Nainen,

eivät ne minua haittaa...olen ehkäpä liian laiska poistamaan niitä. Asia ei koske nykyistä Murua.

Maileja en juuri vaivaudu poistamaan: niitä on niin paljon, että miksi mä etsisin jotain vanhoja roippeita sieltä? Enpä siis poistele. Olen säilyttänyt entisen antamia lahjoja, koska ne on käytännöllisiä, kauniita ja kivoja muistoja. Samoin valokuvat ym. emmä aijo hävittää koko entistä elämääni siksi, että se ei ole toiminut 100% toiveitten mukaan, tai siksi, että uusi muru osoittautuukin hiekohkoksi itsetunnoltaan ja kuvittelee, että kaikki mun entinen on jotenkin häneltä pois.

Rakkauskirjeet ois ihania vanhana, mutta kukaan ei enää kirjoita niitä. Todella masentavaa. ne mä säästäisin ihan siksi, että olisi ihanaa saada rakkauskirjeitä. Exän kanssa joskus kirjoittelimme, ne on jossain jemmassa, oli niin ihanaa se romantiikka. Mutta eipä sekään muuta, kun hymyilytä enää, sillee, että jopas sitä on vastarakastuneena hömppä!

Ehkä sun pitää vaan kirjoittaa ja runoilla se entinen siippa kumoon, vedät semmoset runebergit, ettei jää epäselväksi, kenen kirjeet säilyy vanhuuteen saakka. Kato, pieni kilpailu on ihan tervettä ;)

säilytän jossain laatikossa en tiedä missä ko. tavarat edes on. Esim. valokuvia ja muista eletystä elämästä kertovia dokumentteja...NE ON MUN ELETTYÄ ELÄMÄÄ, et saa niitä vaikka emmä niitä tarvii..ehkä sit vanhana mummona vois katella kuvia että tuommoinen poika mulla joskus oli. Mitä pahaa siinä on??