Suomi on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, joten se on Suomessa voimassa lain tasoisena säädöksenä. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kuten lain sanamuodosta käy ilmi, ei kyse ole harkinnanvaraisesta asiasta, vaan tiukasta velvoitteesta, jonka laiminlyönti on lain mukaan virkarikos sekä tahallisena, että tuottamuksellisena.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 3 artikla kuuluu seuraavasti: "Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla." Seuraavana muutama ote Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännöstä, jotka selventävät 3 artiklan tarkoitusta:
EIT on Magnus Gafgen-tapauksen yhteydessä (30.06.2008) todennut EIS 3 artiklan tunnusmerkeistä mm.: ”EIT:n oikeuskäytännön mukaan kohtelu oli halventavaa silloin, kun se herätti uhrissa pelon, hädän ja alemmuuden tunteita, jotka olivat omiaan nöyryyttämään ja halventamaan häntä ja mahdollisesti murtamaan hänen fyysisen tai henkisen vastarintansa tai saamaan hänet hänen tahtonsa tai omantuntonsa vastaisiin tekoihin”.
"EIT totesi, että valtion oli järjestettävä tehokas virallinen tutkinta, jos henkilö teki puolustettavin perustein väitteen siitä, että häntä oli kohdeltu kaltoin EIS 3 artiklan vastaisesti. Tutkinnan tuli olla sellaista, että sen avulla voitiin selvittää tapahtumat ja syylliset sekä saattaa heidät vastuuseen. Siten tutkinnan tuli olla perusteellista. Viranomaiset eivät saaneet tehdä hätäisiä tai perusteettomia johtopäätöksiä vaan niiden oli ryhdyttävä kaikkiin saatavillaan olleisiin kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen tapahtumaa koskevan näytön" (Chember-tapaus, 03.07.2008).
"EIT viittasi EIS 3 artiklan aineellisten vaatimusten rikkomisesta tekemäänsä toteamukseen ja katsoi, että valittajalla oli siten ollut EIS 13 artiklan kannalta puolustettava väite ja viranomaisten olisi tullut toimittaa tehokas tutkinta sen johdosta. EIT oli EIS 3 artiklan kohdalta todennut, sellaista tutkintaa ei ollut toimitettu. Samoista syistä EIT katsoi, ettei tapauksessa ollut täytetty myöskään rikostutkinnan suhteen EIS 13 artiklassa asetettuja vaatimuksia, jotka menivät pitemmälle kuin 3 artiklan vaatimukset. Niin ollen myös muilla oikeussuojakeinoilla, yksityisoikeudelliset mukaan lukien, oli ollut rajoitetut menestymisen mahdollisuudet. Vaikka riita-asiassa voitiin teoriassa arvioida tapahtumia itsenäisesti, edeltäneen rikostutkinnan merkitys oli käytännössä niin suuri, että kantaja ei juurikaan kyennyt osoittamaan sen tuloksia vääriksi. ... EIS 13 artiklaa oli rikottu." Chember-tapaus, 03.07.2008).
Koska julklsen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, voi työpaikkakiusattu tutkintapyynnössään vedota myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artikloihin. Ja kun joku tekee perustellun väitteen siitä, että häntä on kohdeltu 3 artiklan vastaisesti (vrt. 1. yo. ote), on poliisin järjestettävä tehokas tutkinta. Jos se ei tee niin, se menettelee vastoin EIS:ta ja perustuslain 22 §:ä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 3 artikla kuuluu seuraavasti: "Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla." Seuraavana muutama ote Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännöstä, jotka selventävät 3 artiklan tarkoitusta:
EIT on Magnus Gafgen-tapauksen yhteydessä (30.06.2008) todennut EIS 3 artiklan tunnusmerkeistä mm.: ”EIT:n oikeuskäytännön mukaan kohtelu oli halventavaa silloin, kun se herätti uhrissa pelon, hädän ja alemmuuden tunteita, jotka olivat omiaan nöyryyttämään ja halventamaan häntä ja mahdollisesti murtamaan hänen fyysisen tai henkisen vastarintansa tai saamaan hänet hänen tahtonsa tai omantuntonsa vastaisiin tekoihin”.
