jauhaa existä jatkuvasti? Itse kun en näe, ehkä sitten miehenä, syytä että miksi pitää kelata edellisiä suhteita ja kertoa niistä seurustelukumppanille. Olisin toki kysyny tätä kyseiseltä henkilöltä itseltään mutta suhde meni jo poikki muista syistä. Eikö se kerro lähinnä siitä ettei ole päässyt yli ja eteenpäin? Vai onko naisilla joku pakonomainen tarve puhua existä?
onko naisilla oikeasti tapana
exät
11440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Eikö se kerro lähinnä siitä ettei ole päässyt yli ja eteenpäin?"
Juuri tuosta se kertoo.
Siis mitä tarkoitat tuolla? Ettet olisi mustasukkainen kun moista ihmettelet. Minusta on ihan luonnollista kertoa esim. "olimme exän kanssa USA:ssa ja kävimme siellä ja siellä". "asuimme exän kanssa Espoossa kerrostalossa" tai ex laittoi tuon parketin enkä asiasta muuta tiedä. Tai exän sisko on tehnyt tuon taulun tai jotain sen tyyppistä. Jos joku on tuollaisesta mustasukkainen niin en voi auttaa.
Vai tarkoitatko että tilittää jatkuvasti sitä kuinka kamala ex oli? Toisaalta, miehet ovat mustasukkaisia kaikesta mikä liityy exään joten ainut oikea vastaus lienee: Ex on ämpäriruma, juoppo, tyhmä, luuseri, jotta uusi mies tuntisi olevansa parempi. Niin, ja seksi exän kanssa oli hirveää kärsimystä verrattuna nykyiseen. Niin kai sitten täytyy alkaa puhelemaan. Onneksi löysin sinut ja voin vihdoinkin nauttia hyvästä seksistä. Senhän sinä haluat kuulla, eikös?
sitten erosit siitä exästä jos se kerta oli niin ihana?
Missä kohtaa tuossa exän ihanuutta ylistettiin?
Sitäpaitsi: ei se ole aina nainen joka haluaa erota. Myös nainen voi tulla jätetyksi, ja silloin hän saattaa haikalla exänsä perään.
Niin, sinun yksi exäsi teki tätä ja sen perusteella voit sitten yleistää asian koskemaan kaikkia naisia? Jes, fiksua toimintaa.
Kaikki rypeminen exien muistoissa on mielestäni sitä,ettei päästä irti heistä.Itse säästäisin exältä saadun lahjan pöytälaatikossa piilossa.Katselisin sitä siivotessa,laittaisin takaisin piiloon.
En myöskään kokisi,että exästä vatvominen nyksälle olisi muuta kuin ajanhukkaa.Tekee tosi kipeää kaivata miestä jota ei voi saada (-takaisin).Vielä kipeämpää tekee turhien toiveiden elättely puhumalla hänestä.Nyksälle slittäminen on jo melkein sitä et nainen kuvittelee voivansa saada exän takaisin itselleen.
Minulle ex on niin neutraali ihminen, josta voin puhua tai olla puhumatta. Sitten toisaalta jää paljon asioita (joita miehet aina kysyvät) kertomatta koska moni tapahtuma liittyy exään.
Siis vaikkapa kysymykseen olenko käynyt Rovaniemellä. Jätän siis vastaamatta koska kävin siellä exän kanssa, niinkö? Tai jossain festareilla, konsertissa.
Itse halusin exästä eroon enkä puhu hänestä muuta kuin kysyttäessä. Miehet ovat niin kovin mustasukkaisia että saa kyllä kertoa kaiken muutenhan salailisin.
On tää kans juu.
Arvaan, että naiset puhuvat existään samasta syystä kuin miehetkin, siis jotakin on jäänyt hampaankoloon eikä suhteesta ole päästy yli. Olen seurustellut hetken aikaa kahden existään jankkaavan miehen kanssa: toinen piti minua jonkinlaisena terapeuttina ja olkapäänä, muttei suuremmin ollut minusta kiinnostunut (palasi sitten exänsä luo polvillaan ja sai taas kenkää jonkin ajan kuluttua), ja toisen motivaationa taisi olla minun kouluttamiseni ihmiseksi, joka olisi ulkonäöltään hänen exänsä klooni mutta käyttäytyisi melkein päinvastaisesti.
Exästä voi mainita, jos asiaa tulee, mutta en ikinä enää rupea kuuntelemaan jatkuvaa exän kehumista ja/tai haukkumista. Ei suhteeseen nimittäin kovin monta ihmistä viitsi ottaa mukaan.
