Juttu on pitkä, mutta mielenkiintoinen ja kertoo millainen on tämän päivän fundamentaalinen Islam.
Islamin fundamentalismi.
Kun me tarkastelemme uskonnollisia henkilöitä, olkoot kristittyjä tai muslimeja tai mitä vaan, me helposti lisäämme heidän määritelmiinsä liitteitä, kuten vanhoillinen, konservatiivi, ääri- tai kiihko- tai muita vastaavia.
Meiltä jää huomaamatta, että ehkä nuo poikkeavat henkilöt haluavat itse asiassa palata siihen mitä heidän uskontonsa on ollut tai mitä he kuvittelevat sen olleen sen alussa. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös muslimeja.
Tällaisia uskontonsa puhtauteen pyrkiviä muslimeja putkahtelee esiin eri puolilla koko laajaa muslimimerta. On huomattava, että islamissa on vain kaksi selkeästi toisistaan eriävää suuntausta, shia- ja sunnimuslimit, jotka nekin työskentelevät vaaratilanteissa yhdessä. Shiamuslimeihin liittyy erityispiirre, jota kristityissä maissa ei osata tiedostaa ollenkaan:
he pelaavat kaksoispeliä, voidakseen päästä aikomaansa päämäärään he pettävät, valehtelevat, kieroilevat ja esiintyvät ystävinä, mutta salassa heillä ei ole aikomustakaan täyttää mitään sopimuksistaan ja lupauksistaan. He eivät näe tässä mitään väärää. Tältä pohjalta on ymmärrettävissä Arafatin kieroileminen, vaikka hänen taustansa onkin kommunistinen.
Shiamuslimit ovat enemmistönä Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa, vaikkakaan heillä ei niissä ole välttämättä hallitusvaltaa. Kristittyjen sinisilmäisestä ja vaarallisesta suhtautumisesta muhamettilaisuuteen on hyvänä ja karmeana esimerkkinä USA:n suurlähetystön valtaus Iranissa. Siinä lähinnä USA:ssa opiskelevat nuoret ottivat koko lähetystön henkilökunnan panttivangeikseen. USA:n presidentti Jimmy Carter, jota sanottiin uudestisyntyneeksi kristityksi, yritti vaikuttaa Khomeiniin vetoamalla siihen, että molemmat olivat syvästi uskonnollisia. Hän kutsui Khomeinia nimellä”pyhä mies”. Hän lähetti Khomeinille nahkakantisen erikoispainoksen Raamatusta, kuvitellen sen vakuuttavan hänen rehellisistä aikeistaan. Carter ei ensinkään tiedostanut, että Khomeini ja muslimit laajemminkin pitävät Yhdysvaltoja pääasiallisena vastustajaan ja että Carter oli näiden infidelien, vääräuskoisten, päämies. Carterin nimittämä lähettiläs YK:ssa kutsui Khomeinia nimellä ”kahdennenkymmenennen vuosisadan pyhimys”. Muslimit ovat käymässä pyhää sotaa länsivaltojen vastaan, josta Hussein Mussawi, libanonilainen fundamentalisti, sanoi 14. 11.1985:
”Me emme taistele saadaksemme huomiota vihollisemme taholta tai että hän tarjoaisi meille jotakin. Me taistelemme tuhotaksemme vihollisemme. Päämäärämme on, ei edes neuvoteltu antautuminen, vaan vihollisen täydellinen hävittäminen.”
Islam ei alkuvaiheissaan suinkaan ollut rauhaa rakastava liike, vaan se aloitti valloituksensa miekkalähetyksenä, minkä ensimmäisenä sai kokea Mekka ja sen jälkeen koko Arabian niemimaa ja Lähi Itä. Valloitetuissa maissa asukkaille annettiin vaihtoehtoina joko kääntyminen muhamettilaisuuteen tai kuolema. Heidän kokemustensa mukaan heidän pahimmat
vastustajansa olivat juutalaiset, joita oli vaikea saada kääntymään. Seuraavana olivat kristityt, ”ristin palvojat”,mutta eivät niin vaikeita kuin juutalaiset. Pienien, alistettujen juutalaisten ja kristittyjen sekä Iranissa zoroastisten yhteisöjen annettiin jäädä muslimien hallitsemille alueille ”suojeltuina”, kuin näytteinä muslimien mahdista.