"EIT totesi, että valtion oli järjestettävä tehokas virallinen tutkinta, jos henkilö teki puolustettavin perustein väitteen siitä, että häntä oli kohdeltu kaltoin EIS 3 artiklan vastaisesti. Tutkinnan tuli olla sellaista, että sen avulla voitiin selvittää tapahtumat ja syylliset sekä saattaa heidät vastuuseen. Siten tutkinnan tuli olla perusteellista. Viranomaiset eivät saaneet tehdä hätäisiä tai perusteettomia johtopäätöksiä vaan niiden oli ryhdyttävä kaikkiin saatavillaan olleisiin kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen tapahtumaa koskevan näytön" (Chember-tapaus, 03.07.2008).
"EIT viittasi EIS 3 artiklan aineellisten vaatimusten rikkomisesta tekemäänsä toteamukseen ja katsoi, että valittajalla oli siten ollut EIS 13 artiklan kannalta puolustettava väite ja viranomaisten olisi tullut toimittaa tehokas tutkinta sen johdosta. EIT oli EIS 3 artiklan kohdalta todennut, sellaista tutkintaa ei ollut toimitettu. Samoista syistä EIT katsoi, ettei tapauksessa ollut täytetty myöskään rikostutkinnan suhteen EIS 13 artiklassa asetettuja vaatimuksia, jotka menivät pitemmälle kuin 3 artiklan vaatimukset. Niin ollen myös muilla oikeussuojakeinoilla, yksityisoikeudelliset mukaan lukien, oli ollut rajoitetut menestymisen mahdollisuudet. Vaikka riita-asiassa voitiin teoriassa arvioida tapahtumia itsenäisesti, edeltäneen rikostutkinnan merkitys oli käytännössä niin suuri, että kantaja ei juurikaan kyennyt osoittamaan sen tuloksia vääriksi. ... EIS 13 artiklaa oli rikottu." Chember-tapaus, 03.07.2008).
Koska julklsen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, voi työpaikkakiusattu tutkintapyynnössään vedota myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artikloihin. Ja kun joku tekee perustellun väitteen siitä, että häntä on kohdeltu 3 artiklan vastaisesti (vrt. 1. yo. ote), on poliisin järjestettävä tehokas tutkinta. Jos se ei tee niin, se menettelee vastoin EIS:ta ja perustuslain 22 §:ä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Suomessa rikotaan suruttomasti niin monenlaisia lakeja ja sopimuksia, että joskus oikein ihmettelee hyvää mainettamme ulkomailla. Itselle on tullut sellainen käsitys, että meillä noudatetaan ns. maan tapa -tyyppistä käytäntöä ja sellaisen mukaan ainakaan ketään tavallista pulliaista ei kiusata eikä hän näin myöskään saa oikeutta. Vanhasen vaalirahakohun aikana joku mielipidekirjoittaja koki Vanhasen joutuneen kiusaamisen kohteeksi. Että tällä pohjalla meillä näitä kiusaamisasioita ajatellaan.
Toivottavasti jonain kauniina päivänä tilanne on toinen.
niitä lakeja rikotaan?
Tässä sinulle esimerkkejä: työsopimuslaki, työturvallisuuslaki ja yhteistoimintalaki. Nämä riittänevät alkajaisiksi.
kaikissa maissa. Annapa esimerkki maasta, jossa ei noita ainakaan rikota.
Magnus Gaefgen tapauksessa päädyttiin kylläkin siihen, että hänen oikeuksiaan ei oltu rikottu (kyseessä oli siis lapsentappaja, joka valitti poliisilta saamastaan kohtelusta). Itse asiassa Gaefgen hävisi äänin 6-1.
Suomessa ON tuomittu yrityksiä työpaikkakiusaamisesta ja laittomista irtisanomisista oikeudessa ihan kunnon korvauksiin. Ei ole olemassa mitään salaliittoa, millä nämä asiat pyrittäisiin mitätöimään, oikeuden päätöksiä missä työnantaja määrätään korvausvelvolliseksi entiselle työntekijälleen tulee jatkuvasti. Mediaan pääsevät vain ne, missä korvaussumma on ollut kova. Ja useinhan nämä sovitellaan oikeuden ulkopuolella.
Ongelma on, että poliisi ei voi käyttää tuhansia työtunteja yhden asian selvittelyyn ellei kyseessä ole henkirikos tai järjestäytynyt rikollisuus. Tämä on siis yleinen ongelma. Poliiseja on vähän. Eikä poliisi voi keksiä näyttöä. Meillä ei sallita CIA:n kidutusmenetelmien käyttöönottoa paitsi Pasilassa (tv-sarja) joten poliisi on aika voimaton, jos kiusatun työtoverit vaikenevat. Ja jos kukaan ei todistusta anna (tai löytyy vielä useampi sanomaan että ei se noin ollut), heikoilla ollaan.
