Kasvattiäitini alistama

Biologinen (teini-)äitini antoi minut adoptoitavaksi. Kasvattivanhempani olivat ankaria, kuri oli kova ja minun piti aina todistella etten ole huono nainen (kuten bioäitini, joka sai aviottoman lapsen).
Minun piti olla täydellinen, olla aina mieliksi, osoittaa kiitollisuutta siitä että sain olla jossain hoidettavana. Kasvattiäitini sanoi aina etten kelpaa kenellekään muulle kuin heille.
Vuosikausien alistaminen, syyttely, syyttäminen aikaansai sen, etten enää jaksa kuunnella. Kiitollisuudenvelkaa pitäisi kai maksaa loppuelämä. Mielistellä, kerjätä hyväksyntää ja olla ikuinen epävarma pikkutyttö. Kasvattivanhemmillani oli negatiivinen suhtautuminen bioäitiini tai ylipäätään naisiin, jotka saivat aviottomia lapsia. Siksi minua vahdittiin koko ajan etten olisi häpeäksi perheelle.
Jotenkin minusta tuntuu, että olin suuri pettymys kasvattivanhemmilleni kun aina syytettiin jostain. Ja yhä edelleen. Jatkuvasti pitäisi soittaa, käydä, tavata sukulaisia ikäänkuin minulla ei saisi olla omaa elämää lainkaan. Se kiitollisuudenvelka on sitten ilmeisesti ikuinen.
2413
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

kapinoi vastaan.

Äänestä

Kyseessä on kai joku juttu, että eivät saaneet omaa tyttöä ja siksi ottivat sinut. Saisivat olla itse kiitollisia sinulle, että sinä olit heillä!

Käy keskustelemassa jonkun kanssa ja ruodi asia!
Ei lapsen tartte olla kiitollisuuden velassa!

Sinua ei voi syyllistää yhtään mistään!
Eikä tartte syyllistää bioäitiäisikään. On ollut jotain, mistä kukaan ei tiedä mistä johtuu. Jonkinlainen turvattomuus.

On terve merkki että otat asian esille.
Jokaisella meillä on omat ongelmat ja kaikki me niistä selvitään.
Onnea matkaan ja ota oma elämä käsiisi ja elä anna kenenkään painaa sinua!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


adoptiolapsi. kirjoitti:

Biologinen (teini-)äitini antoi minut adoptoitavaksi. Kasvattivanhempani olivat ankaria, kuri oli kova ja minun piti aina todistella etten ole huono nainen (kuten bioäitini, joka sai aviottoman lapsen).
Minun piti olla täydellinen, olla aina mieliksi, osoittaa kiitollisuutta siitä että sain olla jossain hoidettavana. Kasvattiäitini sanoi aina etten kelpaa kenellekään muulle kuin heille.
Vuosikausien alistaminen, syyttely, syyttäminen aikaansai sen, etten enää jaksa kuunnella. Kiitollisuudenvelkaa pitäisi kai maksaa loppuelämä. Mielistellä, kerjätä hyväksyntää ja olla ikuinen epävarma pikkutyttö. Kasvattivanhemmillani oli negatiivinen suhtautuminen bioäitiini tai ylipäätään naisiin, jotka saivat aviottomia lapsia. Siksi minua vahdittiin koko ajan etten olisi häpeäksi perheelle.
Jotenkin minusta tuntuu, että olin suuri pettymys kasvattivanhemmilleni kun aina syytettiin jostain. Ja yhä edelleen. Jatkuvasti pitäisi soittaa, käydä, tavata sukulaisia ikäänkuin minulla ei saisi olla omaa elämää lainkaan. Se kiitollisuudenvelka on sitten ilmeisesti ikuinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu