2 kk työttömyyttä nyt takana, eikä oikeen edes näköpiirissä kunnon työtä.
Varmaan menee loppuvuosi ilman töitä, vähintäin. Tili tyhjenee ja laskupinot kasvaa.
Kyllä masentaa ja ahdistaa tosi paljon.
Kävin viime viikolla lääkärissä hakemassa masennukseen lääkitystä, katsotaan
kuinka ne tehoaa. Kun välillä on päiviä ettei mikään huvita,ei jaksa eikä pysty.
Varmaan menee loppuvuosi ilman töitä, vähintäin. Tili tyhjenee ja laskupinot kasvaa.
Kyllä masentaa ja ahdistaa tosi paljon.
Kävin viime viikolla lääkärissä hakemassa masennukseen lääkitystä, katsotaan
kuinka ne tehoaa. Kun välillä on päiviä ettei mikään huvita,ei jaksa eikä pysty.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Valtio haluaa tappaa kaikki työttömät
siitähän kertoo jo työmarkkina tue pienuus.
varmastikin valtion mielestä. Ja yksi keino on kyykyttää työtöntä niin kauan, että tekee itse lopullisen ratkaisun.
Vähän aikaa sitten tässä yksi pitkäaikais työtön mitä ilmeisemmin tappoi itsensä tarkoituksella.
En kerro miten. Mutta asiaa tutkineet poliisit päätyivät tutkimuksissaan tämmöiseen johtopäätöksen.
Asia selvinnee myöhemmissä tutkimuksissa lopullisesti.
Kyseinen työtön oli jo pari vuotta käynyt säännöllisesti näissä kaalepin/kaaleppien suosimissa puuhastelupajoissa. Kun ne muka kuntouttaa takaisin työelämään jne. En tiedä, miksi sitten tämä yksi työtön kuoli mitä suuremmalla todennäköisyydelle oman käden kautta, vaikka kävi tuommoisessa puuhastelupajassa vuosia.
Puuhastelupajat yms ei millään tavalla näemmä auttaneet häntä. Vaikka olisi kaalepin/kaaleppien mielstä pitänyt auttaa.
Puuhastelupajassa kyllä tehtiin/tehdään ihan oikeita töitä, kuten korjattiin kalusteita, tehtiin remontteja ihmisten taloihin ja kaikkea sellaista, josta oikea firma olisi ottanut asianmukaisen hinnan. Jotta olisi voinut myös maksaa työntekijöillensä asianmukaisen palkan.
Mutta ei se näemmä auttanut tätä työtöntä, joka teki samoja asioita työttömyyskorvauksella.
Ei rahallisesti, eikä henkisesti.
Mitä tähän sanoo kaaleppi/kaalepit?
vastaan että nuo pajat on nöyryytyksien pesäpaikkoja.
Vastassa sulla voi olla joka aamu työnjohtaja joka ei voi kettuilla vakkarille joka yleensä on suojapaikassa olotilaansa tyytyväinen.
Työttömän on oltava ja jos itsetunto on suuri nolla ja joku siellä tai jossain vielä litistää ja a vot se on siinä.
Kyllä työttömyydestä saa vapaata kuten minä:
menin lääkäriin ja sain vuoden saikkua joka on loppumassa jouluna. (tosin pätkissä)
Kyllä työtön voi masentua niin ja sitä sairauslomaa saa kunhan saisi eteensä ensin lääkärin joka muistuttaa ihmistä.
Paskat se työttömän kohtalo ketään kiinosta.
Keksitään taas uusia kiduksia ja vaatimuksia "aktivointeja".
Ja tuet eikun pienenee.
Sitten saattaa ruveta kiinnostamaan kun työtön tappaa
itsensä ja pari virkamiesta/poliitikoa samalla.
Suojelupoliisihan on varoittanut tästä.
Että pahin uhka on eriarvoistuminen, mutta
poliitikot ei tajua että kyse on toimeentulosta
eikä mistään saatana aktivonnista.
ihan noin ole "pajat on nöyryytyksien pesäpaikkoja." En ole miikään kaaleppi,joosepppi etc. En ole koskaan palstalla kommentoinnut tätä aihetta aikaisemmin. Tiedän kuitenkin erään tutun jolle tämä paja toiminta on ollut ponnahduslauta takaisin elämään ja hän on omalta osaltaan kehunnut näitä pajatoimintoja.
