Olen 26v mies, ja olen melkein aina ollut sinkku, ihan lyhyitä juttuja lukuunottamatta. Olen tässä usein miettinyt mahdollisuuksiani löytää tyttöystävä kun olisi mielestäni aika jo vähän pitempiaikaiselle seurustelusuhteelle, ja muutenkin kaikenlainen säätäminen ja epäonnistuneet yritykset alkavat kyllästyttää. Olen ikävä kyllä, tullut pohtiessani siihen tulokseen, että mahdollisuuteni voivat olla aika heikot. Syyt ovat tällaisia: Olen usein verrannut muihin ja huomannut joitakin puutteita. Eihän sitä muihin pitäisi verrata, mutta joskus huomata ero muihin, on väistämätön. Ensinnäkin monilla on hyvin laaja ja hyvä kaveripiiri ja monethan tutustuvat tulevaan tyttö tai poikaystävän juuri kavereitten kautta tai kaveriporukassa. Itsellä kaveripiiri melko suppea, ja heidän kautta ei voisi tutustua juuri keneenkään naiseen, koska heilläkään ei juuri muita kavereita ole, ja monet minun kaveripiiristä sellaisia että eivät viitsi etsiä seurustelukumppania, joten heidä kanssa ei voisi juuri etsiä yhdessä. Nettideitit olen todennut turhiksi. Sieltä ei juuri pitempiaikaista seuraa löydy, ihan lyhyttä ehkä, jos sitäkään ja usein ei sitäkään. Nettideittien kulttuuri on muutenkin melko naurettavaa. Sitten nuo baarit. Baareissa joissa nuoret ja nuoret aikuiset käyvät, on enimmäkseen vain tirskuvia pissiksiä joita on ihan turha yritellä ja eivät minulle sopivia olisikaan. Saisi olla ainakin luonteeltaan vähän aikuisempia, ja jalat maassa olevampia joiden kanssa voisin edes harkita. Ulkonäössäni ei pitäisi olla moittimista. Komeaksi on kehuttu, ja siisteydestä pyrin pitämään huolta, ja käyn myös salilla, mutta ulkonäköhän ei yksistään riitä. Sen myönnän että olen vähän ujo, ja kommunikointi vieraiden ihmisten kanssa voi olla joskus vaikeaa, ainakin aluksi. Näitä kaikkea seikkoja punnitessani olen ajatellut että mahdollisuuteni voivat olla aika heikot, vaikka näin tuntuu että eihän seurustelusuhteen muodostumisen pitäis kovin vaikeeta olla, ainakin kun ajattelee kuinka paljon seurustelevia ihmisiä on, ja ei tarvi kuin kämpästä ulos mennä, niin heti näkee jonkun onnellisen näköisen nuorenparin kulkevan kadulla. Tässä nyt kysyn vähän muiden mielipidettä?
Onkohan mahdollisuuteni heikot?
Xmies82ouX
3347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nämä ovat näitä asioita, joita useimmat nuoret aikuiset - sekä miehet että naiset - ainakin jossain vaiheessa elämäänsä joutuvat pohtimaan.
Sitten kun mennään 10 vuotta eteenpäin ja haastatellaan ihmisiä uudestaan, ovat useimmat löytäneet kumppaninsa ja perhettäkin jo on. Eli asioilla on yleensä tapana järjestyä, tavalla taikka toisella.
Olen myöskin 26-v mies. Olin nuorempana hyvin ujo ja syrjäänvetäytyvä enkä ikinä oikein kuvitellutkaan, että löytäisin ketään. Parikymppisenä kuitenkin tsägällä tai millä lie tapasin naisen ja asuimme muutaman vuoden yhdessä. Nyt olen ollut taas pari vuotta sinkkuna, mutta jaksan silti uskoa, että jonain päivänä...
Pääasia, että ottaa rennosti eikä tee siitä kumppanin etsinnästä liian suurta taakkaa itselleen.
on kaksi vaihtoehtoa:
1. pokata omanlaisesi, ujo nainen
2. pysyä sinkkuna
Älä yritä olla mitä et ole. jos ihmisten kanssa sosialisoiminen ei ole juttusi, tulet jätetyksi vaikka saisitkin naisen joka on todella sosiaalinen.
Itse sun pitää se elämäsi rakentaa eikä odottaa toisen tekevän sen sun puolesta. Mitä muten haluat seurustelulta?
Vitsi, piti hetki miettiä oletko mun tämänhetkinen potentiaalinen uusi tuttavuuteni ;) mutta me taidettiin tavata juuri joitain päiviä ennen kun kirjoitit tuon. Ellei sitten juuri se olisi kirvoittanut tuollaista tekstiä, hmm. Hän on ikiäsi ja muutenkin kaltaisesi, hänellä on käsittääkseni 1-2 kaveria ja on myöntänyt olevansa kovin ujo, tai olenhan mä sen huomannutkin. Ja komea on.