Palaaminen alkuperäiseen muhamettilaisuuteen tarkoittaa palaamista väkivaltaan, aseelliseen hyökkäykseen. Khomeini kiteytti oman sanomansa seuraavasti: ”Sota on siunaus maailmalle ja jokaiselle kansalle. Allah itse käski ihmisiä sotaan ja tappaa. Koraani käskee: sotikaa kunnes kaikki korruptio ja jumalallisen lain vastustus on poistettu. Uskonto ilman sotaa on raajarikkoinen. Jos Jeesus – Allah siunatkoon Hänen sielunsa – olisi saanut elää vähän kauemmin, myös Hän olisi käyttäytynyt kuten Mooses ja tarttunut miekkaan. Vääräuskoisten tappaminen on yksi
jaloimpia tehtäviä, mitä Allah on varannut ihmiskunnalle.” Pääasiassa Libanonissa ja Iranissa toimiva Allahin puolue, Hezb-Allah eli Hizbullah, on kiteyttänyt päämääränsä seuraavasti: ”Islam ja epäpyhä (tarkoittaa ei-muslimeja) eivät koskaan voi elää rauhassa rinnakkain; islamin voimia kutsutaan aseisiin pyhään sotaan voittoon saakka; jokaisen muslimin velvollisuuteen Luojaansa kohtaan kuuluu valmius tappaa ja kuolla, varmistaa kaikkien islamin sääntöjen noudattaminen muslimimaissa viimeistä yksityiskohtaa myöten”. On huomattava tuo muslimien vaatimus, että”puhdistaminen” on aloitettava omasta pesästä. Hizbullah ei ole varsinainen puolue, vaan se on elämäntapa, ”siviilien armeija”, puolisalainen veljeskunta ja ihmiskunnan erottelukeskus, joka erottelee ”paratiisiin kelvolliset niistä, joiden osa on helvetti”. Se erottelee kaikki ilmiöt hyväksi tai pahaksi. Koko ihmiskunta on sen mukaan jakaantunut Allahin kannattajiin ja niihin, jotka kannattavat Shaytania, tai saatanaa, ja sota noiden välillä jatkuu, kunnes Allahin kannattajat ovat saaneet täyden voiton saatanan kannattajista. Kaikki saatanan esiintymismuodot on poistettava tarvittaessa väkivalloin, jotta jumalallinen yhteisö tulee todellisuudeksi. Saatana esiintyy miljoonin tavoin. Se voidaan nähdä naisen kiharassa sen pilkistäessä pääliinan alta, amerikkalaisen yliopiston toiminnassa Beirutissa, nuoren miehen paljaassa sääressä tai käsivarressa tai juutalaisten Palestiinan miehityksessä. Saatanan vastustaminen on Allahin kannattajille kokopäiväinen tehtävä. Koska muslimilla ei ole sovitusta eikä sovittajaa, hänen tulee kaikessa huomioida ulkoiset tekijät: mikä on sallittua ja mikä ei. Koraani tai hadith ei kerro kaikkea eikä tavallinen muslimi osaa tulkita sen käskyjä; sen tekevät mullahit,
muslimiopettajat, ja imaamit. Muslimi ei koskaan voi olla varma paratiisiosastaan. Muhammed itsekin sanoi, ettei hän tiedä, mikä häntä odottaa. Indonesian sabilit, oikean polun ihmiset, eräs muslimijärjestö, vaatii kannattajiaan murhaamaan mahdollisimman monta ei-muslimia ennen paratiisiin astumistaan. Heitä kutsutaan siellä ”selväjärkisiksi hulluiksi”. Heidän erityinen tehtävänsä on murhata katolisia heidän kirkoissaan, häissä tai heidän kyliensä asukkaita.
Muna el-Saeed oli kahdeksantoistavuotias kauppiaan tytär Baalbekissa, Libanonin Bekaan laaksossa.
Muna oli harvinaisen kaunis jo lapsena. Hän sai useita avioliittotarjouksia jo ennen kuin hän täytti yhdeksän vuotta, jolloin tytär saa avioitua tai antautua prostituoiduksi. (pojat tulevat täysi-ikäisiksi ja voivat avioitua kuudentoista vuoden iässä). Muna halusi opiskella. Hän kirjoittautui Beirutin amerikkalaiseen yliopistoon. Kerran palatessaan ystäviensä luota kotiinsa vuonna 1985 joukko Hixbullahin nuoria miehiä ympäröi hänet. He syyttivät Munaa siitä, että hän halvensi marttyyrien verta sillä, ettei hän pukeutunut kuten kunnon musliminaisen tulee eikä peittänyt tukkaansa.