Tutustuin tähän entiseen naapuriin -92 ja pidetään edelleen yhteyttä. Hänellä oli kauinis vaimo ja pari lasta silloin. Häneltä meni samoihin aikoihin jokin rakennusalaan liittyvä firmatoiminta nuriin. Suuria vero ja muita velkoja kertynyt parin vuoden aikana. Pääsi kuitenkin rakennusalalle töihin. Olisi silti sen verran masentunut velkojen takia että lopetti työt. Vietti vuoden pari aikamoista renttuelämää joten vaimokin lähti. Velaty kasvoi ja korot olivat kovia silloin. Teki satunnaisia pimeitä hommia. Muutaman kerran verokrotilla mutta lopetti kun UO:mies ehti väliin. Meni muutama vuosi ettei tehnyt mitään.
Jossain vaiheessa vuosituhannen alussä hän joutui työkkärin hampaisiin. Kurssit,pakkotyöt etc. Siis juuri näitä 8 eur/päivä työt. Olisiko 3-4 vuotta sitten työkkäri luokitteli hänet tapaukseksi joka tarvitsi erityisavustusta. Lähinnä velkojen takia. Eli ei tavanomainen velkaneuvonta vaan hän pääsi ryhmään mukaan missä jokainen sai henkilökohtaisen tuki ja velkajärjesteliän. Otti kaikki kaikki kaverin asiat hoitaakseen. Kun ruvettiin puhumaan näistä velkarmahduksista niin kaverille neuvottiin ettei mihin kirjeihin pidä allekirjoitta sillä velkojat yritti aktivoida perinnät uudestaan. Koska velat oli juuri vanhenemassa ja viimeinenkin ensi tammikuussa. Nyt hän on pari vuotta tehnyt näitä pajahommia ja ollut kiitollinen että auttoi hänet takaisin elämään kiinni. Hänen sosiaalinen elämänsä on taas palautunut ja saannut uusia ystäviä näitten pakkotyöpajojen kautta. Toissa viikolla juttelin hänen kanssaan ja hän oli todella iloinen. Jouluun saakka kierrätyskeskuksessa (mistä sai PC:n itselleen) Ja tammikuussa kun velat vanhenneet oli jo tiedossa vakituinen työpaikka missä oli pari kertaa aikaisemmin ollut "pakkotylölistettynä"
Kerroin että olen lukenut eräällä palstalla pelkkää negatiivistä näistä pajoista. Kaveri myönsi että kyllä siellä osa aika kielteisesti on asennoitunut näihin 8 eur/päivä töihin mutta osalle se on ollut pelastus.
Kaverini ei 8 vuoden aikana kertaakaan haukkunut näitä kursseja ja pakkotöitä. Mikä selittänee ehkä se synkkä historia minkä hän omasi.
Myönnän että itse suhtautuisin aika nihkeästi tähän ns. orjatyöhön mutta jos toimettomuus vaivaisi pitkään niin mikä ettei.
Tälläkään turhaan monet eivät huomaa tuota oikeana mahdollisuutena, eivätkä siten osaa hyödyntää työllistämistoimien kytkentää ja suhdeverkkoa työelämään omalla aktiivisella yrittämisellä. Hölmösti pahimmat pilaavat omat mahkunsa, kun polttavat sillat alkuunsa ja änkyräiden aiheuttavat vaan hankaluuksia.
moinen typaja ja puuhastelukerho paska olisi negatiivinen juttu. On takuu varmasti mainitsemasi kaltaisia ihmisiä, jotka näkee asian omalta kannaltaan hyvänä juttuna.
Mutta on se kyllä minusta pahasti väärin, että työtön joutuu tosiaan tekemään ihan normaalia työtä, joista joku firma ottaisi kunnon maksun, että olisi tosiaan varaa maksaa palkkaa työntekijälle.
Mutta asia ei näytä koskevan puuhastelupajoja. Siellä voidaan myydä työttömän työpanos mihin hintaan vaan, kun palkka maksetaan verovaroista työttömyyskorvauksena. Luulisi noilla puuhastelupajoilla ja niitä pyörittävillä olevan myös velvollisuuksia.
Esim yksi velvollisuus voisi olla, että työttömän hyväksikäyttö niin ammatillisesti kuin muutenkin pitää loppua.
