Naisellisuus

kuinka tärkeää on, että nainen on naisellinen ? Ja millainen oikeastaan on naisellinen nainen loppujen lopuksi ? Onko se ulkonäköä, luonnetta, käytöstapoja ? Onko naisellisuus synnyinlahja/jo lapsena opittua, vai voiko aikuinenkin nainen muuttua naisellisemmaksi?

Tuli mieleen nämä kysymykset, kun huomasin aika monen miehen valittavan sitä, että naiset ovat suomessa (ja ilmeisesti muissakin pohjoismaissa) liian miesmäisiä. (Toisaalta, voiko suomalainen nainen edes olla naisellinen, vaikka kuinka yrittäisi; monessa kirjoituksessa kun väitetään suomalaisten naisten nyt olevan vartalotyypiltään kerrassaan niin miesmäisiä, että ilmeisesti asialle on mahdotonta tehdä mitään vaikka haluaisikin.)

Itse sanoisin olevan varmaankin varsin tyypillinen suomalaisnainen. Osittain naisellinen ja sitten toisissa asioissa en lainkaan. Osaan laittaa ruokaa ja huolehtia kodista ja muusta sellaisesta, ja huolehdin ulkonäöstäni sen verran, että ihan missä tahansa vaatteissa en lähde ihmisten ilmoille. (Minulle on esimerkiksi täysi mahdottomuus lähteä verkkahousuissa tai tuulipuvussa kauppaan tai muuten hoitamaan asioitani, elle kyse ole jostain todella hätätapauksesta; muuten nuo vaatteet päällä minut näkee vain silloin, kun olen kuntolenkilläni).

Mutta sitten taas... en osaa esimerkiksi pukeutua naisellisen viehkeästi. Minut on lapsesta lähtien kasvatettu siihen, että vaatteiden pitää olla ennen kaikkea käytännöllisiä. Hameet ja muu tällainen kuuluu vain ja ainoastaan juhliin... ja no jaa, toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan. Ja suoraan sanottuna en edes vastaa ulkomuodoltani kuvaa klassisen naisellisesta naisesta. Ainakin minun mielikuvissani naisellinen nainen on hento ja eteerinen klassinen kaunotar, ja kun itse olen kaikkea muuta, niin sitten on.

En myöskään osaa käyttäytyä naisellisesti. (Toisaalta en myöskään käyttäydy miesmäisen rehvakkaasti ja yritä olla yksi jätkistä). Siis ainakin jos naisellisuudella tarkoitetaan taitoa leikkiä tyhmää ja avutonta ja kietoa mies pikkusormen ympärille. Koen yksinkertaisesti tuollaisen teeskentelyn loukkaukseksi sekä itseäni, että miestä kohtaan. Uskaltanen sanoa, että käytökseni ei muutu erilaiseksi miesten tai naisten seurassa, kuten joillain naisilla tuntuu tapahtuvan, vaan kohtelen kaikkia samalla tavalla kohteliaasti ja ystävällisesti. (ellei kys. henkilö anna aihetta muhun) Ja samoin, jos naisellisuuten määritellään harrastukset tyyliä juoruilu ja ihmissuhteista jauhaminen sekä vaatteista ja kengistä puhuminen, niin sitten en todellakaan ole naisellinen.

Eräs asia vielä. mikä herätti huomioni oli se, että aika moni mies tuntui näkevän naisellisen naisen henkilönä, joka katsoo miestä ylöspäin, ja ilmeisesti pitää miestä jotenkin itseään arvokkaampana ja parempana. (Tämän vaikutelman ainakin sain näistä muun muassa venäläisiä ja thaimaalaisia naisia kehuvista jutuista, joissa tähdennettiin sitä, kuinka nainen kuulemma passaa ja palvelee miestä, eikä miehen tarvitse -ainakaan toiveissaan- tehdä yhtään mitään naisensa tai parisuhteensa takia.)
1131
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

>Eräs asia vielä. mikä herätti huomioni oli se,
>että aika moni mies tuntui näkevän naisellisen
>naisen henkilönä, joka katsoo miestä ylöspäin,
>ja ilmeisesti pitää miestä jotenkin itseään
>arvokkaampana ja parempana.