He heittivät ”palavaa happoa” hänen kasvoilleen huutaen ”Allah on suurempi, Khomeini on johtaja”. Muna menetti kauneutensa, hänen kasvonsa ovat useiden leikkausten jälkeenkin hirvittävä naamio. Paitsi ulkoisen kauneutensa Muna menetti sielunsa tasapainon. Hänen mielessään kaikuu nuorten huudot: ”Sinä et kuulu uskonkaupunkiin (dar al-iman), sinä olet sodan kaupungin agentti (dar al-harb)”. Muna ei suinkaan ole ainoa musliminainen, joka on saanut tuntea Hizbullahin suvaitsemattomuuden. Vuoden 1980 jälkeen sadat naiset ovat kokeneet Munan kohtalon Baalbekissa, Beirutissa, etelä Libanonissa ja monissa muissa muslimimaissa Tunisiasta Kuola Lumpuriin. Eräs muslimijohtaja kiteytti tämän näin: Amerikkalaiset tankit eivät voita meitä, meidän naisemme sen tekevät. Mutta myös muut ihmiset ovat joutuneet ”puhdistusten” kohteeksi. Iranissa työskenteli ennen Khomeinin valtaannousua 1979 toista miljoonaa vierastyöläistä. Vuonna 1986 heitä oli enää kolmetuhatta. Toinen puhdistettu ryhmä oli Iranin keskiluokka, jota kutsuttiin Amerikan viidenneksi kolonnaksi. Vuonna 1986 kaksi miljoonaa heistä oli karkotettu. Kymmeniä tuhansia Khomeinin entisiä liittolaisia oli murhattu tai heitetty vankiloihin. Erikoisesti poistettiin kaikki sellaiset,joilla oli edes teoreettiset mahdollisuudet vastarintaan. Iranissa tehtävää hoitivat vallankumousarmeija ja erikseen perustetut vallankumousyksiköt (komitehs). Tammikuun 1986 raportin mukaan nämä olivat tunkeutuneet 79 000 yksityisasuntoon viidessä vuodessa takavarikoiden suunnattomia määriä ”synnillisistä tavaraa” kuten stereosoittimia, kortteja, shakki ja backgammon lautoja, oopiumpiippuja, äänilevyjä, alkoholia, huulipunaa, hajusteita, ”säädyttömiä” asusteita, ei-islam kirjallisuutta, tauluja ja veistoksia, jotka voivat aiheuttaa katsojille vääriä ajatuksia jne. Arvioiden mukaan vuodesta 1979 lähtien yli miljoona iranilaista on joutunut vankilaan eri pituiseksi ajaksi syytettyinä ”ei-islamilaisesta” käyttäytymisestä. Tuhansia on teloitettu rikoksista kutenaviorikos, homoseksualismi, narkoottisten aineiden myynnistä, miesten ja naisten yhteisistä yhteisöistä jne. Pienemmässä mitassa sama tendenssi on havaittavissa Libanonissa, jossa Iranin vaikutus on voimakas. Libanonissa puhdistaminen alkoi 1983. Hizbullah on vanginnut tuhansia libanonilaisia, joita pidetään sen länsi Beirutin ja sen esikaupunkien vankiloissa. Teheranin virallisen lehden mukaan keskimäärin kolmetuhatta beirutilaista
vuodessa on kadonnut vuodesta 1979 lähtien. Libanonissa on sanonta: ”Ota hänet panttivangiksesi ennen kuin hän tekee sen sinulle”. Joskus annetut määräykset ”puhtaasta” islamilaisuudesta tuntuvat naurettavilta, kuten Khomeinin ohjeet siitä, että vessaan astuessa on pantava vasen jalka ensin.
Eräs muslimi kärsi kahden vuoden tuomiotaan tunnustettuaan, ettei hän ollut koskaan noudattanut käskyä rukoilla viidesti päivässä. Häntä piiskattiin lähes joka päivä viidellä lyönnillä maksaakseen ”velkaansa” Allahille.
Vaikka prostituutio on virallisesti kielletty, Teheranissa kerrotaan olevan
300 000 prostituoitua. Lieventääkseen ilmiön aiheuttamaa ongelmaa hallitus on antanut määräyksen prostituoitujen keräämiseksi valtion omistamiin laitoksiin. Koska islam sallii lyhyen ajan avioliitot, hallituksen ohjeen mukaan noissa valtion porttoloissa vierailevat solmivat viidentoista minuutin (tai jonkin muun sopivan ajan) avioliiton seksikumppaninsa kanssa. Islamin mukaan mies voi ottaa neljä vaimoa. Kairossa prostituutio on yhtä suosittu; siellä prostituoituja on ainakin 250 000.
Islamin piittaamattomuudesta yksityisen ihmisen elämästä on hyvänä esimerkkinä Iranin Persianlahden sodan yhteydessä14-16-vuotiaiden nuorten lähettäminen miinakentille raivaamaan tietä armeijalle. Teheranin Ettelaat päivälehdessä oli ihannoiva kirjoitus 30. tammikuuta 1982 siitä, miten nuoret juoksivat pölypilvessä, joka jyrisi kuin ukkosmyrsky. Pölyn laskeuduttua ja siunatun hiljaisuuden tullessa voitiin nähdä nuorten särkyneiden ruumiinosien peittävän tantereen, lihan ja luiden kappaleita, jotkut niistä takertuneina piikkipensaisiin tai kiviin. Oli kuin taivas olisi satanut
lihaa ja verta ja luiden siruja sille kentälle. Jotkut nuoret olivat keksineet keinon säilyttääkseen ruumiinsa jotenkin kokonaisena kietomalla huopia ympärilleen, näin helpottaen ruumiin osien kerääjiä, joiden tehtävänä oli lähettää ruumiit ”ylpeille” vanhemmille kotiin. Osaksi niitä halusivat myös viranomaiset, jotka tarvitsivat ruumiita näyttääkseen niitä uusille nuorille tiellä paratiisiin.
