Toivoisin kommentejanne ja apuanne meidän ongelmaan. Vävyni on määrännyt tyttäreni katkaisemaan välinsä äitiinsä ja sisaruksiinsa.
Heillä on kolme lasta mutta me emme saa tavata heitä. Me emme ymmärrä syytä moiseen käytökseen. Vävy estää myöskin puhelut tyttärelle, ottamalla puhelimen pois ja ottamalla siitä kortin pois.
Kaikki alkoi jo silloin 90 luvun puolivälissä. Vävyni ei ole koskaan yrittänytkään luoda minkäänlaisia välejä vaimonsa perheeseen. Olemme saaneet tyttäreni suusta vain haukkuja siitä kuinka emme hyväksy vävyä ja vihaamme häntä??? Olemme olleet aivan ymmällä jo vuosia. Nyt tilanne on pahentunut sellaiseksi, ettemme saa enää osallistua lasten syntymäpäiville emmekä esim. joulun viettoon.Muu suku kyllä kutsutaan, isomummua ja sisariani myöten.
Mielestäni vävy käyttää henkistä väkivaltaa perhettään kohtaan, on manipuloinut myöskin tyttäreni uskomaan harhoihinsa. Vävyn vanhemmat ovat yrittäneet saada poikaansa menemään lääkärille, mutta vävy ei halua koska ei ole mielestään sairas.
Olemme aiemmin ja vielä viime vuonna antaneet paljon apua tyttäreni perheelle. Apu on annettu tyttären kautta, eikä siitä ole koskaan tullut mitään palautetta vävyn puolelta. Apua on ollut monenlaista, eikä tunteja ole laskettu puoleltamme eikä kuluneen rahan määrää ole aikomuskaan pyytää takaisin. Esim olen ostanut ja antanut heille huonekaluja ja antanut rahaa asunnon käsirahaksi.
En tarkoita että tästä syystä olisimme erikoisasemassa, mutta kyllä kieltämättä loukkaa tyttäreni ja vävyn kiittämättömyys. Olemmekin nyt muiden lasteni kanssa päättäneet olla enää antamatta mitään apua vaikka pyytäisivät.
Eniten kuitenkin surettaa se, ettei saa olla lastenlapsiin yhteudessä. Auttakaa, mitä teemme??
Heillä on kolme lasta mutta me emme saa tavata heitä. Me emme ymmärrä syytä moiseen käytökseen. Vävy estää myöskin puhelut tyttärelle, ottamalla puhelimen pois ja ottamalla siitä kortin pois.
Kaikki alkoi jo silloin 90 luvun puolivälissä. Vävyni ei ole koskaan yrittänytkään luoda minkäänlaisia välejä vaimonsa perheeseen. Olemme saaneet tyttäreni suusta vain haukkuja siitä kuinka emme hyväksy vävyä ja vihaamme häntä??? Olemme olleet aivan ymmällä jo vuosia. Nyt tilanne on pahentunut sellaiseksi, ettemme saa enää osallistua lasten syntymäpäiville emmekä esim. joulun viettoon.Muu suku kyllä kutsutaan, isomummua ja sisariani myöten.
Mielestäni vävy käyttää henkistä väkivaltaa perhettään kohtaan, on manipuloinut myöskin tyttäreni uskomaan harhoihinsa. Vävyn vanhemmat ovat yrittäneet saada poikaansa menemään lääkärille, mutta vävy ei halua koska ei ole mielestään sairas.
Olemme aiemmin ja vielä viime vuonna antaneet paljon apua tyttäreni perheelle. Apu on annettu tyttären kautta, eikä siitä ole koskaan tullut mitään palautetta vävyn puolelta. Apua on ollut monenlaista, eikä tunteja ole laskettu puoleltamme eikä kuluneen rahan määrää ole aikomuskaan pyytää takaisin. Esim olen ostanut ja antanut heille huonekaluja ja antanut rahaa asunnon käsirahaksi.
En tarkoita että tästä syystä olisimme erikoisasemassa, mutta kyllä kieltämättä loukkaa tyttäreni ja vävyn kiittämättömyys. Olemmekin nyt muiden lasteni kanssa päättäneet olla enää antamatta mitään apua vaikka pyytäisivät.
Eniten kuitenkin surettaa se, ettei saa olla lastenlapsiin yhteudessä. Auttakaa, mitä teemme??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Todella kamala tilanne.
Ei tuohon varmasti ole mitään helppoa ratkaisua. Kunpa voisinkin sinua neuvoa jotenkin..
