En lakkaa ihmettelemästä Neuvostoliiton ilmavoimien kyvyttömyyttä toimia tehokkaasti ja operatiivisesti Kannaksen ja Itä-Karjalan taisteluissa kesällä 1944. Miten saattoi olla mahdollista etteivät nämä ilmavoimat neuvostojoukkojen edetessä kyenneet
-eristämään ja estämään suomalaisjoukko-osastojen siirtymistä Itä-Karjalasta Kannaksen puolustukseen?
-määrittelemään kunnon maaleja tuetakseen puna-armeijan etenemistä
Kaikenkaikkiaan eräs syy miksi suomalaiset kykenivät pysäyttämään ylivoimaisen hyökkääjän johtui osittain juuri neuvostoilmavoimien heikkouksista ja toisaalta suomalais-saksalaisen lentoaseen tuhoisuudesta huolimatta selvästä lukumääräisestä alivoimastaan huolimatta.
JOKAISEN PAKSUNISKAISEN TAISTOLAISKOMMUNISTINKIN PITÄISI HÄVETÄ NEUVOSTOLIITON ILMAVOIMIEN SURKEUTTA. Ryssiä vietiin kuin mätää kukkoa!
-eristämään ja estämään suomalaisjoukko-osastojen siirtymistä Itä-Karjalasta Kannaksen puolustukseen?
-määrittelemään kunnon maaleja tuetakseen puna-armeijan etenemistä
Kaikenkaikkiaan eräs syy miksi suomalaiset kykenivät pysäyttämään ylivoimaisen hyökkääjän johtui osittain juuri neuvostoilmavoimien heikkouksista ja toisaalta suomalais-saksalaisen lentoaseen tuhoisuudesta huolimatta selvästä lukumääräisestä alivoimastaan huolimatta.
JOKAISEN PAKSUNISKAISEN TAISTOLAISKOMMUNISTINKIN PITÄISI HÄVETÄ NEUVOSTOLIITON ILMAVOIMIEN SURKEUTTA. Ryssiä vietiin kuin mätää kukkoa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eikä pelkästään Suomen rintamalla osoittanut neuvosto-bolsu-ilmavoimat surkeutensa vaan kyllä koko itärintamalla bolsu-ilma"vaivat" olivat surkeaa sakkia. Käytettinhän loistavaa STUKA-syöksypommittajaa HÄVITTÄJÄ-tehtävissä itärintamalla. Länsirintamalla se ei onnistunut.
NL ei pyrkinyt edes käyttämään ilmavoimiaan tehokkaasti. Heillä ei nimittäin ollut mitään halua estää Suomen joukkojensiirtoja tai millää tapaa tuhota Suomen sodankäyntikykyä.
NL nimittäin näki huomattavasti järkevämpänä laittaa Suomi ainoastaan ruotuun pikku näpäytyksellä ja pakottaa heidät hoitamaan itse se 250000 saksalaisen ongelma pohjoisessa. Huomattavasti vähemmällä pääsi NL tällä tapaa, kuin että olisi joutunut ensin tapattamaan joukkonsa suomalaisia vastaan Kannaksella/Karjalassa ja sen jälkeen vielä pelättyjä sakuja vastaan Lapissa.
Noinko siellä sirola opistossa kerrottiin?
että niillä olisi ollut noin paljon älyä, koska sellaista ei löydy edes Suomesta.. molemmin puolin rajaa hyökätään silmät kiiluen heti kun joku antaa luvan.
Suomi teki aselevon NL:n kanssa syyskuussa v.1944. Puna-armeijan valiodivisioonien hyökkäys pysäytettiin suomalaisten vastatoimilla VKT-linjalle kesä-heinäkuussa.
Se sinun "pikku näpäytys"? Suomi sen antoi venäläisille.
Kyllä niitä maaleja olisi riittänytkin 1944 kesällä!
Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Kirjassa kerrotaan sivulla 218:
"noin 50 junaa ja noin 2000 vaunua käytettiin muihin kuljetuksiin Itä-Karjalasta aikavälillä 10.6.1944 - 2.7.1944"
Varsinaisia sotilaskuljetusjunia oli ainakin nuo 118 ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Aunuksen Ryhmän komentaja, kenraaliluutnantti Paavo Talvela kirjoitti ylipäällikölle 18.7.1944: ”Ilmatorjuntapatterimme ovat olleet siellä, missä niitä on tarvittu, ja ne ovat toimineet mitä tehokkaimmin. Yksinomaan ilmatorjunta-aseilla on ammuttu alas yli 200 lentokonetta eikä yhtään it-yksikköä ole menetetty sekavissa tilanteissa”.
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944:
Suoranaisiin joukkojen siirtoon käytettyjä junia oli 118 ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
Kuormausalueet: Karhumäki-Käppäselkä, Tokkari
Purkausalueet: Valkjärvi-Heinjoki, Leipäsuo-Kämärä, Antrea, Sairala
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
Kuormausalueet: Syväri-Tokkari, Mäkriä, Karhumäki
Purkausalueet: Tammisuo-Inkilä
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele
Purkausalueet: Tali-Hannila, Lauritsala-Lappeenranta
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Purkausalueet: Nurmi-Luumäki
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
Kuormausalueet: Lisma-Kontupohja-Patojärvi, Suojärvi-Suojoki
Purkausalueet: Jääski-Enso
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Kuormausalueet: Latva-Pajusuo
Purkausalueet: Luumäki-Lauritsala
Tuohon lukemaan 170 junaa -7000 vaunua on lisätty 50 junaa muita kuljetuksia, varmaankin liittyen Itä-Karjalan evakuointiin yms.
Lähteenä on Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Julkaisia: Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry Tuusula
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanpuolustuskorkeakoulussa laatimaan tutkimustyöhön.
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/1944.htm
NL:n ilmavoimilla oli sodassa kaikkiaan 170 400 konetta, joista 106 400 tuhoutui (62,3 %). Jakautuma oli seuraava: pommikoneita 17 900, maataistelukoneita 23 600, hävittäjiä 46 800, muita 18 100. Ns. ”sotatappiot” olivat 43,4 % kaikista. Suomalaisten osuus tappioista oli ehkä kolmen prosentin luokkaa.
Aunuksen joukkojen siirto Tali-Ihantalaan
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4829686#comment-25633618
...kaavamaisia ja siltä puutui tekninen ja taktinen osaaminen.