Ikävä kertoa jälleen kerran karua tarinaa, mutta kyllä miehetkin puhuvat eksistään. Jotkut ihan vaan muistellen jotain asiaa, jotkut katkerasti parjaten... Kaverilleen ainakin. Että vähän vaikuttaa siltä, että jälleen kerran täällä joku mies yrittää haukkua naisia asiasta, mitä miehet itsekin tekevät, ja hän varsin hyvin tietää, tai sitten hänellä ei ole kavereita. Mikäs sitten uusi seurustelukumppani on? Ystävä, jolle voi puhua. Ettet vaan pelkäisi, että sinun eksäsi kertoo jotain, mitä et haluaisi nykyiselleen? Todennäköisesti. Muutenhan asia ei sinua liikuttaisi.
Tai sitten olet mustasukkainen nykyisesi kertomuksista.
Joillain ihmisillä on varmasti vaikeaa päästä irti. Jotkut puhuvat entisestä elämästään luontevasti. Jotkut muuten vaan, jostain syystä, kerran oli kumppani joka kertoi kiusallaan: hänestä se oli hauskaa verrata minua ja entisiä: naisiaan. Hän oli mies. Että se oli kyllä jo todella karua, ja totta, että pitäisikö sanoa, että se vaatii jo miehen itsekkyyttä ja röyhkeyttä sekä julmuutta, että kun ollaan sängyssä voi kumppanilleen kertoa seksistään kolmen muun kanssa? Olisiko se miesten ominaisuus sitten, onko miehillä sitten pakonomainen tarve verrata naisiaan, leuhkia naisillaan ja saada loukattua toista?
Saako jo yleistää?
Joo, tottakai mä jätin sen, ja hei: kannattaa miettiä leuhkimisiaan, sillä saattaa olla, että kumppani toteaa, ettei leuhkittavaa paljon ole ja muistaa jonkun, joka leuhkimatta hoiti joka muunkin homman paremmin,-ja lähtee etsimään sellaista ;)
No semmoinen vatvominen mikä exässä oli vikana kun suhde ei onnistunut, tai lähes päivittäinen kertominen exän tekemisistä, tarkoittaa kyllä helposti että on vielä "prosessi kesken". Tosin mua kyllä yleensä kiinnostaa potentiaalisessa miesystäväehdokkaassa että mikä sen edellisessä suhteessa on mennyt pieleen, joten vähän pitäis siis miehenkin jaksaa vatvoa...
Jos on vuosia ollut jonkun kanssa yhdessä niin kyllä se exä tulee mainituksi kun kertoilee omasta menneisyydestään, esim. lomamatkoista, vapaa-ajanvietosta ja arkielämästä yms. Mutta siihen kertomiseen ei liity mitään suurta tunteilua.
Joskus taas semmoinen että ei suostu sanallakaan viittamaan exäänsä voi tarkoittaa että kyseinen henkilö ei ole edes aloittanut prosessoimaan eroaan.
Ei ole mikään normaali tapa jauhaa jatkuvasti existä - ei naisilla eikä miehillä. Kyllä silloin jokin vähän falskaa, jos tilanne tuo eikä sitä tarvitse hyväksyä yleisenä tapana. Mulle tulee mieleen, että taustalla voi joko olla mustasukkaisuuden herättämisyritys (ainakin jos lyhyt suhde kyseessä) tai sitten ei ole osattu vain päästää irti. On jonkinlaisia tunteita (katkeruus, rakkaus) tai kokee, että edellinen suhde jäi auki ja pitää nykyistään jonkinlaisena terapeuttina.
Itselläni ei ole koskaan ainakaan olla tuollaista, joten en oikein osaa uskoa mihinkään naisille ohjelmoituun tapaan. Enkä usko tässä olevani mikään poikkeuskaan. Toki exät ei ole mikään tabu ja kyllä sellasista joskus voi olla jotain juttua kun vuosia yhdessä ollaan ja lörpötellään. Mutta siis ei jatkuvaa ja sellaista molemminpuolista keskustelua, joka voi hyvässä tapauksessa selventää miksi ihminen on sitä kuin nyt on. Mutta se eroaa tosi paljon jauhamisesta.
Jäi vielä kiinnostamaan, että mitä tämä jauhaminen oli? Siis kuinka toistuvaa: Joka päivä/viikko/kuukausi?