Toisekseen on melko epäselvää, miten työpaikkakiusaaminen olisi ihmisoikeusrikos. Chember-tapausta ei netti tunne, oletko kirjoittanut senkin väärin? Ainakin Gaefgen tapauksesta annat väärää tietoa, jota on vaikea tarkastaa ellei tiedä tapausta, koska nimi on kirjoitettu väärin.
Missähän poliisi ei ole suorittanut asianmukaista tutkintaa?
" ...Ongelma on, että poliisi ei voi käyttää tuhansia työtunteja yhden asian selvittelyyn ellei kyseessä ole henkirikos tai järjestäytynyt rikollisuus. Tämä on siis yleinen ongelma. Poliiseja on vähän. Eikä poliisi voi keksiä näyttöä. "´
Mistä nyt tuo käsitys, että työpaikkakiusaamisen selvitys vaatisi tuhansia työtunteja. Voisihan asiat selvitä nopeastikin, mutta poliisi lähtee yllyttämään virkavallan ana´stukseen: Poliisi tyrkkää jutun esitutkintaan toimivallattomalle viranomaiselle. Sen jälkeinen prosessi on sitten makulatuuria.
Tái miksi hellit käsitystä, että poliisille laissa olisi annettu mahdollisuus jättää jokin tutkimuspyyntö tutkimatta työruuhkaan vedoten. Ihmisoikeusrikkomus työpaikkakiusaaminen on viimeistään silloin, kun uhri ei olsamanvertainen lain edessä.
Kiusatun kannalta ainoa hyvä seikka on että poliisin voi virkarikoksestaan saada myös vahingonkorvaukseen. Monikohan poliisi tiedostaa että omat rahat ovat pelissä, jotta
kiusaajat pääsevät kuin koirat veräjästä !
"Tái miksi hellit käsitystä, että poliisille laissa olisi annettu mahdollisuus jättää jokin tutkimuspyyntö tutkimatta työruuhkaan vedoten. Ihmisoikeusrikkomus työpaikkakiusaaminen on viimeistään silloin, kun uhri ei olsamanvertainen lain edessä."
En väittänyt että poliisi jättäisi tutkimatta asiat, vaan että poliisi harvoin käyttää tuhansia tunteja tutkintaan ellei rikos ole poikkeuksellinen. Esimerkiksi jättimäinen huumeliiga. Poliisi varmasti tutkii työpaikkakiusaamistapaukset juuri kyseisen tapauksen edellyttämällä vakavuudella.
"Kiusatun kannalta ainoa hyvä seikka on että poliisin voi virkarikoksestaan saada myös vahingonkorvaukseen. Monikohan poliisi tiedostaa että omat rahat ovat pelissä, jotta
kiusaajat pääsevät kuin koirat veräjästä !"
Poliisit toki tekevät virkavirheitä, kuten kaikki muutkin lääkäreitä myöten. Virkarikoksista, systemaattisista sellaisista, haluan tarkempaa näyttöä. Näitä tutkitaan, ja yleensä todetaan että virkarikosta ei ole tapahtunut vaan asiat on hoidettu lain, käytännön ja tilanteen mukaan riittävän hyvin.
kirjoittanut Gafgenin nimet väärin ja epäilet Chemberin kohdalla samaa. Se ei pidä paikkaansa, sillä olen copypastannut ne finlexistä.
Toiseksi väität, että olen antanut väärää tietoa Gafgen-tapauksesta. Sekään ei pidä paikkaansa. Tuomiossaan EIT toteaa, että "EIT:n oikeuskäytännön mukaan kohtelu oli halventavaa silloin, kun se herätti uhrissa pelon, hädän ja alemmuuden tunteita, jotka olivat omiaan nöyryyttämään ja halventamaan häntä ja mahdollisesti murtamaan hänen fyysisen tai henkisen vastarintansa tai saamaan hänet hänen tahtonsa tai omantuntonsa vastaisiin tekoihin". Tuon voi jokainen tarkistaa finlexin oikeuskäytäntöä koskevasta tietokannasta.
