myöhemmin olemme vitsaileet että pitäisi laittaa ilmoitus lehteen, kiitos pyörävarkaalle
joka varasti vaaleanpunaisen pyörän 8.12.2007.
(paitsi riidan sattuessa ilmoituksessa lukisi kyllä jotain muuta)

...minä tunsin morsiamen = Lapsuuden ystävä ja hän oli sukua sulhaselle. Takana kaksi vuotta avioliittoa ja Ihana poika hyvä uusperhe kompleksi :-)

Itse löysin elämänkumppanin kaupungin kadulta 39 vuotta sitten,enkä ole sitä katunut.Minulla ja elämänkumppanilla on kolme ihanaa lasta ja kolme lastenlasta. Kaikki on yhtä onnea ja rakkautta.

kultani lähetti treffi palstan kautta viestin ja siitä se alkoi. 3 viestiä sit 8h mesetystä kameran kautta ja seuraavana päivänä tapaaminen. rekka-mies vei kertaheitolla meikäläisen mukanaan. 2v avoliitossa ja erittäin onnellisena

Ravintolassa 30 vuotta sitten,yhä edelleen onnellisina yhdessä!

liftaamalla löysin kultani (: nyt 6 vuotta yhdessä ja 2 lasta

Metrossa Pariisissa, matkalla kohti Disneylandia. Siinä sitten hengailtiin Disneylandissa, Eiffelin tornissa, Seinen risteilyllä, matkattiin läpi yön bussilla Brittein saarille.. Kesti tosin pari vuotta ennen kuin tästä kehittyi mitään sen enempää, nyt on yhteinen kämppä..

kesti 3 vuotta,
wamli.net chatista, kesti myös 3 vuotta
nyt ei muuta kun elatusmaksut ja loputon yksinäisyys
ikää jo sén verta, enkä baareissa käy, niin loppu-elämä tullee menemään yksin
välillä vaihelun vuoksi käyttää vasenta kättä... :)

90-luvun alussa Diskon tanssilattian laitamilla tavattiin eka kertaa. Tosin elämänkumppanin kanssa sittemmin tiet eronneet mutta 18 vuotta tangottiin.

Olin ollut nuorena leskenä reilun vuoden ja hoidin edesmenneen mieheni yritystä. Ensimmäinen palkkaamani työntekijä paljastui alkoholistuksi ja jouduin hänet irtisanomaan.. tämä toinen tuli "soitellen sotaan" eli oli jäänyt työttämäksi n. 6 kk aiemmin ja avoliittokin repeili liitoksistaan. Mies teki ensin osa-aikaista ja asui entisessä kodissaan, ja parin kk päästä hän kyseli työsuhdeasuntoa, jonne muutti pussukkansa kanssa.
Siitä alkoi kipinät lennellä välillämme.. olin kovin varovainen ja pelkäsin sitoutua. Kunnes hän ilmoitti, että haluaa jättää kaiken entisen minun ja lapseni vuoksi. Kuukauden sisällä mies muutti luoksemme ja aloitimme elämän täysin uudelta pohjalta. Naimisissa olemme olleet reilu 2v ja tytär on vuoden ikäinen.

Ja kaikille tiedoksi että mieheni ex oli ensimmäinen ihminen joka meitä onnitteli kihlautumisen johdosta ja toivotti kaikkea hyvää..ero tapahtui täysin sovussa ja se oli minulle suuri helpotus. ( Olin aina vannonut etten koskaan haluaisi rakastua varattuun mieheen!) Mieheni kiittää minua useasti siitä, että sai kanssani mahdollisuuden ja ikioman lapsen rakastettavaksi, tietysti oman poikani lisäksi. Ihanaa saada kokea aikuista rakkautta !

netissä alun perin tutustuttiin, muutaman viikon päästä tavattiin. kuukausi tapailtiin ennen kuin alettiin seurustelemaan :) sunnuntaina tulee vuosi yhdessä oloa ja heinäkuussa vaihdettiin kihlat. toukokuusta asti asuttu saman katon alla :)