Toinen voisi olla, että jos tehdään töitä, josta normaalisti firmat laskuttaa niin paljon, että pystyvät myös palkkaa maksamaan. Niin silloin myös työttömän tekemästä työstä pitää maksaa niin paljon, että työttömälle voidaan maksaa palkkaa. Tietty jos hommia on niin vähän, että esim kuukaudessa tulee kasaan rahaa pienistä töistä vaikka 300e ja työtön ei halua sitä nostaa. Koska sotkee talouden välittömästi, kun työttömyyskorvaukset menee uudelleen atrviontiin jne.
Niin rahat voisi laittaa puuhastelupajan jollekin tilille, josta raha tilitetään työttömälle, kun työtön katsoo summan olevan niin suuri, että sen uskaltaa nostaa ilman pelkoa siittä, ettei selviä työttömyyskorvauksen maksamisen tarkastusviivyttelen ajan.
Mutta tämä ei käy, koska silloinhan työtön voisi pian alkaa tuntemaan, että hänen työhän on oikeasti arvokasta ja siittä pitää oikeasti maksaa palkkaa. Ja hänen ei tarvitse myydä itseänsä pelon takia.
Mutta näinhän ei toimita jostain helvetin syystä. OSaatko arvata miksi?
istuvien paksuun ja tyhmiin kaaleihin ei niin mitenkään. Vaikka asiasta alan ammattilaiset varoittaa jo.
pysyvään retkuiluun. Ihminen ei saa noista mitä tyydytystä ja alkaa rapistua pikkuhiljaa. Ihminen alkaa oppia ja sopeutua köyhän elämään, pysyvään köyhyyteen ja kurjuuteen. Ihminen tarvitsee työtä ja toimeentuloa, noiden toimenpiteiden avulla hän ei sitä saa. On syntynyt järjestelmä joka haluaa sanoa ja määrätä miten työttömän ihmisen tulee ajatella ja toimia vaikka tämän pitäisi kuulua työttömälle itselleen. Kun ihminen ei voi toteuttaa itseään ja hänet ohjataan pois tältä tieltä niin syntyy uusia vakavampia ongelmia joista merkittävin on passiivisuus, tästä on tulossa suomalaisen yhteiskunnan koetinkivi, kauanko tätä passiivista osallistumista ja sen seurauksia kestetään.
Ensimmäistä kertaa kuulen tuollaisista erityisavustus-asioista. En usko.
Itsehän sain puhuttua työkkärin lupaan maksaan pois mun lainat, kirjoittivat jopa lappusen jossa lupasivat sen tehdä. Ei tietenkään maksaneet, ei niihin ole luottamista. Helppo oli tosin jo etukäteen arvata etteivät lupaustaan pidä.
Voisin sanoa vaikka näin: Jos mun puhetaidoilla tulee vain paskaa niskaan työkkärissä, kurssipaskaa yms. niin sitten käy varsin huonosti niille joilla supliikki on heikompaa.
Tietenkin jos on omasta syystään tai omana syynä pitämästään syystä jonkin konkan tehnyt ja aiheuttanut vaikka parin muun työttömyyden (firma jos ei maksa velkojaan, voipi jokin toinenkin firma kaatua) voi suhtautua noihin nöyryytyksiin nöyremmällä mielellä, niinkuin ne olisi ihan oikein, mutta ei ne silti ole oikein, siinä menee verorahoja niitä järjestäessä melkoisesti eli vaikka rangaistus olisi aiheellinen, se kuitenkin maksaa liikaa.
kyse työkkärin toiminnasta vaan työkkäri ohjasi kokeiluluontoiselle ohjelmalle. Ei kai sitä nyt työkkärille lampsita velkalaput kourassa. Tässäkin tapauksessa kaverilla oli yli 80,000 euroa velkaa. Tämä kokeiluohjelma ei ollutaan tarkoitus muutaman vuoden työttömälle olleille vaan ihmisille, entisille yrittäjille jolle ei mikään työvalmennust,työvoimakoulutus ja tukityöööistäminen ollut avuksi kun liki 20 vuoden vanha taakka painoi pälle. Kaverillani on ollut tämä sama henk.kohtainen avustaja jo muutaman vuoden ja on edelleen. Ainakin tammikuuhun saakka.
Miksi moni edelleen pitää työpaikkaa itsestäänselvyytenä ja oikeutena tällaisillä työmarkkinoilla? Aivan käsittämätöntä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole työelämässä mukana ja kelpaa tuloksentekovälineeksi yritykseen. Työelämä vaan ei toimi siten kuin moni luulee. Ei pysyviä työpaikkoja juuri ole ollut moneen vuosikymmeneen. Aina on ollut elämä vain jatkuvaa muutosta. Minkäs sille voi? Se pitää vaan hyväksyä.