Itse annat väärää tietoa kyseisestä tuomiosta kun väität, että "Magnus Gaefgen tapauksessa päädyttiin kylläkin siihen, että hänen oikeuksiaan ei oltu rikottu". Tuomiossa "EIT katsoi, että valittajaa oli kohdeltu epäinhimillisellä tavalla ja että EIS 3 artiklaa oli siten rikottu". Mutta sen lisäksi "EIT katsoi, että poliisien tuomitseminen yksiselitteisesti kiellettynä kaltoin kohteluna pidetystä teosta perusti riittävän hyvityksen eikä valittaja enää ollut loukatun asemassa EIS 3 artiklan rikkomuksen suhteen". Väitteen siitä että Gafgen oli edelleen loukatun asemassa, hän hävisi äänin 6-1. Aikamoista vääristelyä sinulta.
Toteat myös: "Toisekseen on melko epäselvää, miten työpaikkakiusaaminen olisi ihmisoikeusrikos." Siihen on helppo vastata Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 3 artiklan säännöksellä: "Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla." Tämän viestin alussa on EIT:n esittämä näkemys siitä, mitä halventavalla kohtelulla tarkoitetaan.
"Poliisi varmasti tutkii työpaikkakiusaamistapaukset juuri kyseisen tapauksen edellyttämällä vakavuudella." Tuo on sinun uskosi, totuus on jotain muuta.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan "Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa esitutkinnassa on työsuojeluviranomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Virallisen syyttäjän on varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus."
Siis, jos on kyse työturvallisuuslain tai yhdenvertaisuuslain vastaisista teoista, on esitutkintaviranomaisen lain mukaan varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Toistan: varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Nyt vain on käynyt niin, että poliisi ei itse tutki tapauksia lainkaan tai sitten tutkii vain pintapuolisesti. Ratkaisevaksi muodostuu työsuojeluviranomaisen näkemys.
Minullekin kerrottiin, että nehän tekevät työtään virkavastuulla. Ei auttanut mitään, että osoitin, ettei työsuojelupiirissä edes tunnisteta terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa epäasiallista kohtelua, eikä syrjintää.
Se, että tulos ei ole sinulle mieleinen ei ole osoitus virkavirheestä. Jos olisi, kaikki Suomen virkamiehet istuisivat linnassa, koska jokainen päätös on jollekin haitallinen.
Tiedetään 100% varmasti, että ainakin jotkut työpaikkkiusaamistapaukset ovat päättyneet oikeudessa kiusatun voittoon. Voiton on saanut esimerkiksi naisupseeri. Jos poliisi ei tutkisi kiusaamistapauksia, tällaisia ei tulisi ilmi.
Kaiken voi tosiaan tarkastaa, etenkin Gaefgenin tapauksen.
http://www.usatoday.com/news/world/2008-06-30-2926190088_x.htm
http://www.encyclopedia.com/doc/1A1-D91KDR480.html
http://www.breakingnews.ie/archives/2008/0630/world/mhgbqlsnojsn/
http://www.ibtimes.com/articles/20080630/court-german-child-killers-rights-not-violated_1.htm
Pitääkö kaivaa vielä lisää lähteitä, vai myönnätkö valehdelleesi? Ja jos Finlexiin tullaan, niin loppupäätelmä tapauksessa oli Finlexinkin mukaan tämä:
LOPPUTULOS: EIT katsoi, ettei valittaja enää ollut loukatun asemassa EIS 3 artiklan rikkomuksen osalta (6-1) eikä EIS 6 artiklaa ollut rikottu (6-1).
Gaefgen hävisi. Piste. Vaikka miten vääristelet ja vääntelet, tähän tulokseen päätyi myös EIT. Tottakai erilaisia pohdintoja esiteltiin, mutta ihmisoikeuksia ei rikottu. Halusit antaa ymmärtää alkuperäisessä valheessasi, että Gaefgenin ihmisoikeuksia oltaisiin rikottu EIT:n mukaan. Näin ei ollut.
"Siihen on helppo vastata Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 3 artiklan säännöksellä: "Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla." Tämän viestin alussa on EIT:n esittämä näkemys siitä, mitä halventavalla kohtelulla tarkoitetaan."
Mikä valtiovalta tai viranomainen sinua on kiduttanut? :D
Finlexissä olevasta tapausratkaisusta on jokaisen luettavissa: "EIT katsoi, että valittajaa oli kohdeltu epäinhimillisellä tavalla ja että EIS 3 artiklaa oli siten rikottu... EIT katsoi, että poliisien tuomitseminen yksiselitteisesti kiellettynä kaltoin kohteluna pidetystä teosta perusti riittävän hyvityksen eikä valittaja enää ollut loukatun asemassa EIS 3 artiklan rikkomuksen suhteen".