Militaristisen fundamentalistin tärkein tehtävä on lisätä uskovien määrää ja vähentää infidelien, vääräuskoisten määrää. Uskovien määrää voi lisätä synnyttämällä paljon lapsia ja käännyttämällä vääräuskoisia. Mutta mitä tulee tehdä noille ”islamin vihollisille”, jotka kieltäytyvät palaamasta oikealle tielle? Heidät tulee joko silpoa siten, että heidät tunnistetaan heidän kasvojensa rumuudesta, jotka kuvaavat heidän sielunsa rumuutta, tai heidät tulee eliminoida. Profeetta Muhammed on sanonut: ”Tapa ongelmantekijä ennen kuin hän voi vahingoittaa sinua”. Khomeini sanoi:
”Allah antoi Abrahamille kirveen, jolla murskata Mekan epäjumalat. Mooses puolestaan sai sauvan,joka muuttui kuolettavaksi aseeksi faaraota vastaan”. Toinen fundamentalisti Muhammad-Taqi Partovi sanoo asian vähän toisin: ”Allah panee aseen käteesi, mutta me emme voi odottaa hänen painavan liipaisinta vain, koska me olemme hentomielisiä.” Muhammad Navab-Safavi kehitti teoriaa edelleen: ”Ihmiset sanovat: Älä valehtele. Mutta periaate on toinen, kun me palvelemme Allahin tahtoa. Hän opetti meidät valehtelemaan pelastaaksemme itsemme vaikeana hetkenä ja saattaaksemme vihollisen hämminkiin. Tulisiko meidän pysyä totuudellisina häviön ja vaaran uhalla? Me sanomme: Ei. Ihmiset sanovat: Älä tapa. Mutta kaikkivaltias itse opetti meitä tappamaan. Miehen tappaminen on samanarvoinen rukouksen kanssa kun nuo, jotka ovat vahingollisia uskolle, täytyy poistaa tieltä. Petos, juonitteleminen, salaliitto, huijaaminen, varastaminen ja tappaminen ovat vain keinoja. Itsessään ne eivät ole hyviä eikä pahoja. Katsotaan vaikka keittiöveistä. Kotirouva leikkaa sillä lihaa keittoaan varten. Roisto voi käyttää sitä lopettaakseen todellisen uskovan elämän. Ja islamin sotilas voi käyttää sitä lävistääkseen sillä vahingollisen mustan sydämen”.
Islamin fundamentalistien mielestä demokratia on islamin vihollinen, sillä se antaa ihmisille,
jotka eivät ole muuta kuin Allahin orjia, oikeuden säätää omat lakinsa. Khomeinin mukaan demokratia johtaa prostituutioon. Sheikki Saeed Shaaban, Tripolin sunnimuslimien johtaja, Libanonin toiseksi suurimmassa kaupungissa, sanoi: ”Meidän tulee hylätä demokratia islamin hyväksi, joka on ainoa Kaikkivaltiaan luoma täydellinen (poliittinen) järjestelmä. Marssimme on vasta alkanut ja islam tulee voittamaan lopussa Euroopan ja Amerikan”. Muslimit ovat vannoneet: Lauantaina me tapamme juutalaiset ja sunnuntaina kristityt.
Lähde: Amir Taheri, Holy Terror. Sphere Books Ltd.
Islamin fundamentalismi.
Kun me tarkastelemme uskonnollisia henkilöitä, olkoot kristittyjä tai muslimeja tai mitä vaan, me helposti lisäämme heidän määritelmiinsä liitteitä, kuten vanhoillinen, konservatiivi, ääri- tai kiihko- tai muita vastaavia.
Meiltä jää huomaamatta, että ehkä nuo poikkeavat henkilöt haluavat itse asiassa palata siihen mitä heidän uskontonsa on ollut tai mitä he kuvittelevat sen olleen sen alussa. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös muslimeja.
