kellään muulla samaa??
Nyt on alkanut taas parempi vaihe elämässä, elämähän on aaltoliikkettä eli välillä paremmin ja välillä huonommin, mut se mikä tässä ihmetyttää on äitini asenne... silloin kun menee hyvin niin kääntää hän selkänsä, mikähän tässä on pointtina??? Normaalisiti esim: soittelee niin nyt ei moneen viikkoon ole kuulunut mitään, ja jos käyn kotona on kylmä ja etäinen...jotenkin koppava, saattaa alkaa kaivamaan jotain negatiivista jostain, ihan kuin yrittäis latistaa mun hyvää fiilistä.
Nyt on alkanut taas parempi vaihe elämässä, elämähän on aaltoliikkettä eli välillä paremmin ja välillä huonommin, mut se mikä tässä ihmetyttää on äitini asenne... silloin kun menee hyvin niin kääntää hän selkänsä, mikähän tässä on pointtina??? Normaalisiti esim: soittelee niin nyt ei moneen viikkoon ole kuulunut mitään, ja jos käyn kotona on kylmä ja etäinen...jotenkin koppava, saattaa alkaa kaivamaan jotain negatiivista jostain, ihan kuin yrittäis latistaa mun hyvää fiilistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyl munkin mutsi on sellainen aina välillä..jos oon jostain iloinen niin se ei voi iloita mun puolesta vaan muistuttaa asioista mitkä on pielessä mun elämässä hänen mielestä :/
Sama vika ollut aina. Äitini aina masentaa minua jos yritän tehdä jotain. Kun lähdin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan äitini kommentti oli: "Eihän siitä mitään tule kun se on niin kaukana. Mitä miehesi siitä sanoo?" Äitini mielestä minun elämäntehtäväni on vanhempieni mielisteleminen, heidän kanssa oleminen.
Nyt hän raivoaa kun olen eronnut ja epäonnistunut ja pilannut hänen elämänsä.
Taitaa olla aika yleistä tuo että äiti on aina tyytymätön tyttäreensä.
saa nyt nähdä mikä show tulee kun kerron et oon raskaana :D