Tuo ei ole minun mielikuvitukseni tuotosta.
Onko joku väittänyt, että minua on kidutettu? EIS 3 artiklan mukaan ketään ei saa myöskään kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla."
Tiedän kyllä Gaefgenin tapauksen hyvin. Kuitenkin, lopputulema oli että ihmisarvoista kohtelua ei oltu rikottu. Artikla kolmosta pidettiin rikottuna, koska poliisit käyttäytyivät kuten käyttäytyivät saadakseen Gaefgenilta LAPSENMURHAAN liittyvät tiedot irti. Sinusta tämä on paheksuttavaa, useimmista muista (kuten EIT:stä) ei.
Se, että Gaefgen olisi joku jalo ihmisoikeuksien esitaistelija on todellakin mielikuvituksesi tuotetta.
Olet väittänyt, että ihmisoikeuksiasi on rikottu. Kuka on rikkonut, missä ja miten? Minulle huudeltiin törkeyksiä kadulla (kohdeltiin halventavasti), voinko vetää ne ihmisoikeustuomioistuimeen? Vai olisiko, että ihmisoikeustuomioistuimella halutaan pitää kiinni siitä, että tiettyjen tahojen edustajat eivät voi kohdella ihmisiä miten tahansa? Ehkä se hei on niin. Muuten minä haluan heti oitis EITistä oikeutta.
mieltä, että kiduttaa ei saa, olipa tehnyt millaisen rikoksen tahansa. Gafgen on tehnyt äärimmäisen raskaan rikoksen ja on tuomittu siitä, mikä on aivan oikein.
Euroopan ihmisoikeussopimus takaa jokaiselle, niin hyvikselle kuin pahiksellekin ihmisoikeudet tasapuolisesti heidän taustastaan riippumatta. Ainakaan Euroopan ihmisoikeussopimus ei tee eroa ihmisoikeusissa hyville ja pahoille, on sitten toinen juttu, miten se käytännössä toteutuu.
Myös EIT oli sitä mieltä, että poliisit rikkoivat EIS 3 artiklaa.
Totesit: "Minulle huudeltiin törkeyksiä kadulla (kohdeltiin halventavasti), voinko vetää ne ihmisoikeustuomioistuimeen?" Et voi ennenkuin olet käyttänyt kaikki kansalliset, tehokkaat oikeussuojakeinot. Aloitapa vaikka kunnianloukkauskanteella.
Aiheesta mm. KKO:2005:137
Kunnianloukkausesta EIT:hen. Ketä vastaan?
Hohhoijaa että on taas jutut. Kannattaisiko käydä oikeusaputoimistossa joskus ja kysellä oikealta juristilta, mitkä mahdollisuudet jollain jutulla on. Tai kysellä lähteekö joku ajamaan asiaa siten, että korvaus tippuu vain jos voitetaan.
Se, että joku lähtee ajamaan asiaa ei tarkoita mitään. Juristi saa kyllä rahansa. Tavalla tai toisella.
Kunnianloukkausesta EIT:hen. Ketä vastaan?
Hohhoijaa että on taas jutut. Kannattaisiko käydä oikeusaputoimistossa joskus ja kysellä oikealta juristilta, mitkä mahdollisuudet jollain jutulla on. Tai kysellä lähteekö joku ajamaan asiaa siten, että korvaus tippuu vain jos voitetaan.
Se, että joku lähtee ajamaan asiaa ei tarkoita mitään. Juristi saa kyllä rahansa. Tavalla tai toisella.
Muutos Suomen oikeusjärjestelmässä on järisyttävä, jos nyt sinne päinkään tiivistän Ylen nettiuutista
Oikeusoppinut kummastelee Uoti-ratkaisua
julkaistu eilen klo 13:12
Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää korkeimman oikeuden ratkaisua purkaa liikemies Kari Uotille antamansa ehdoton vankeustuomio ennenkuulumattomana ja merkittävänä avauksena.