Tällaisia uskontonsa puhtauteen pyrkiviä muslimeja putkahtelee esiin eri puolilla koko laajaa muslimimerta. On huomattava, että islamissa on vain kaksi selkeästi toisistaan eriävää suuntausta, shia- ja sunnimuslimit, jotka nekin työskentelevät vaaratilanteissa yhdessä. Shiamuslimeihin liittyy erityispiirre, jota kristityissä maissa ei osata tiedostaa ollenkaan:
he pelaavat kaksoispeliä, voidakseen päästä aikomaansa päämäärään he pettävät, valehtelevat, kieroilevat ja esiintyvät ystävinä, mutta salassa heillä ei ole aikomustakaan täyttää mitään sopimuksistaan ja lupauksistaan. He eivät näe tässä mitään väärää. Tältä pohjalta on ymmärrettävissä Arafatin kieroileminen, vaikka hänen taustansa onkin kommunistinen.
Shiamuslimit ovat enemmistönä Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa, vaikkakaan heillä ei niissä ole välttämättä hallitusvaltaa. Kristittyjen sinisilmäisestä ja vaarallisesta suhtautumisesta muhamettilaisuuteen on hyvänä ja karmeana esimerkkinä USA:n suurlähetystön valtaus Iranissa. Siinä lähinnä USA:ssa opiskelevat nuoret ottivat koko lähetystön henkilökunnan panttivangeikseen. USA:n presidentti Jimmy Carter, jota sanottiin uudestisyntyneeksi kristityksi, yritti vaikuttaa Khomeiniin vetoamalla siihen, että molemmat olivat syvästi uskonnollisia. Hän kutsui Khomeinia nimellä”pyhä mies”. Hän lähetti Khomeinille nahkakantisen erikoispainoksen Raamatusta, kuvitellen sen vakuuttavan hänen rehellisistä aikeistaan. Carter ei ensinkään tiedostanut, että Khomeini ja muslimit laajemminkin pitävät Yhdysvaltoja pääasiallisena vastustajaan ja että Carter oli näiden infidelien, vääräuskoisten, päämies. Carterin nimittämä lähettiläs YK:ssa kutsui Khomeinia nimellä ”kahdennenkymmenennen vuosisadan pyhimys”. Muslimit ovat käymässä pyhää sotaa länsivaltojen vastaan, josta Hussein Mussawi, libanonilainen fundamentalisti, sanoi 14. 11.1985:
”Me emme taistele saadaksemme huomiota vihollisemme taholta tai että hän tarjoaisi meille jotakin. Me taistelemme tuhotaksemme vihollisemme. Päämäärämme on, ei edes neuvoteltu antautuminen, vaan vihollisen täydellinen hävittäminen.”
Islam ei alkuvaiheissaan suinkaan ollut rauhaa rakastava liike, vaan se aloitti valloituksensa miekkalähetyksenä, minkä ensimmäisenä sai kokea Mekka ja sen jälkeen koko Arabian niemimaa ja Lähi Itä. Valloitetuissa maissa asukkaille annettiin vaihtoehtoina joko kääntyminen muhamettilaisuuteen tai kuolema. Heidän kokemustensa mukaan heidän pahimmat
vastustajansa olivat juutalaiset, joita oli vaikea saada kääntymään. Seuraavana olivat kristityt, ”ristin palvojat”,mutta eivät niin vaikeita kuin juutalaiset. Pienien, alistettujen juutalaisten ja kristittyjen sekä Iranissa zoroastisten yhteisöjen annettiin jäädä muslimien hallitsemille alueille ”suojeltuina”, kuin näytteinä muslimien mahdista.
Palaaminen alkuperäiseen muhamettilaisuuteen tarkoittaa palaamista väkivaltaan, aseelliseen hyökkäykseen. Khomeini kiteytti oman sanomansa seuraavasti: ”Sota on siunaus maailmalle ja jokaiselle kansalle. Allah itse käski ihmisiä sotaan ja tappaa. Koraani käskee: sotikaa kunnes kaikki korruptio ja jumalallisen lain vastustus on poistettu. Uskonto ilman sotaa on raajarikkoinen. Jos Jeesus – Allah siunatkoon Hänen sielunsa – olisi saanut elää vähän kauemmin, myös Hän olisi käyttäytynyt kuten Mooses ja tarttunut miekkaan. Vääräuskoisten tappaminen on yksi
