Kai olen tosi hankala tapaus,kun miehet rakastuvat minuun helposti,mutta kun minun tunteet pulpahtavat esiin vasta kunnon tutustumisen jälkeen.Miehet tahtovat seurustelusuhteeseen vaikka heti,mutta laitan vastaan,kun en ole niin vain vietävissä.Olen oppinut varovaiseksi miesten suhteen,vaikka seurustelusuhteita ollut vain 2 ja ikääkin mulle kertynyt jo tarpeeksi.Ja miehet olleet epäluotettavia,en usko kaikkeen mitä sanovat.Siksikin olen varovainen miesten suhteen.
Minussako vika?
Miehen etsijä
3209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei varovaisuus pahe ole.
Itse halveksin niitä jotka päättävät luottaa sellaisiin, joiden käytös ja olemus huutaa epäluotettavuutta ja sitten parkuvat jälkikäteen miten kusipäisiä miehet ovat.
Muuttuuko miehen luotettavuus yhtään mihinkään sen perusteella vetkutteletko sinä vai et?
Vastaus: Ei muutu. Jokainen on täsmälleen niin luotettava tai epäluotettava kuin on ihan ensikohtaamisesta alkaen. Se luotettavuus on asia joka tulee arvomaailman ja luonteen mukana . ja ne eivät korreloi ihastumisherkkyyteen juurikaan.
Hyötysi luotettavuudesn shteen: Ei hyötyä.
Se mitä sinun tulee hahmottaa on se onko kukakin mies oikeasti luotettava sielultaan. Et voi tulkita sitä etenemisvauhdista, etenmisvauhti kertoo vain lähinnä kuinka puutteessa, halukas ja toiveikas suhteeseen, kuinka miellyttävä sinä olet ja kuinka toivottava suhde yleensä on miehelle. Se ei kerro hetkenkään vertaa miehen todellisesta luotettavuudesta. Nopea ihastuja turhautuu vetkuttelijaan ja lähtee siksi, eikä suinkaan siksi että hän olisi vastakaikua saadessaan lainkaan epäluotettava.
Voisin sanoa että mulla on ongelma tunneherkkyyden kanssa. Se kuitenkin on valehtelua - sillä ongelma tunneherkkyyteni kanssa ei ole mun ongelma vaan sen kumppaniehdokkaan ongelma - ja minulle se on luonteenpiirre josta en pysty pääseemään eroon vaikka haluaisinkin. Jos ei selviä siitä ei selviä suhteesta mun kanssa muutenkaan. Ongelman voi ratkaista siten että jaksaa antaa miehelle järkipuolen vastauksen ja tukea jaksaa jatkaa sitä yrittämistä. Taikasana kuuluu :
"Pidän sinusta ja huomaan että olet ihastunut minuun, haluan kuitenkin edetä rauhassa ja voit luottaa että en jätä tätä juttua tähän vaikka en ihan noin pitkällä ole omissa tunteissani. Edetään hitaasti, olet mielestäni sen arvoinen enkä aio luopua tästä tilaisuudesta"
Tällöin et tuhoa mitään vaan hyväksyt miehen sellaisena kuin hän on ja annat hänelle option elää tunteidensa kanssa ja kulkea kuitenkin sinun ehdoillasi.
Mutta siis ainakaan minä en ole mitään tälläistä koskaan kohdannut. Tällöin tulkinnat tilanteesta ovat : Joko naiset ovat piittaamattomia miehen tunteita kohtaan (empatiakyvyttömyys naisessa?) tai sitten he oikeasti tuntevat itse jotain mutta eivät jostain syystä osaa vastata tunteisiin (tunnetukkoisuus? Ei hyvä.) tai - jos ei ole seura oikeaa - niin eivät sitten osaa sanoa kiitos eitäkään (Eli silkkaa välinpitämättömyyttä?). Lopputulos on möhkälenainen josta ei saa mitään irti ja johon menee hermot ja joka vaikuttaa lähinnä vittumaiselta passiivisuudessaan ja kommunikoimattomuudessaan.
Kannattaa miettiä asia toisenkin kerran.
"Mutta siis ainakaan minä en ole mitään tälläistä koskaan kohdannut. Tällöin tulkinnat tilanteesta ovat : Joko naiset ovat piittaamattomia miehen tunteita kohtaan (empatiakyvyttömyys naisessa?) tai sitten he oikeasti tuntevat itse jotain mutta eivät jostain syystä osaa vastata tunteisiin (tunnetukkoisuus? Ei hyvä.) tai - jos ei ole seura oikeaa - niin eivät sitten osaa sanoa kiitos eitäkään (Eli silkkaa välinpitämättömyyttä?). Lopputulos on möhkälenainen josta ei saa mitään irti ja johon menee hermot ja joka vaikuttaa lähinnä vittumaiselta passiivisuudessaan ja kommunikoimattomuudessaan."
Täysin sama kokemus, paitsi että nainen-sanan tilalle tulee vaihtaa sana mies.
Miehet ovat passiivisia, eivätkä koskaan tiedä mitä haluavat. Kiitos ja hei.