Muilla vastaavia kokemuksia että opiskeltujen jäätyä taakse 30 lähestyessä on vaikea pitää ystävistä kiinni ja löytää uusia?
Kun on perheetön ja lapseton sinkkumies joka on mielellään itsenäinen ja yksinkin usein mutta pyrkii kuitenkin olemaan sosiaalisesti aktiivinen jos baareja ei lasketa lukuun niin vaikuttaa homma aika yhden tekevältä.
Kokeillut olen niin harrastuksista, netistä kuin ties mistä.
Ei tässä varmaan löydä seurustelukumppania mutta sentään ystäviä?
Usein tuntuu että olen aina se aktiivinen osapuoli noissa jutuissa. Ehkä olen sitten niin tylsä tyyppi että lopputulos on sitten tämä.
Kun on perheetön ja lapseton sinkkumies joka on mielellään itsenäinen ja yksinkin usein mutta pyrkii kuitenkin olemaan sosiaalisesti aktiivinen jos baareja ei lasketa lukuun niin vaikuttaa homma aika yhden tekevältä.
Kokeillut olen niin harrastuksista, netistä kuin ties mistä.
Ei tässä varmaan löydä seurustelukumppania mutta sentään ystäviä?
Usein tuntuu että olen aina se aktiivinen osapuoli noissa jutuissa. Ehkä olen sitten niin tylsä tyyppi että lopputulos on sitten tämä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kyseen olevan sun luonteestasi, tylsyydestä niinkuin itse mainitsit. Fakta on se, että suurin osa kolmikymppisistä ovat jo vakiintuneet. Joko on lapsia ja/tai puoliso, tai sitten on muuten vaan jo menokiintiö täynnä. Kokemuksesta tiedän, että jos on lapseton ja vielä sinkku, niin jo jää kummasti syrjään. Niin se vaan menee, eikä sille voi mitään.