jaloimpia tehtäviä, mitä Allah on varannut ihmiskunnalle.” Pääasiassa Libanonissa ja Iranissa toimiva Allahin puolue, Hezb-Allah eli Hizbullah, on kiteyttänyt päämääränsä seuraavasti: ”Islam ja epäpyhä (tarkoittaa ei-muslimeja) eivät koskaan voi elää rauhassa rinnakkain; islamin voimia kutsutaan aseisiin pyhään sotaan voittoon saakka; jokaisen muslimin velvollisuuteen Luojaansa kohtaan kuuluu valmius tappaa ja kuolla, varmistaa kaikkien islamin sääntöjen noudattaminen muslimimaissa viimeistä yksityiskohtaa myöten”. On huomattava tuo muslimien vaatimus, että”puhdistaminen” on aloitettava omasta pesästä. Hizbullah ei ole varsinainen puolue, vaan se on elämäntapa, ”siviilien armeija”, puolisalainen veljeskunta ja ihmiskunnan erottelukeskus, joka erottelee ”paratiisiin kelvolliset niistä, joiden osa on helvetti”. Se erottelee kaikki ilmiöt hyväksi tai pahaksi. Koko ihmiskunta on sen mukaan jakaantunut Allahin kannattajiin ja niihin, jotka kannattavat Shaytania, tai saatanaa, ja sota noiden välillä jatkuu, kunnes Allahin kannattajat ovat saaneet täyden voiton saatanan kannattajista. Kaikki saatanan esiintymismuodot on poistettava tarvittaessa väkivalloin, jotta jumalallinen yhteisö tulee todellisuudeksi. Saatana esiintyy miljoonin tavoin. Se voidaan nähdä naisen kiharassa sen pilkistäessä pääliinan alta, amerikkalaisen yliopiston toiminnassa Beirutissa, nuoren miehen paljaassa sääressä tai käsivarressa tai juutalaisten Palestiinan miehityksessä. Saatanan vastustaminen on Allahin kannattajille kokopäiväinen tehtävä. Koska muslimilla ei ole sovitusta eikä sovittajaa, hänen tulee kaikessa huomioida ulkoiset tekijät: mikä on sallittua ja mikä ei. Koraani tai hadith ei kerro kaikkea eikä tavallinen muslimi osaa tulkita sen käskyjä; sen tekevät mullahit,
muslimiopettajat, ja imaamit. Muslimi ei koskaan voi olla varma paratiisiosastaan. Muhammed itsekin sanoi, ettei hän tiedä, mikä häntä odottaa. Indonesian sabilit, oikean polun ihmiset, eräs muslimijärjestö, vaatii kannattajiaan murhaamaan mahdollisimman monta ei-muslimia ennen paratiisiin astumistaan. Heitä kutsutaan siellä ”selväjärkisiksi hulluiksi”. Heidän erityinen tehtävänsä on murhata katolisia heidän kirkoissaan, häissä tai heidän kyliensä asukkaita.
Muna el-Saeed oli kahdeksantoistavuotias kauppiaan tytär Baalbekissa, Libanonin Bekaan laaksossa.
Muna oli harvinaisen kaunis jo lapsena. Hän sai useita avioliittotarjouksia jo ennen kuin hän täytti yhdeksän vuotta, jolloin tytär saa avioitua tai antautua prostituoiduksi. (pojat tulevat täysi-ikäisiksi ja voivat avioitua kuudentoista vuoden iässä). Muna halusi opiskella. Hän kirjoittautui Beirutin amerikkalaiseen yliopistoon. Kerran palatessaan ystäviensä luota kotiinsa vuonna 1985 joukko Hixbullahin nuoria miehiä ympäröi hänet. He syyttivät Munaa siitä, että hän halvensi marttyyrien verta sillä, ettei hän pukeutunut kuten kunnon musliminaisen tulee eikä peittänyt tukkaansa.
He heittivät ”palavaa happoa” hänen kasvoilleen huutaen ”Allah on suurempi, Khomeini on johtaja”. Muna menetti kauneutensa, hänen kasvonsa ovat useiden leikkausten jälkeenkin hirvittävä naamio. Paitsi ulkoisen kauneutensa Muna menetti sielunsa tasapainon. Hänen mielessään kaikuu nuorten huudot: ”Sinä et kuulu uskonkaupunkiin (dar al-iman), sinä olet sodan kaupungin agentti (dar al-harb)”. Muna ei suinkaan ole ainoa musliminainen, joka on saanut tuntea Hizbullahin suvaitsemattomuuden. Vuoden 1980 jälkeen sadat naiset ovat kokeneet Munan kohtalon Baalbekissa, Beirutissa, etelä Libanonissa ja monissa muissa muslimimaissa Tunisiasta Kuola Lumpuriin. Eräs muslimijohtaja kiteytti tämän näin: Amerikkalaiset tankit eivät voita meitä, meidän naisemme sen tekevät. Mutta myös muut ihmiset ovat joutuneet ”puhdistusten” kohteeksi. Iranissa työskenteli ennen Khomeinin valtaannousua 1979 toista miljoonaa