Ollaan seurusteltu yli 2 vuotta, poikaystäväni muutti syksyllä eri paikkakunnalle opiskeluiden perässä. Olimme suunnitelleet että haen siirtoa samalle paikkakunnalle, muutemme ainakaan vielä muutaisi yhteen, vaan minä muutaisin omaan asuntoon. Yhtäkkiä poikaystävältäni tulee viesti, ettei ole varma mitä haluaa, haluaako seurustella vai ei? Olemme jutelleet puhelimitse ja saanut selville että poikaystävälläni on ristiriitaisia tunteita, välillä hänellä on kova ikävä minua, muttä välillä ärsytän häntä. Hän on sitä mieltä että suhteemme toimii vain jos muutan samalle paikkakunnalle mutta samaan aikaan ei toisaalta halua että muutan koska jos ero tulee syyttäisin vain häntä. ja olen kuulemma niin ujo etten edes saa uusia kavereita, vaikka itse olen toista mieltä. Hän on nostanut esille myös tauon, jota vastaan olen aina ollut. Olen nyt itsekkin aivan sekaisin, mitä pitäisi tehdä...???
mitä tehdä?
emiliina
2137
0Äänestä
Vastaukset 2
Vanhimmat
on tainnut käydä sen verran ikävästi et miehesi on tainnut ihastua johonkuhun toiseen.. ja ei ole enää varma oletko sinä hänelle se "the one" vai onko tämä uusi ihastus sittenkin sitä... ja voi olla että miehesi ei vain osaa enää päättää mitä tapahtuu hänen elämänsä kohdalla..
jos mulla olis tommoi tilanne ni jätä muutto sikseen kunnes miehesi on täysin varma asioista ja varsinkin tunteistaan sinua kohtaan...
Ihmekös, jos pelottaa, niin miestä kuin sinua. Olette ihan uudessa tilanteessa molemmat. Miehen mieli ailahtelee ja sinä olet neuvoton. EI mitenkään outoa, päinvastoin, ihan inhimillistä.
Ehkä teidän kannattais kokeilla kotiutua uuteen tilanteeseen nyt ensin ja katsoa miten uusi arki alkaa rullaamaan. Opiskelu vie oman energiansa eikä siinä välttämättä jaksa hoitaa seurustelusuhdetta samalla intensiivisyydellä kuin jos toinen osapuoli asuisi samalla paikkakunnalla. Sitä se sun poikakaverisi nyt funtsaa ja epäilee kestättekö te sitä erilaista arkea.
Ihan samat tunnelmat on monella muullakin pariskunnalla, ja monet ovat selvinneet ihan ok.
Ottakaa nyt iisisti ja katsokaa miten se erossa olo alkaa sujua. Ei näin alussa kande tehdä mitään lopullisia päätöksiä. Ei se erillään asuminen välttämättä aja teitä lopullisesti erilleen, päinvastoin, sehän saattaa myös lujittaa kumppanuuttanne jahka te pääsette noista peloistanne eroon ja koette ettei se olekaan niin kamalaa vaikkei toinen ole koko ajan vieressä.
Kyllä se siitä. Nyt on aika tukea toisianne ja opetella luottamaan toisiinne.