Heti seurustelumme alkumetreillä tuli selväksi ettei sisko siedä minua eikä todellakaan halua sukuunsa ja todellakin teki kaikkensa että suhteemme epäonnistuu ja onnistui siinä jopa niin pahasti että vietin lapsemme odotusaikanikin yksin, ilman miestä.
Lähdin pois paikkakunnalta sen takia että saa tämä suku olla rauhassa, mutta mies tulikin perässä ja vannoi rakkauttaan minuun ja lapseemme.
Ja mitäs nyt, siskoa vituttaa, paljon.
Onko minun vielä siedettävä tämä ihminen silmissäni vai käymmekö "suvun" parissa silloin kn hän ei ole paikalla?
itse ajattelin että niin pitkään kun ei edes anteeksi pyyntöä heru häneltä niin eläköön aivan omaa elämäänsä ja kuten sanoi joskus jos sinä ****** olet hänen kanssaan niin en ole enää hänen sisko!!
Lähdin pois paikkakunnalta sen takia että saa tämä suku olla rauhassa, mutta mies tulikin perässä ja vannoi rakkauttaan minuun ja lapseemme.
Ja mitäs nyt, siskoa vituttaa, paljon.
Onko minun vielä siedettävä tämä ihminen silmissäni vai käymmekö "suvun" parissa silloin kn hän ei ole paikalla?
itse ajattelin että niin pitkään kun ei edes anteeksi pyyntöä heru häneltä niin eläköön aivan omaa elämäänsä ja kuten sanoi joskus jos sinä ****** olet hänen kanssaan niin en ole enää hänen sisko!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet perhe miehesi ja lapsenne kanssa. Muu suku ei kuulu joukkoon, jos ei osaa käyttäytyä!
Minulla ei ole mitään tekemistä siskoni miehen kanssa; valitettavasti siinä kärsii myös sisarussuhde, mutta aikuisten kesken se on kuitenkin pienempi paha...
Itselläni vähän samantyylinen tilanne. Käymme siskon kanssa samoissa juhlissa ja olemme kohteliaita toisillemme, väkinäistä se on mutta mieheni takia yritän sinnitellä eikä noita tilaisuuksia ole montaa vuodessa onneksi:). Mieheni puolesta harmittaa tilanne mutta hän tuntee siskonsa eikä sille mitään voi. Tällaisessa tilanteessa on parempi pitää etäisyyttä ainakin minun mielestäni.
Vihaan mieheni sisarta loppuikäni enkä aio koskaan olla sen hyypiön kanssa tekemisissä. Enkä sen paksuniskaäijän ja pilalle lellittyjen paukapääpenikoiden. Itsekkäämpää, ahneempaa, kierompaa, omahyväisempää, tekopyhempää, kaksinaamaisempaa, valehtelevampaa ja typerämpää olentoa ei maa päällään kanna. Toivottavasti kiehuu vielä paholaisen padassa! Ja sinne noilla meriiteillä päätyykin.