vierastyöläistä. Vuonna 1986 heitä oli enää kolmetuhatta. Toinen puhdistettu ryhmä oli Iranin keskiluokka, jota kutsuttiin Amerikan viidenneksi kolonnaksi. Vuonna 1986 kaksi miljoonaa heistä oli karkotettu. Kymmeniä tuhansia Khomeinin entisiä liittolaisia oli murhattu tai heitetty vankiloihin. Erikoisesti poistettiin kaikki sellaiset,joilla oli edes teoreettiset mahdollisuudet vastarintaan. Iranissa tehtävää hoitivat vallankumousarmeija ja erikseen perustetut vallankumousyksiköt (komitehs). Tammikuun 1986 raportin mukaan nämä olivat tunkeutuneet 79 000 yksityisasuntoon viidessä vuodessa takavarikoiden suunnattomia määriä ”synnillisistä tavaraa” kuten stereosoittimia, kortteja, shakki ja backgammon lautoja, oopiumpiippuja, äänilevyjä, alkoholia, huulipunaa, hajusteita, ”säädyttömiä” asusteita, ei-islam kirjallisuutta, tauluja ja veistoksia, jotka voivat aiheuttaa katsojille vääriä ajatuksia jne. Arvioiden mukaan vuodesta 1979 lähtien yli miljoona iranilaista on joutunut vankilaan eri pituiseksi ajaksi syytettyinä ”ei-islamilaisesta” käyttäytymisestä. Tuhansia on teloitettu rikoksista kutenaviorikos, homoseksualismi, narkoottisten aineiden myynnistä, miesten ja naisten yhteisistä yhteisöistä jne. Pienemmässä mitassa sama tendenssi on havaittavissa Libanonissa, jossa Iranin vaikutus on voimakas. Libanonissa puhdistaminen alkoi 1983. Hizbullah on vanginnut tuhansia libanonilaisia, joita pidetään sen länsi Beirutin ja sen esikaupunkien vankiloissa. Teheranin virallisen lehden mukaan keskimäärin kolmetuhatta beirutilaista
vuodessa on kadonnut vuodesta 1979 lähtien. Libanonissa on sanonta: ”Ota hänet panttivangiksesi ennen kuin hän tekee sen sinulle”. Joskus annetut määräykset ”puhtaasta” islamilaisuudesta tuntuvat naurettavilta, kuten Khomeinin ohjeet siitä, että vessaan astuessa on pantava vasen jalka ensin.
Eräs muslimi kärsi kahden vuoden tuomiotaan tunnustettuaan, ettei hän ollut koskaan noudattanut käskyä rukoilla viidesti päivässä. Häntä piiskattiin lähes joka päivä viidellä lyönnillä maksaakseen ”velkaansa” Allahille.
Vaikka prostituutio on virallisesti kielletty, Teheranissa kerrotaan olevan
300 000 prostituoitua. Lieventääkseen ilmiön aiheuttamaa ongelmaa hallitus on antanut määräyksen prostituoitujen keräämiseksi valtion omistamiin laitoksiin. Koska islam sallii lyhyen ajan avioliitot, hallituksen ohjeen mukaan noissa valtion porttoloissa vierailevat solmivat viidentoista minuutin (tai jonkin muun sopivan ajan) avioliiton seksikumppaninsa kanssa. Islamin mukaan mies voi ottaa neljä vaimoa. Kairossa prostituutio on yhtä suosittu; siellä prostituoituja on ainakin 250 000.
Islamin piittaamattomuudesta yksityisen ihmisen elämästä on hyvänä esimerkkinä Iranin Persianlahden sodan yhteydessä14-16-vuotiaiden nuorten lähettäminen miinakentille raivaamaan tietä armeijalle. Teheranin Ettelaat päivälehdessä oli ihannoiva kirjoitus 30. tammikuuta 1982 siitä, miten nuoret juoksivat pölypilvessä, joka jyrisi kuin ukkosmyrsky. Pölyn laskeuduttua ja siunatun hiljaisuuden tullessa voitiin nähdä nuorten särkyneiden ruumiinosien peittävän tantereen, lihan ja luiden kappaleita, jotkut niistä takertuneina piikkipensaisiin tai kiviin. Oli kuin taivas olisi satanut
lihaa ja verta ja luiden siruja sille kentälle. Jotkut nuoret olivat keksineet keinon säilyttääkseen ruumiinsa jotenkin kokonaisena kietomalla huopia ympärilleen, näin helpottaen ruumiin osien kerääjiä, joiden tehtävänä oli lähettää ruumiit ”ylpeille” vanhemmille kotiin. Osaksi niitä halusivat myös viranomaiset, jotka tarvitsivat ruumiita näyttääkseen niitä uusille nuorille tiellä paratiisiin.
