Himalajan vuoremme

siis luulin toiseksi, anteeksi. Nauroin kuin sisäpiirin vitsille. Olipas tylyä ja epäkohteliasta.

Saat minut nauramaan - pitkästä aikaa - tiedät kuka ja
pitkästä aikaa - Kiitos...kuin hivenen jäin miettimään
että kukahan tuo voisi joukosta olla mutta itsekin
huvittuneen ajattalevaisuudellani totesin,jotta kyllä
tämän runon tarkoitus olikin hyvän olon tuottaminen.

Kun juuri silloin kirjoittaessani mietin kun ilmakin oli
mitä synkein täällä,niin tarkoituksenani sekoittaa tähän
enemmänkin "synkeitä tuntoja"vetämällä sähköisetkin
ominaisuudet mukaan

mutta unohtamatta sitä tärkeintä toivon kuin totuuden
pilkahdustakaan - jossa on Valoa - kuin jopa vaatisi jatkoa
tälle mutta ....ajattelen sitä kuitenkin vielä... ?

Ihan kivalla tavalla otin pikku kommenttisi vastaan
hyvällä hymyjen tuulillani... - Kiitos Sinulle sanoistasi.

Et tiedä kuka, onneksi.. kirjoitti:

siis luulin toiseksi, anteeksi. Nauroin kuin sisäpiirin vitsille. Olipas tylyä ja epäkohteliasta.

Mitä - enkö saakaan tietää että kuka piiloutui
minulta näin...Ei mitään Anteeksi pyyntöjä,
sillä ei niitä tarvita,vaikka tarkoituksesi oli
sitten mitä tahansa - EI minun pipo päätä
kiristä lainkaan ja kaikkeen pitää
kirjoittajankin sopeutua täällä kuin myös
lukijankin.

ET ollut tylykään etkä epäkohteliaskaan,en
vain koe asiaa tuolla tavalla ja Hyvä jos edes
vähän sain hupia huuliin että mieliin...ei olla
turhan vakavia eikä nirsoja...

minulla ei ole täällä herneitä enkä helpolla niitä
mukanani kanna,ellei sitten mennä
ihan asiattomuuksiin kuin henkilökohtaisuuksiin
loukkaavalla tavalla - Sinä et ole mennyt - joten
ole huoletta vaan.

Sinua Kiittäen Auringonpaisteella että hymyjen
tuulilla.

Tervehdys Miekko - niin mistä tämä sitten tuli
tällä tavalla mitoitettuna ulos...annoin mielikuvien
viedä tuntojeni että ilmojen vihmotessa mutta
kaiketi onhan runoissa aina sitä omaa itseään...

...on vain eri sävyjen kuin värien sekoitusta
siellä missä mieli eri tuntoineen saa virtansa
kuin lähteensä - että sen hetkinen mielentila - kuin
johdattaisi minne satamaansa purtensa johtaisi.

Hitsi siu kanssais - kun juuri tuon lauseen valitsit,sillä
siinä on oikeastaan erään runon taitekohta kuin todellisuus
alkaisi siitä,mitä mielikuvien leikki päättyi - Jees Miekko ja
se on siinä.

Kiitos kommentistasi jota oli miellyttävä lukea kuin myös
todeta että lukutaitosi on korkealla tasolla kuin myös - Runosi,
joita tänne kirjoittelet...Se nyt tässä vielä mainittakoot !

Hyvää syksyistä pian uutta alkavaa viikkoa Sinulle.