Jos uskoo pehmeisiin sossuiluarvoihin, niin ihan varmasti tulee kokemaan karvaan pettymyksen, että eihän tääää ny näääin mene.
ilman töitä ja vakituista sellaista tippuu äkkiä pois monesta asioista.
Työt pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja keskiluokan kurissa.
Yhteiskunnassa on "pakko" olla työelämässä mukana, muuten on aika hankalaa.
"Kaikki" perustuu kasvulle ja jatkuvuudelle, kulutukselle ja velanottamiselle.
Eikä tipu pois, jos suhteuttaa menot tuloihin. Se kaikki on siellä ihmisen omassa pääkopassa, omat pelot, stressinaiheet, pakko tehdä sitä ja tätä ja pakko menestyä. Höpö höpö.
Kuka sulle on tuon kertonut, että on pakko? Eihän mikään OIKEASTI ole pakollista. Hankalakin on suhteellista ja niin miten sen itse kokee. Jos putoaa kelkasta, niin siinäkös putoaa. Mitä sitten? Kuitenkin elämä jatkuu jossain muodossa vaikkei takoisi tulosta ja olisi menestynyt. Pitää ajatella mieluummin, että mitä ITSE haluaa tehdä, eikä niin sitä kokonaisuutta. Monasti masennus ja pahaolo kumpuaa just siitä, että unohdetaan oma itsensä ja ollaan vaan osa kasvotonta koneistoa.
Ensin työpaikan saantiin tarvitaan joku joka kantaa sen vastuun palkkaamisesta ja myös epäonnistumisesta, aina joku on se maksumies ja jos tällaista yrittäjää ja bisnestä ei sillä hetkellä ole, niin mitäpä moisesta tuntea pahaa oloa. Sanoisinko melkeinpä että aika lapsellista.
Olen ollu vuodesta 1994 ilman vakituista tötä !
ei ole löytynyt työpaikaa. En kai kelpaa töihin ?
vaoin osa-aikaa ja pätkiä huonoin eduin.
Mulla taas on ollut ranne jo yli 9 kuukautta paskana. Meni rikki nuorten pajalla nostaessani raskasta kaasupulloa. Arjen askareissa kipu ei tunnu tai haittaa eikä näy, mutta pitkäkestoisessa rasituksessa kipu on sen verran voimakas ettei sitä kestä ilman puudutusta. Tietokoneen hiirtä pitää käyttää terveella kädellä ja kirjoittaa ei kestä yli 10 minuuttia. Vituttaa, kun muuten olen huippukunnossa. Joka päivä pidän kuntoa yllä 5-15 km juoksulenkillä. Lepoa, lepoa ja lepoa oli lääkärin ohje, mutta joka päivä pitää tehdä käsillä jotakin.
Sinuna jättäisin tuon juoksemisen pois kokonaan. Se aiheuttaa vain työkyvyttömyyttä, kuten selkävaivoja, polvi, mikreeniä yms. Olen koulutukselta fysioterpautti ja tiedän mitä ongelmia liikunta saa aikaiseksi kehossa. Ihmisen kroppa kun ei ensinnäkään ole ihanteellinen pystyasennossa kulkemiseen ja vielä vähemmän kroppa kestää pitkäkestoista rasitusta. Mitä vähemmän ihminen liikkuu, niin sen pitempää ihminen elää ja nimenomaan elää terveennä. Elämme työelämää ja joka viikko meiltä vaaditaan 40 tuntia työntekemistä aikataulun mukaisesti. Kuten kerroit, niin arkielämässä kivut ei haittaa, mutta työelämä onkin 8 tuntia jatkuvaa työntekemistä.
Olen ollut nyt työelämässä mukana yhteensä 30 vuotta. 18 vuotta täytäessäni siirryin virallisesti työikäisten joukkoon ja siitä asti olen ollut toisten palvelkusessa yhteensä 17 vuotta. 1990 luvulta asti on ollut vain pätkätöitä tarjolla. Tuo 2kk työttömänä oleminen ei ole mitenkään ihmeellistä. Tulet olemaan humattavasti pitempiäkin jaksoja työttömänä. Nykypäivänä on todella harvinaista, että olisit töissä jatkuvasti ilman työttömyys aikoja. Ehkä kunnan tai valtion palveluksessa voisit olla jatkuvassa työsuhteessa saman työnantajan palveluksessa, mutta yksityisellä puolella saat varautua vuodenkin työttömyysjaksoihin
ihan normi työttömän päivä, aamulla kun herää alkaa vituttamaan kun "elämällä ei ole tarkoitusta",
näen kun naapurit, muut lähtevät töihin.
