etteivät eräät naiset voi saada lapsia? Miten he eroavat NORMAALEISTA naisista?
Hähä! :D
Hähä! :D
Mistä johtuu
viIi
14135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
vittu. Tuo oli törkeesti sanottu.
...
EIVÄT VOI SAADA LAPSIA!
HAHA!
NÄIN ON!
SITEN ETTEIVÄT HE VOI SAADA LAPSIA! SYYTÄ EN TIEDÄ MIKSI ERÄÄT NAISET EIVÄT VOI SAADA LAPSIA, MUTTA TIEDÄN, ETTÄ NAISEN RASKAAKSI SAATTAMINEN VOI TAPAHTUA VAROTOIMENPITEISTÄ HUOLIMATTA!
NIIN!
HAHA! :D
nonih..hakusanaksi googlee yleisimmät lapsettomuuden syyt taikka vaan lapsettomuus piisaa..nii aukeaa satoja sivuja joissa kerrotaan normaalien miesten ja naisten hedelmättömyydestä ja juur nuista syistä mistä ne voivat johtua..=o)
...korostan sanaa normaalien..koska hedelmättömyys ei tee kenestäkään epänormaalia..kuten ei katkokävelykään etc taikka netissä ilmenevä älykääpiömäisyys..(valitettavasti)..=o)
vili katkokävelijä?
..voisin hyvin olettaa olevan..=o)
se on toi älykääpiö..=o)
HÄIVY! >:o{
..*pui nyrkkiä*...=o)
jotta lärvi umpee..nih
oletko tyytyväinen elämääsi?
..miks kysyt..???..=o)
ei se sua oikeesti kiinnosta...elä viiti esittää..=o)
siksikö että vastaus on negatiivinen..
sä kysyt sitä vain kehitelläkses uuden aiheen muitten aiheitten sekaan..=o)
sua ei oikeesti kiinnosta..elä esitä kiinnostunutta..
=o)
Meillä oli syy molemmissa, minussa ja miehessäni.
Harkitsin kerronko tätä täällä ollenkaan, koska tämä aloitus näyttää "notkuvan" kerron oman tarinanai.
Synnytyskertomukseni
15.02.2006 - 15:30
Ihan kaikkia tarkkoja yksityiskohtia en halua kertoa, haluan säilyttää oman ja perheeni tuntemattomina.
Koko adoptioprosessin ajan odotin tietoa tulevasta lapsestamme ja yritimme miehen kanssa siihen valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla. Hankimme joitakin nuttuja ja muuta pientä valmiiksi pientä varten. Mietimme miten parisuhteemme muuttuu ja miten vähän omaa aikaa sitten jää. Miten hoitaisimme yösyötöt, minkälaisia vanhempina tulisimme olemaan, mitä antaisimme nimeksi ja niin edelleen. Kerta toisensa jälkeen kävimme näitä samoja asioita läpi. Ihan väsymiseen asti. Joskus saimme aikaiseksi riidan mutta yleensä jaksoimme tukea toisiamme. Ja toki mietimme pientä, miten ihana hän sitten onkaan. Ja miten toivottu ja odotettu. Mietimme miten meille soitetaan, missä mahdamme silloin olla ja mitä tekemässä. Ja miltä sitten tuntuu. Olimme mielestäni lähes täydellisesti valmistautuneita.
Eräänä päivänä tieto lapsesta meidät tavoitti, virka-aikana, joten olimme molemmat tietenkin töissä. Uutista oli lähes mahdoton sulattaa - voiko tämä olla totta? Loppupäivä meni ihan sekavassa olotilassa. Tai ei nyt ihan, tapasimme sossun, joka kertoi meille pienokaisestamme ja sitten pääsimme häntä katsomaan. Olimme molemmat ihan 'myytyjä'. Miten suloinen poika meillä onkaan! Sinä päivänä minusta tuli yllättäen äiti. Ja miten täydellisen valmistautumaton olin. Ja mikä hässäkkä alkoi! Tuhat ja yksi asiaa ostettava, pyykkiä pestävä ja laitettava kaikki valmiiksi poikaa varten.
Adoptiolapsi syntyy yllättäen. Odotusaikana ei mitenkään voi tietää onko laskettu aika edes lähellä. Eletäänkö silloin kesää vai talvea vai jotain siltä väliltä. Toisaalta olo on kuin 40 raskausviikoilla: Tulisi jo - eikä kuitenkaan tule. Eikä ole tietoa, mitä tuleman pitää. Yhtäkkiä elämä vain täydellisesti muuttui ihanalla tavalla eikä sen jälkeen mikään ole kuin ennen. Työasioista, harrastuksista, televisio-ohjelmista ja muista riennoista tulee toissijaisia, tärkeintä on pieni tuhiseva nyytti, joka pyörittää meitä. Me kävimme katsomassa kun hän nukkuu, varmistamassa, että hän on tallessa ja hengittää. Me syötimme häntä vuorotellen, pohdimme kumman vuoro on vaihtaa vaippaa ja kilpailimme siitä, kumpi SAA häntä hoitaa. Ihastelen miestä, miten hellä ja hyvä isä hän onkaan! Mikä onnentyttö olenkaan; ihana mies ja potra poika. Voiko sitä enempää itselleen toivoa?
Ai niin, kätilönä toimi sossumme.
Lapsemme on nyt jo vanhempi ja olen normaali äiti.
Olen normaali nainen ja olemme lapsiperhe.