Tuossa on varmasti kyse vakavista mielenterveyden ongelmista. En keksi muuta neuvoa, kuin että otat yhteyttä johonkin ammattiauttajaan, joka esim. hoitaa mielenterveyspotilaita.. jospa hänellä olisi jokin rakentava neuvo. Tai jos otat yhteyttä vävyn vanhempiin ja yritätte yhdessä tehdä asioille jotakin.
Valitettavasti isovanhemmilla ei ole mitään juridisia oikeuksia lapsenlapsiin.
Kuinka hyvin pystyt puhumaan tyttäresi kanssa? Välttäisin millään tavalla puhumasta negatiivisesti hänelle vävystä, ettei vaan tulisi lietsottua vastarintaa. Jos hän edes voisi ymmärtää lapsenlapsia kohtaan tuntemaasi ikävää.
En osaa auttaa, mutta halusin viestiisi vastata, edes toivottaa sinulle voimia tässä vaikeassa tilanteessa! Kunpa saisitte asiat parempaan suuntaan!
Voi Elsa Elsa... Miksi aina olet julistamassa toisia `mielenterveys ongelmaisiksi´,kun et edes tiedä miten asiat oikeastaan ovat. Taitaa itselläsi olla paljonkin niistä kokemuksia.
Voi, olen pahoillani, mutta luulen että olet oikeasti avun tarpeessa.
En ole aiemmin kirjoittanut tänne, ainakaan tällä nimimerkillä... Enkä harrasta ihmisten julistamista mielenterveysongelmaisiksi. Sairaalloinen tarve määräillä ja omistaa kumppaninsa ovat kuitenkin merkkejä tällaisista ongelmista.
Loistavaa että kuitenkin osallistuit tähän ketjuun noin rakentavalla mielipiteellä.
Vävyn vanhemmat ovat yrittäneet poikaansa saada hoitoon. Hän ei vain halua mennä. emme koskaan ole puhuneet "pahaa" vävystämme tyttärelleni.
Meitä loukkaa se syyttely jota tyttäreni harrastaa. Uskomme, että manipuloinnin seurauksena hän todella uskoo olevansa oikeassa.
Hän ei koe olevansa uhri eikä henkistä väkivaltaa
tunnusta, vaikka lapsetkin joutuvat sitä kotona seuraamaan. Esim. juuri puhelimen riistäminen käsistä ja sen seinään heittäminen on kuulemma normaalia perheen riitelyä???
Minä olen aiemmin kirjoittanut nimimerkillä elsa ja olen sinun kanssasi samaa mieltä tästä kommentista,että "sairaalloinen tarve määräillä ja omistaa kumppaninsa ovat kuitenkin merkkejä tällaisista ongelmista"..siis minun pojallanihan ON juuri tällainen avopuoliso:määräilevä ja sairaalloisen mustasukkainen.Poika on kyllä yrittänyt keskustella asioista ja rauhoittaa häntä-tuloksetta.
Poikani on aina ollut myöntyväinen ja lempeämielinen ja kaitpa hän nyt vain on hyväksynyt dominoivan parisuhteen.
Lienekö sillä osuutta asiaan,ettei äitinsä,eli minun kanssani,ole tullut kovin läheiseksi aikoinaan ja tavallaan etsii äitiään parisuhteestaan.No,pahemman kerran tulee pettymään sillä minä olen luonteeltani aivan päinvastainen kuin avokkinsa.
Ja näille minun haukkujilleni,jotka näyttävät täällä kärkkäästi kommentoivan,vaikka eivät edes tunne minua tai muita henk.kohtaisesti,sanoisin,että menkää kotiinne kasvamaan-mielipiteistänne päätellen omat anoppinne ovat maanvaiva ja aivan kamalia.Tuohon sävyyn kun puhuttelette omia anoppejanne niin tuskin menee kauan kun anoppi katkaisee teihin välinne.
Jos näin ei olisi,eli anoppinne olisi mitä ihanin,niin en usko että notkuisitte tällä palstalla.Säälin anoppejanne(te jotka muita solvaatte).
Kirjoituksista vaikuttaisi ihan niinkuin tyttärestänne itsestään löytyisi se vika näihin teidän suhteisiinne.
Kyllä pisti ajattelemaan,että milloin meillä on non tulehtuneet välit.Pelottaa aivan.
Miniä vaikuttaa kivalta ja kunnolliselta ihmiseltä,kunhan osaan pitää tarpeeksi etäisyyttä,enkä juoke heti auttamaan,jos vähän vinkastan. Apua annan vasta,kun sitä todella tarvitaan ja pyydetään. Näin miniä ei voi luulla,että hän on kiitollisuuden velassa.Toivottavasti joudun heitä auttamaan mahdollisimman vähän,niin välit (toivottavasti)varmasti silyvät hyvinä.
Elsa se ...