Siis tämä, että aina kun jokin asia menee vähän huonommin, tai tulee riitaa, niin ajattelen heti ensimmäisenä eroa?
Kannattaako hyvinä hetkinä ajatellakaan kihlautumista yms. vakavampaa, jos huonona hetkenä mietin vain eroa.. vaikka ei asiat oikeasti niin kamalan huonosti ole, että ero olisi ainut ratkaisu. Mutta niin.. loppuuko tämä alituinen eron ajattelu vaihtoehtona koskaan?
Kannattaako hyvinä hetkinä ajatellakaan kihlautumista yms. vakavampaa, jos huonona hetkenä mietin vain eroa.. vaikka ei asiat oikeasti niin kamalan huonosti ole, että ero olisi ainut ratkaisu. Mutta niin.. loppuuko tämä alituinen eron ajattelu vaihtoehtona koskaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
on vaikea elää joka heti on uhkailemassa erolla. Oliko vanhempasi samanlaisia?
En minä sillä uhkaile, kuten jo aikasemmassa kirjoituksessani sanoin, niin AJATTELEN SITÄ!!!
Sie ite sanoit että asiat ei ole niin kamalan huonosti että ero olisi se ainut ratkaisu. Sillon kannattaa ottaa asia jutun aiheeksi ja pistää asiat toimimaan. 2 ihmistä saapi kyllä nostettua ittensä aikasen vaikeastakin suosta, kunhan tarpeeksi tekevät töitä asian eteen. Parisuhde tarttee hoitoa, ei se helppoo oo kellään. Vinkin heitän sulle että otappa välittömästi härkää sarvista ja juttele kumppanisi kanssa, koska jos et sitä tee, niin kohta olette varmasti eroamassa.
Mutta sie ite tiiät mi tahdot.
viisaista sanoistasi. :)
Oot kyllä oikeessa.. parempi mun on puhua kun vaan jäädä oman pääni sisään asiaa pyörittelemään. Naisilla varsinkin kun on vissii vähä tapana liiotella ihan suotta asioita. Oiskohan justii tosta liiottelusta, kun tulee sitten se epätoivoinen tunne, että erota kait tässä pitäis.. :/