-" Kyllä tämä erittäin erikoinen tilanne on. Tämä on tietyllä tapaa jopa järisyttävä ratkaisu. Nyt näyttäisi siltä, että se merkitsee kyllä hyvin suuria muutoksia ainakin verorikosten, ulosottoon liittyvien rikosten ja konkurssiin littyvien rikosten tutkintaan, arvioi Tolvanen. " ( Yle.fi etusivu-kotimaa)
Jutussa kommentoidaan KKO:n tekemää oman tuomionsa purkua Kari Uotin vedottua ihmisoikeusnormien velvoittavuuteen myös Suomen oikeusjärjestelmässä.
Pikaisesti silmäilin netissä Kari Uotin tohtorinväitöskirjaa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin - lainkäyttäjä oikeuden tekijänä. Valitettavasti Suomessa esitutkinnan poliiseista lähtien oikeusjärjestelmässä toimijat tahtovat mieluummin olla noita oikeuden - lain- tekijöitä kuin kirjoitetun lain käyttäjiä.
Näille lain tekijöille ihmisoikeudet ovat kyllä jotain järisyttävän vierasta, sokea piste näkökentässä.
Chember-tapausta koskevassa ratkaisussaan (03.07.2008) ”EIT totesi, että valtion oli järjestettävä tehokas virallinen tutkinta, jos henkilö teki puolustettavin perustein väitteen siitä, että häntä oli kohdeltu kaltoin EIS 3 artiklan vastaisesti. Tutkinnan tuli olla sellaista, että sen avulla voitiin selvittää tapahtumat ja syylliset sekä saattaa heidät vastuuseen. Siten tutkinnan tuli olla perusteellista. Viranomaiset eivät saaneet tehdä hätäisiä tai perusteettomia johtopäätöksiä vaan niiden oli ryhdyttävä kaikkiin saatavillaan olleisiin kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen tapahtumaa koskevan näytön”.
Kuten olemme yksimielisesti todenneet, EIT on Magnus Gafgen-tapauksen yhteydessä (30.06.2008) todennut EIS 3 artiklan tunnusmerkeistä mm.: ”EIT:n oikeuskäytännön mukaan kohtelu oli halventavaa silloin, kun se herätti uhrissa pelon, hädän ja alemmuuden tunteita, jotka olivat omiaan nöyryyttämään ja halventamaan häntä ja mahdollisesti murtamaan hänen fyysisen tai henkisen vastarintansa tai saamaan hänet hänen tahtonsa tai omantuntonsa vastaisiin tekoihin”. Nuo EIT:n mainitsemat tunnusmerkit liittyvät hyvin oleellisesti työpaikkakiusaamisen (ainakin pitkään jatkuneen) tunnusmerkistöön.
Ja vaikka tutkinnassa tai paremminkin tuomioistuimessa lopulta osoittautuisikin, ettei menettely täytä EIS 3 artiklan tunnusmerkistöä, voi kyseessä silti olla lainvastainen teko: ”EIT totesi, että vaikka kohtelu ei ollut niin kovaa kuin EIS 3 artiklassa edellytettiin, se saattoi silti rikkoa EIS 8 artiklan (myös PL 10.1 §:n, oma lisäykseni) takaamaa yksityiselämän suojaa riippuen fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen kohdistuvista vaikutuksista. Mielenterveys kuului henkiseen koskemattomuuteen liittyen olennaisena osana yksityiselämään. Jotta valitus olisi perusteeton, puuttumiselle yksityiselämän suojaan olisi oltava laillinen peruste ja sillä olisi oltava maan taloudellisen hyvinvoinnin säilyttämiseen perustuva hyväksyttävä tavoite ja sen olisi oltava myös välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa” (Paramsothy-tapaus 10.11.2005).
EIT:n ratkaisukäytäntö edellyttää valtiolta tehokasta tutkintaa, jos joku tekee puolustettavin perustein väitteen siitä, että häntä on kohdeltu kaltoin EIS 3 artiklan vastaisesti. Tuo koskee myös Suomea ja suomalaista esitutkintaviranomaista. Jos tehokasta tutkintaa ei suoriteta, kyse on ihmisoikeusloukkauksesta sekä perustuslain 22 §:n vastaisesta menettelystä, josta pitäisi seurata virkarikosssyyte. "EIT katsoi, ettei tehokasta tutkintaa ollut toimitettu, minkä vuoksi valittaja ei ollut voinut turvautua muihin saatavillaan olleisiin oikeussuojakeinoihin kuten korvauskan-teeseen. EIS 13 artiklaa oli rikottu (Dalan-tapaus 07.06.2005)."