Olin alaikäisenä katsomassa yhden lempibändini keikkaa ja lähtiessä mietin ystäväni kanssa ääneen notta mihinkäs sitä lähtisi jatkoille että pääsisin sisään. Samalla joku huusi takaani jonkun baarin nimen ja pyysi meidän mukaansa sinne joten tottakai lähdimme kun kysyjä oli varsin komeakin. Iskimme ystäväni kanssa ikävä kyllä molemmat silmämme häneen, mutta onneksi välit eivät menneet siitä, että tämä häiskä tykästyi illan aikana minuun. Yöllä hän saattoi minut vielä bussilleni ja sovimme siinä samalla treffit seuraavalle viikolle, jonka jälkeen en muista olleen iltaa etteikö olisi ainakin soiteltu. Nyt takana on jo useampi vuosi seurustelua ja samassa osoitteessa olemme asuneet jo lähes kaksi vuotta, häitäkin jo suunnitellaan :)

ajoin tuolloin taksia ja olin yöjunalla vartoomassa kyytiä. kuulin oven avautuvan ja kurkkasin peiliin .....tsädäm.....kuin salama olisi iskenyt ......sain vaivoin kysyttyä mihin hän oli menossa....koko matkan sukat pyöri jalassa ja sydämmessä tykytti. perillä huomasin unohtaneeni laittaa taksamittarin päälle. tästä rohkaistuneena kysyin josko voisimme käydä joku ilta kahveella tai jotain , noin niinku hyvitykseksi....seuraavasta illasta se sitten lähti ja nyt yhdessä jo yli kymmenen vuotta ja naimisissakin 7v.

Tapasimme suomi24 treffipalstalla. Kirjoittelimme, välillä oli pieni tauko, mutta sitten teimme treffit, ja se oli menoa se, muutimme saman katon alle melko pian, Ja edelleeen rakastamme tulisesti toisiamme. En halunnut eroni jälkeen lähteä baareihin enkä oikeen minnekkään, joten minusta tämä treffijuttu sopi erinomaisen hyvin itselleni, eikä siinä ole mitään hävettävää sanoa jos on netissä tutustunut, sehän on tätäpäivää, eikös sitä ennenvanhaan kirjotettu kirjeitä, lehdestä bongattiin joko mielenkiintoinen ilmoitus ja siitä se lähti.

juu itse myös tapasin rakkaani räkälässä,aluksi en ollut todellakaan kiinnostunut hänestä,mut hän ei antanut periksi,jallitti koko illan ja tässä sitä nyt ollaan naimisissa onnellisesti jo viidettä vuotta,enkä päivääkään vaihtaisi pois.

Harrastan keikkoja järjestelmäkameran kanssa. Tuli kuvauskeikka yhden 20v synttäreille baariin. Pienen osan kuvattavista tunsin edeltäkäsin, suurinta osaa en.

Näppäilin kuvat ja lähdin himaan. Kuvia katselin ja sitten niitä lähettelin seuraavana päivänä... kysyin ohimennen ohimennen mesessä, että "kukas toi on?". Sitten vielä menin kysymään, että onko varattu :D ei ollut...

Sitten IRC-gallerian kautta viestiä tälle henkilölle... Ja siitä hetkestä on reilu 3 vuotta ja kirkko on varattu ensi kesäksi häitä varten.

Tapasimme Tikkurilassa, Ravintola Pingviinissä, vuosi oli 2003 ja heinäkuun alkua elettiin.
Nykyään avioliitossa ja kolmas lapsi tulossa.
Olemme hyvin rakastuneita edelleen

51 vuotta sitten ja tapailemme edelleenkin joka aamu saman pöydän ääressä aamiaisella, Hesarin osioita vaihdellen.

Pannu olikin kuumana. Nauroi sittemmin, että tultiinpas kotoa hakemaan.

Törmäsin naiseeni kapakassa, jossa ei todellakaan ollut tapana käydä SIIS ikinä. Opiskelukaverini minut sinne kännissä raahasivat, ja nainen oli eksynyt sinne omituisen päähänpiston seurauksena (ei ollut ikinä käynyt ko. paikassa)

Sitten saatoin hänet illan päätteeksi kotiin ja annoin puhelinnumeroni että jos haluais vaikka joskus lenkille lähteä. En uskonut sen soittavan, mutta sehän pentele soitti mulle. Nyt vuosikymmen takana.

tavattiin koiralenkillä. Nyt ollaan naimisissa oltu pian 20 vuotta.

Osakunnan kerhossa, 37 vuotta sitten. Ja yhdessä ollaan vieläkin.

Mutta ei se siitä vielä silloin lähtenyt. Lähdin toisen miehen matkaan. Tämä sitkeä sissi on seurannut elämäni edesottamuksia jo 10 vuotta. Nyt olemme onnellinen pari