No onko ylläri että juuri nämä ovat sitten niitä jotka valittavat suomalaisen naisen olevan luonnostaan epänaisellinen ja sivulauseessa ylistävät thaikkuja yms.

Arka koira haukkuu paljon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anne... kirjoitti:

kuinka tärkeää on, että nainen on naisellinen ? Ja millainen oikeastaan on naisellinen nainen loppujen lopuksi ? Onko se ulkonäköä, luonnetta, käytöstapoja ? Onko naisellisuus synnyinlahja/jo lapsena opittua, vai voiko aikuinenkin nainen muuttua naisellisemmaksi?

Tuli mieleen nämä kysymykset, kun huomasin aika monen miehen valittavan sitä, että naiset ovat suomessa (ja ilmeisesti muissakin pohjoismaissa) liian miesmäisiä. (Toisaalta, voiko suomalainen nainen edes olla naisellinen, vaikka kuinka yrittäisi; monessa kirjoituksessa kun väitetään suomalaisten naisten nyt olevan vartalotyypiltään kerrassaan niin miesmäisiä, että ilmeisesti asialle on mahdotonta tehdä mitään vaikka haluaisikin.)

Itse sanoisin olevan varmaankin varsin tyypillinen suomalaisnainen. Osittain naisellinen ja sitten toisissa asioissa en lainkaan. Osaan laittaa ruokaa ja huolehtia kodista ja muusta sellaisesta, ja huolehdin ulkonäöstäni sen verran, että ihan missä tahansa vaatteissa en lähde ihmisten ilmoille. (Minulle on esimerkiksi täysi mahdottomuus lähteä verkkahousuissa tai tuulipuvussa kauppaan tai muuten hoitamaan asioitani, elle kyse ole jostain todella hätätapauksesta; muuten nuo vaatteet päällä minut näkee vain silloin, kun olen kuntolenkilläni).

Mutta sitten taas... en osaa esimerkiksi pukeutua naisellisen viehkeästi. Minut on lapsesta lähtien kasvatettu siihen, että vaatteiden pitää olla ennen kaikkea käytännöllisiä. Hameet ja muu tällainen kuuluu vain ja ainoastaan juhliin... ja no jaa, toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan. Ja suoraan sanottuna en edes vastaa ulkomuodoltani kuvaa klassisen naisellisesta naisesta. Ainakin minun mielikuvissani naisellinen nainen on hento ja eteerinen klassinen kaunotar, ja kun itse olen kaikkea muuta, niin sitten on.

En myöskään osaa käyttäytyä naisellisesti. (Toisaalta en myöskään käyttäydy miesmäisen rehvakkaasti ja yritä olla yksi jätkistä). Siis ainakin jos naisellisuudella tarkoitetaan taitoa leikkiä tyhmää ja avutonta ja kietoa mies pikkusormen ympärille. Koen yksinkertaisesti tuollaisen teeskentelyn loukkaukseksi sekä itseäni, että miestä kohtaan. Uskaltanen sanoa, että käytökseni ei muutu erilaiseksi miesten tai naisten seurassa, kuten joillain naisilla tuntuu tapahtuvan, vaan kohtelen kaikkia samalla tavalla kohteliaasti ja ystävällisesti. (ellei kys. henkilö anna aihetta muhun) Ja samoin, jos naisellisuuten määritellään harrastukset tyyliä juoruilu ja ihmissuhteista jauhaminen sekä vaatteista ja kengistä puhuminen, niin sitten en todellakaan ole naisellinen.

Eräs asia vielä. mikä herätti huomioni oli se, että aika moni mies tuntui näkevän naisellisen naisen henkilönä, joka katsoo miestä ylöspäin, ja ilmeisesti pitää miestä jotenkin itseään arvokkaampana ja parempana. (Tämän vaikutelman ainakin sain näistä muun muassa venäläisiä ja thaimaalaisia naisia kehuvista jutuista, joissa tähdennettiin sitä, kuinka nainen kuulemma passaa ja palvelee miestä, eikä miehen tarvitse -ainakaan toiveissaan- tehdä yhtään mitään naisensa tai parisuhteensa takia.)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu