Ei valitusta eikä moralisointia kiitos.
Elikäs, olen piikittänyt amfetamiinia suoneen parin vuoden ajan, huumeita käyttänyt n. neljä vuotta ja alkoholia käytän lähes päivittäin.
Olen oksentanut verta monesti aiemminkin, mutta nyt oksentaessa ei tule muuta kuin verta. On myös voimakkaita kipuja vatsassa ja äkillisiä vihlaisuja sydämessä.
Joten.. Onko tilani jo kovinkin vaarallinen? Että lähteekö henki ilman lekuria vai pärjätäänkö tässä vain vähentämällä?
Kiitos.
Elikäs, olen piikittänyt amfetamiinia suoneen parin vuoden ajan, huumeita käyttänyt n. neljä vuotta ja alkoholia käytän lähes päivittäin.
Olen oksentanut verta monesti aiemminkin, mutta nyt oksentaessa ei tule muuta kuin verta. On myös voimakkaita kipuja vatsassa ja äkillisiä vihlaisuja sydämessä.
Joten.. Onko tilani jo kovinkin vaarallinen? Että lähteekö henki ilman lekuria vai pärjätäänkö tässä vain vähentämällä?
Kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mutta olet elänyt kovin epäterveellistä elämää. Siitä voi tulla nuo kuvaamasi oireet.
...jos ei muuten niin ainakin tarkastukseen. Itse epäilisin MAKSAKIRROOSIA. Sekä alkoholi, että hepatiitit aiheuttaa.
Tässä faktaa:
"Suomessa yli 90 % maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia. Muita maksakirroosin syitä ovat virushepatiitit ja eräät harvinaiset autoimmuuni- tai aineenvaihduntasairaudet. Alkoholinkulutuksen kaksinkertaistuttua maassamme 1970-luvulta lähtien maksakirroosikuolleisuus viisinkertaistui (kuva 1) Tätä nykyä maksasairauksiin menehtyy Suomessa vuosittain noin 1 000 ihmistä.
Hepatiitti A -tapausten määrä on maassamme vähentynyt toisen maailmansodan jälkeen. Vuosittain todetaan n. 50 uutta tapausta lähinnä päihteiden väärinkäyttäjillä tai matkailijoilla. A-hepatiitti (ks. luku Virushepatiitit 1) ei aiheuta kroonista maksatulehdusta eikä maksakirroosia, mutta voi laukaista autoimmuunihepatiitin.
Hepatiitti B-tapauksia todetaan Suomessa vuosittain 50–150. Pistoshuumeet, seksi ja matkustaminen endeemisillä alueilla ovat suomalaisten tavallisimmat tavat saada HBV-tartunta. Kantajia on suomalaisessa väestöstä 0,1–0,2 %. Raskauden tai synnytyksen aikana 90 % syntyvistä lapsista infektoituu HBV:llä, jos äiti on sekä HBsAg- että HBeAg-positiivinen. Pelkästään HBsAg-positiivisten synnyttäneiden äitien lapsista infektoituu vain 10 %. Infektoituneista 25 %:lle kehittyy maksakirroosi, ja hepatoomariski on heillä 300-kertainen normaaliväestön riskiin verrattuna. Infektoituneista aikuisista 5 %:lle kehittyy krooninen hepatiitti, joista 20–30 % johtaa maksakirroosiin ja heillä maksasyöpäriski on 1% vuodessa (ks. myös luku Muut syövät 2).
Suomessa tulee vuosittain ilmi toistatuhatta hepatiitti C-viruksen kantajaa ja tuoreita infektioita n. 100. Riskiryhmiä ovat suonensisäisesti huumeita käyttävät sekä vangit. HCV-positiivisen äidin lapsella on 1–5 %:n riski saada tartunta raskauden aikana tai synnytyksen yhteydessä. 80 % C-hepatiittitartunnan saaneista (ks. luku Virushepatiitit 1) jää kroonisiksi C-viruksen kantajiksi. Heistä joka toinen sairastuu krooniseen hepatiittiin ja joka viides maksakirroosiin. Kirroosiin liittyy 1 %:n vuosittainen maksasyöpäriski. Tyypit 1b ja 4 johtavat useammin krooniseen maksatulehdukseen kuin tyypit 2 ja 3. Alkoholin käyttö lisää maksavaurion kehittymistä. "
helvettiin saatanan nisti