Kuinka suuri onnen hetki lapsen syntymä on naiselle?

jolloin kaikki mullistuu ja entinen unohtuu. Ehkä sitä jollain lailla voisi verrata uskoon tuloon, vaikka äidiksi tulemisessa on myös voimakkaita fyysisiä tuntemuksia. Synnytyksen jälkeen äiti on usein itkuinen ja sekava (se kuuluisa 3. päivä synnytyksestä) ja synnytyksen jälkeinen masennuskin on melko yleistä. Niihin kannattaa varautua. Se on osin hormonaalista, osin voi johtua siitä että shokki on liian suuri, kun odottaa vaaleanpunaista pumpuliäitiyttä. Äitiys on ihanaa, mutta fyysisesti ja henkisesti hyvin rankkaa myös.

Ei mulle tullut heti lasteni synnyttyä mitään maailmojen suurinta rakkaus tunnetta, vaan se rakkaus kasvoi kun lasta hoitaa niin tiiviistii koko ajan etenkin se pikkuvauva vaiheen ajan. En voisi enää kuvitella elämääni ilman lapsiani. Lapset ja aviomieheni ovat parasta elämässäni. Kauhein asia olisikin lapsen vakava sairastuminen tai kuolema.

.

Mulla on yksi ns. normaali synnytys ja sitten hätäsektio oman hengen pelastamiseksi. Ekalla kerralla olin ihan fiiliksissä. Tokalla kerralla olin morfiinipilvessä. Ei mut, onhan se ihana päästä siitä isosta mahasta eroon ja saada nähdä se lapsi, jota on jo sen koko raskausajan mielessään rakastanut. :)

ole sanoja. Se pieni ihminen, joka on kasvanut sisällä, jonka jokaisen liikkeen olet viime aikoina tuntenut, onkin viimein siinä konkreettisesti käsissä. Ei siinä saa kun porattua onnesta.

Tosin vielä hienompaa oisi kun saisi vauvansa syliin, eikä teholle keskoskaappiin. Mittei ne tunteet siitä muutu.

tuntuu että se riippuu vähän olosuhteista kuten että millainen mies sillä naisella on vai onko ollenkaan.
Voi olla aika morkkis kun 9 kk yrittänyt kieltää asian..

mitä minulla on koskaan ollut tai tulee koskaan olemaan :) Ei sitä ylitä mikään muu tapahtuma.