Militaristisen fundamentalistin tärkein tehtävä on lisätä uskovien määrää ja vähentää infidelien, vääräuskoisten määrää. Uskovien määrää voi lisätä synnyttämällä paljon lapsia ja käännyttämällä vääräuskoisia. Mutta mitä tulee tehdä noille ”islamin vihollisille”, jotka kieltäytyvät palaamasta oikealle tielle? Heidät tulee joko silpoa siten, että heidät tunnistetaan heidän kasvojensa rumuudesta, jotka kuvaavat heidän sielunsa rumuutta, tai heidät tulee eliminoida. Profeetta Muhammed on sanonut: ”Tapa ongelmantekijä ennen kuin hän voi vahingoittaa sinua”. Khomeini sanoi:
”Allah antoi Abrahamille kirveen, jolla murskata Mekan epäjumalat. Mooses puolestaan sai sauvan,joka muuttui kuolettavaksi aseeksi faaraota vastaan”. Toinen fundamentalisti Muhammad-Taqi Partovi sanoo asian vähän toisin: ”Allah panee aseen käteesi, mutta me emme voi odottaa hänen painavan liipaisinta vain, koska me olemme hentomielisiä.” Muhammad Navab-Safavi kehitti teoriaa edelleen: ”Ihmiset sanovat: Älä valehtele. Mutta periaate on toinen, kun me palvelemme Allahin tahtoa. Hän opetti meidät valehtelemaan pelastaaksemme itsemme vaikeana hetkenä ja saattaaksemme vihollisen hämminkiin. Tulisiko meidän pysyä totuudellisina häviön ja vaaran uhalla? Me sanomme: Ei. Ihmiset sanovat: Älä tapa. Mutta kaikkivaltias itse opetti meitä tappamaan. Miehen tappaminen on samanarvoinen rukouksen kanssa kun nuo, jotka ovat vahingollisia uskolle, täytyy poistaa tieltä. Petos, juonitteleminen, salaliitto, huijaaminen, varastaminen ja tappaminen ovat vain keinoja. Itsessään ne eivät ole hyviä eikä pahoja. Katsotaan vaikka keittiöveistä. Kotirouva leikkaa sillä lihaa keittoaan varten. Roisto voi käyttää sitä lopettaakseen todellisen uskovan elämän. Ja islamin sotilas voi käyttää sitä lävistääkseen sillä vahingollisen mustan sydämen”.
Islamin fundamentalistien mielestä demokratia on islamin vihollinen, sillä se antaa ihmisille,
jotka eivät ole muuta kuin Allahin orjia, oikeuden säätää omat lakinsa. Khomeinin mukaan demokratia johtaa prostituutioon. Sheikki Saeed Shaaban, Tripolin sunnimuslimien johtaja, Libanonin toiseksi suurimmassa kaupungissa, sanoi: ”Meidän tulee hylätä demokratia islamin hyväksi, joka on ainoa Kaikkivaltiaan luoma täydellinen (poliittinen) järjestelmä. Marssimme on vasta alkanut ja islam tulee voittamaan lopussa Euroopan ja Amerikan”. Muslimit ovat vannoneet: Lauantaina me tapamme juutalaiset ja sunnuntaina kristityt.
Lähde: Amir Taheri, Holy Terror. Sphere Books Ltd.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sanojen muslimi ja juutalainen paikkaa, niin tuo artikkeli kuulostaa realistisemmalta!
Viimeisen kerran: Muslimit/Kristityt eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, toisin kuin juutalaiset!
ateisti45 hyppää heti puolustelemaan jokua, koska? Vain ajan kysymys*LOL*
Iranin vanhoillisten politiikka ja joidenkin ääriliikkeiden lausunnot tai teot eivät ole sama asia kuin islam.
Mitä kaikkea kristinuskon nimissäkin on tehty ja tehdään. Täälläkin on kirjoittajia jotka kehuvat kristillisyydellään mutta ovat kristinuskosta oppineet vain juutalaisvihan. Jokaista uskontoa ovat alhaiset ihmiset väärinkäyttäneet. Valtaosa ihmisistä muslimeista, kristityistä , juutalaisista ja muista on kuitenkin sellaisia jotka yrittävät oppia uskonnoistaan sitä hyvää mihin niistä jokainen opeillaaan pyrkii.
Määrittele _se_ hyvä?
Vrt...
" Valtaosa ihmisistä muslimeista, kristityistä , juutalaisista ja muista on kuitenkin sellaisia jotka yrittävät oppia uskonnoistaan sitä hyvää mihin niistä jokainen opeillaaan pyrkii."
ei näköjään ikinä pitäisi nähdä uskonnoissa mitään hyvää, joutuu tilille heti.
Hyvää tarkoituksen antaminen elämälle ja kehotusta elämään se ihmisiksi, kunnioittaen toisten henkeä ja omaisuutta , avustamaan niitä jotka eivät muuten selviä.
Sitä mikä se hyvä missäkin tilanteessa on joutuvat uskovat ja uskonnotkin määrittelemään ja pohtimaan uudestaan jatkuvasti ja se on myös hyvää että näin tekevät...
koska sillon teittien avohoitopotilaitten on taas käytävä tarkastuksessa - jos uskallatte.