Vitutus jatkuu pitkin päivää, välillä sen unohtaa, sitten taas jyrää päälle.
Viimekseksi illalla kun menee nukkumaan, sammuttaa valot vitutus päällä, että olipas taas
tylsä ja turha sekä palkaton päivä.
On kivaa on. Odotetaan seuraavaa ansiosidonnaista maksupäivää.
Ja selataan nettiä sekä lähetetään hakemuksia, en muista kuin monta on jo mennyt.
Et kertonut minkä vuoksi työttömyyspäivät vituttavat? Miten esim. vertailet toisten elämistä omaasi ja miksi koet toisten elämän olevan parempi kuin omasi? Onko elämä suoriutumista tai jotain semmoista. Mistä ajatuksesi ovat oikeastaan lähtöisin.
Itsekin elin aikoinani ajatellen jatkuvasti toisten ihmisten elämistä ja kuvitellen oman elämäni olevan huonompaa tai jotain. Sitten mulle valkeni että minä olen minä ja toiset ova toisia. Jossain Arabomaassa ihmiset elävät päivät varjossa teetä juoden sen kummempaa elämää ja jotkut USA:ssa miljonäärien elämää, mutta loppujen lopuksi elämän perusasiat ovat jokaisella samanlaiset.
Mä oon ollut koko vuoden työtön eikä vituta yhtään! Nyt on huonot ajat ja paljon työttömiä ja lisää tulee vielä ensi vuodenkin aikana, ei oo mun vika. Rahaa on vähän, koska oon vaan peruspäivärahalla (en ollut tarpeeksi kauan kassan asiakas), mutta menohanat vaan kiinni niin pärjää. Milloinkaan aikasemmin en ole nukkunut näin hyvin kun ei stressi yöllä valvota ja treenaan ja urheilen joka päivä. Kunto on kohisten parantunut työttömänä ollessa. Työpaikkoja haen lähes päivittäin, mutta omalla alalla hirveästi työttömiä, joten harkitsen nyt ensi vuonna kouluttautua ihan eri alalle.
Mulla on kokemusta työttömyydesta kiitettävästi. Laskujeni mukaan, olen ollut enenpi työttömänä kuin töissä. Jos ole nappihomissa nyt,keksi perkeleen pian jotain muuta. Älä nyt ainakaan juopottelemaan ala.
masikseen tottuu ajanoloon. Tässä tämä vuosituhat ollut yhtä rämpimistä työasioitten suhteen. Keväällä meni pari juttua peräkkäin persiilleen. Vittuuntuneena lompsin terveyskeskukseen ja ilmoitin, että nyt vituttaa armottomasti. Joop, työkykykartoitus ja silleen, ei ees unilääkkeitä. En mennyt minnekkään vitun kartoitukseen, enkä yksityiseltä kinuaan reseptiä- Suomalaiskansalliseen tyyliin aloin juopottelemaan. Tässä puoli vuotta juopottelin, kilju on halpaa. Nyt on taas sitten koittanut kehitellä duuneja.
Mä en ikinä tule pääsemään palkkaduuneihin, ikää viiskyt ja ala hankala. Koitan freenä jotain tehdä. Tavallaan helppoakin nyt. Riippuu kysyjästä, mutta nykyään sanon joko, että ei oo töitä, tai että oon freelanserina- Ikinä kukaan ei ole kysynyt millä elän. Noh, elän muijan palkalla käytännössä. Hirveen harva muuten edes tietää, että ihminen putoaa jossain vaiheessa kaiken yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. Mulla loppui työmarkkinatuki 5 vuotta sitten. Sen jälkeen oon tehnyt jotain pientä keikkaa ja pyytänyt väiajat mammalta rahaa sokeriin ja hiivaan kiljua varten.
Mutta kun selkeästi oot nuori ja mitä ilmeisimmin matala koulutustaso, painu kiireen vilkkan kouluun. Ei mihinkään huuhaa kursseille, vaan sellaseen kouluun, mistä saa oikean todistuksen.
En mä muuta, pitää hakea kaupasta keskikaljaa, on jostain kertynyt noita tyhjiä tölkkejä.