sillä, että liitto maksaa tulonmenetyksen luottamushenkilölle. Lisäksi työmarkkinatoiminnan kulujen tasaaminen verovähennyksen perusteena on lähinnä hurskastelua:
1) liitto voi päättää, millä tavalla jäsenmaksu määräytyy (esim. prosenttiperusteinen vai kiinteä vuosimaksu)
2) suurimmat hyötyjät verovähennyksestä tulevat sellaisille liiton jäsenille, joilla on suuri jäsenmaksu. Suurta jäsenmaksua ei tarvita, jos liitto on vakavarainen. Toisaalta: lue kohta 1)
3) verovähennysoikeus siirtää verorasitusta sellaisille henkilöille, jotka eivät ole (ko.) liiton jäseniä, koska he eivät saa verovähennystä (ko.) liiton jäsenmaksusta. Erityisesti sellaiset henkilöt, jotka eivät ole minkään liiton jäseniä, ovat tässä maksajan asemassa. Liiton sisällä verohyöty valuu, jos liitolla on prosenttiperustainen jäsenmaksu, pienituloisilta jäseniltä suurituloisempien jäsenten hyödyksi.
4) edellä mainitusta syistä tämä verovähennysoikeus on todennäköisesti perustuslain vastainen, sillä se asettaa kansalaisia eri asemaan heidän työmarkkinajärjestöihin (yhdistyksiin) liittymisen tai liittymättömyyden suhteen ja näihin yhdistyksiin kuulumattomat joutuvat välillisesti maksamaan osan yhdistyksiin kuuluvien jäsemaksusta. Eli yhdistyksiin kuulumattomien järjestäyttymisoikeutta (jolla on perustuslaissa yhtä vahva suoja, kuin järjestymisoikeudella) on loukattu.
5) oletuksella, että ay-maksun verovähennysoikeus jaettaisiin veronalennuksena tasaisesti koko tuloasteikolle, käytännössä verohyöty/tappio olisi käytännössä nollan pinnassa (lukuunottamatta suurituloisimpa ja suurimpia jäsenmaksuja maksavia liittojen jäseniä, joille tästä tulii tappiota (lue kohta 1.)). Eli verovähennysoikeuden poisto toisi tässä suhteessa tuleoverotusta pari piirua demokratian suuntaan.
1) liitto voi päättää, millä tavalla jäsenmaksu määräytyy (esim. prosenttiperusteinen vai kiinteä vuosimaksu)
2) suurimmat hyötyjät verovähennyksestä tulevat sellaisille liiton jäsenille, joilla on suuri jäsenmaksu. Suurta jäsenmaksua ei tarvita, jos liitto on vakavarainen. Toisaalta: lue kohta 1)
3) verovähennysoikeus siirtää verorasitusta sellaisille henkilöille, jotka eivät ole (ko.) liiton jäseniä, koska he eivät saa verovähennystä (ko.) liiton jäsenmaksusta. Erityisesti sellaiset henkilöt, jotka eivät ole minkään liiton jäseniä, ovat tässä maksajan asemassa. Liiton sisällä verohyöty valuu, jos liitolla on prosenttiperustainen jäsenmaksu, pienituloisilta jäseniltä suurituloisempien jäsenten hyödyksi.
4) edellä mainitusta syistä tämä verovähennysoikeus on todennäköisesti perustuslain vastainen, sillä se asettaa kansalaisia eri asemaan heidän työmarkkinajärjestöihin (yhdistyksiin) liittymisen tai liittymättömyyden suhteen ja näihin yhdistyksiin kuulumattomat joutuvat välillisesti maksamaan osan yhdistyksiin kuuluvien jäsemaksusta. Eli yhdistyksiin kuulumattomien järjestäyttymisoikeutta (jolla on perustuslaissa yhtä vahva suoja, kuin järjestymisoikeudella) on loukattu.
5) oletuksella, että ay-maksun verovähennysoikeus jaettaisiin veronalennuksena tasaisesti koko tuloasteikolle, käytännössä verohyöty/tappio olisi käytännössä nollan pinnassa (lukuunottamatta suurituloisimpa ja suurimpia jäsenmaksuja maksavia liittojen jäseniä, joille tästä tulii tappiota (lue kohta 1.)). Eli verovähennysoikeuden poisto toisi tässä suhteessa tuleoverotusta pari piirua demokratian suuntaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä perustelut.
Ammattiyhdistysliikkeeseen liittyminen on täysin vapaaehtoista toimintaa Suomessa.
Ei siis mitään pakollista toimintaa.
Jos et hyväksy ammattiyhdistyksien toimintaperiaatteita.Niin silloin olet vain liittymättä mihinkään ammattiyhdistykseen.
Näin yksinkertaista se vain on todellisuudessa.
Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Keskustelussa unohdetaan usein, että samainen jäsenmaksujen verovähennysoikeus koskee yhtälailla kaikkia etujärjestöjä - niin ammattiliittoja, työnantajajärjestöjä kuin maatalous- ja muitakin yrittäjäjärjestöjä.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava muistuttavat, että verovähennysoikeudessa ei suinkaan ole kyse järjestöjen verovapaudesta, vaan se on rinnastettavissa jäsenten muihin tulonhankintakuluihin. Verovähennysoikeuden avulla myös tasapuolistetaan työmarkkinatoimintaan osallistuvien osapuolten kustannusten kohtelua verotuksessa.