Teit sen juuri kun kaiken piti olla parhaimmillaan. Miksi? Miksi rikkoa toisen luottamus ja sillä tavalla? Miksi? Mikä ajoi sinut siihen? Mikä suhteessamme oli niin vialla, että se ajoi sinut sellaiseen tekoon? Oliko se kosto jostain, kun et sitä aluksi edes katunut? Ilkeät sanat vain loukkasi lisää. Myöhemmin halusit yrittää uudestaan, mutta suutuit, kun en ollutkaan päässy asioiden yli. En silti suoraan kieltänytkään. Et tainnut ymmärtää, mitä jouduin kokemaan sisälläni? Et kai kuvitellut, että jatkaisimme eteenpäin ja sivuuttaisimme kaiken sen mitä minä tunsin?
En ymmärrä sinua enää. En tiedä mitä tehdä, en ole pitkään aikaan tiennyt. Olit rakkainta mitä minulla elämässäni oli. Olit unelmieni nainen. Niin monen monta vuotta sinun kanssa sain elämää yhdessä viettää, varttua nuoresta aikuikseksi. Kaiken piti olla valmista siihen, että voisimme saattaa yhteisen elämämme kruunun tähän maailmaan. Korvissani kaikuu vieläkin sinun sanasi: "Olen sinun aina, jos sinä vain olet minun". Vain muutamia päivä tästä koko illuusio särkyi.
Mitä ajattelit silloin, kun selvisi, että "rakkautemme" kruununjalokivi ei kuuluisikaan minulle? Ymmärsitkö, että siinä kaatui niin moni haave ja yhteinen suunnitelma? Kenen sinä kuvittelit kestävän sellaista?
Kunpa oisit kertonut aiemmin, jos suhteessamme oli jotain vikana. En osannut lukea ajatuksiasi, joten en tiennyt, jos sinun mieltä jokin painoi. Tuskin asioihin koskaan vastausta tai selvyyttä saan.
Ahistaa. Pää täyttyy kysymyksistä, vihasta, kaipuusta, rakkaudesta - milloin mistäkin. Tuntuu, että ajatukset päässä paisuu ja pyrkii ulos. Tekisi mieli halkaista koko kallo, jottei niitä tarvitsisi enää sisällä pitää.
Tulis jo yö ja alkais se mun kaunis uni...
En ymmärrä sinua enää. En tiedä mitä tehdä, en ole pitkään aikaan tiennyt. Olit rakkainta mitä minulla elämässäni oli. Olit unelmieni nainen. Niin monen monta vuotta sinun kanssa sain elämää yhdessä viettää, varttua nuoresta aikuikseksi. Kaiken piti olla valmista siihen, että voisimme saattaa yhteisen elämämme kruunun tähän maailmaan. Korvissani kaikuu vieläkin sinun sanasi: "Olen sinun aina, jos sinä vain olet minun". Vain muutamia päivä tästä koko illuusio särkyi.
Mitä ajattelit silloin, kun selvisi, että "rakkautemme" kruununjalokivi ei kuuluisikaan minulle? Ymmärsitkö, että siinä kaatui niin moni haave ja yhteinen suunnitelma? Kenen sinä kuvittelit kestävän sellaista?
Kunpa oisit kertonut aiemmin, jos suhteessamme oli jotain vikana. En osannut lukea ajatuksiasi, joten en tiennyt, jos sinun mieltä jokin painoi. Tuskin asioihin koskaan vastausta tai selvyyttä saan.
Ahistaa. Pää täyttyy kysymyksistä, vihasta, kaipuusta, rakkaudesta - milloin mistäkin. Tuntuu, että ajatukset päässä paisuu ja pyrkii ulos. Tekisi mieli halkaista koko kallo, jottei niitä tarvitsisi enää sisällä pitää.
Tulis jo yö ja alkais se mun kaunis uni...
Vastaukset 2
Vanhimmat
En nyt ihan tarkkaan saanu selvää mitä teillä oli tapahtunut, mutta luulen et tiedän. Mut tuosta sun ahdistaa ja tuntuu et pää halkee ni mul oli kans ihan sama tilanne itelläni puoltoista vuotta sit ku mies jonka kans oltiin oltu yhdessä todella onnellisia vuoden ajan ihan yht´äkkiä vaan ilmoitti et se on loppu nyt ja tän se teki viel puhelimitse ei ollu jätkällä pokkaa jättää mua edes kasvotusten vaik niin pitkä suhde kuitenkin takana. Kesti todella, todella pitkän aikaa et tuosta toivuin, oltiinhan jo suunniteltu yhdessä yhteistä tulevaisuutta ym ym..ja naps ja kaikki loppu siihen!
Mutta usko mua, sä toivut siitä vielä anna vaan itelles aikaa!
Aivan kuin kirjoittaisit minulle. Usko, että rakastin sinua kaikki vuodet ja kuvittelin oikeasti, että eläisin kanssasi koko loppuelämän. En tiedä vielä itsekään, mitä oikein tapahtui, vaikka siitä on jo reilusti yli vuosi. Koko suhteemme aikana rakastin vain sinua, eikä kukaan pystynyt horjuttamaan suhdettamme. Kaikki oli niin hyvin. Yhtäkkiä vain tuli mies, joka vei minut kokonaan. Olin valmis luopumaan aivan kaikesta tuon miehen takia! Mutta voit olla varma, että koin syvää syyllisyyttä. En ikinä halunnut satuttaa sinua niin paljon. Olen todella pahoillani!!
Tulin raskaaksi miehelle, vaikka sen ei pitänyt olla miehelle mahdollista. Syitä aborttiin oli monia, sinä olit yksi syy. En osaa sanoa mitään syytä, miksi kaikki tapahtui. Rakastan edelleen sitä miestä, mutta olen silti yksin. Vasta jonkin ajan kuluttua tiedän, onko sillä suhteella tulevaisuutta. Nyt tuntuu, ettei ole, joten olen menettänyt kaksi elämäni tärkeintä miestä lyhyessä ajassa.
Koen syyllisyyttä siitä, että saisin vieläkin sinut, mutta kaiken jälkeen en näe, että meillä olisi yhteistä tulevaisuutta. Häpeän, miten olen käyttäytynyt. Tuntuu, että on helpompi yrittää aloittaa alusta, kuin korjata sitä, mikä on todella rikki.
Anna anteeksi. En ikinä halunnut satuttaa sinua niin paljon!