lopetanko suhteen`?

Minun mieheni on tasan juuri sitä mitä nainen haluaa: ei epäröi näyttää tunteitaan, osoittaa rakkautensa sanoin ja teoin joka päivä, saa minut tuntemaan itseni maailman tärkeimmäksi ja kauneimmaksi naiseksi, pistää minun tarpeeni kaiken muun edelle. (Tämä toimii siis molemminpäin, en vain nökötä nauttimassa hänen huomiostaan antamatta mitään takaisin) Mutta hänen kaltaisiaan ei taida kauhean montaa olla, itse ainakaan en vuosien etsimisen aikana löytänyt :)

Jos oikeasti on sellainen olo ettei voi yhteistä elämää ajatellakaan tai että tulee ihan huono olo sellaisista ajatuksista, niin ei kai sitä kannata suhteessa roikkua. Pienistä asioista kun tulee juuri niitä suuria ongelmia. Ja tuommoiset persoonallisuus ongelmat kun ovat niitä, jotka kaikkein todennäköisimmin eivät muutu. Eli mieti oikeasti mitä tulevaisuuden kumppaniltasi haluat ja mitä tarvitset, ja sitten sen perusteella tee päätös puoleen tai toiseen. Jos on selkeitä juttuja jotka ärsyttävät (esim. pyykinpesu, ruoan laitto, siivous) niin niistä kannattaa puhua kumppanille ja katsoa saako muutosta aikaan. Tyhjässä ja emotionaalisesti epätyydyttävässä suhteessa ei kannata roikkua vain sen takia attä haluaa seurustelusuhteen tuoman 'turvan'.

Mun korvaan tuo ei kuulosta hyvälle tilanteelle, mutta mitäpä jos ennen eroa joko menisit opiskelemaan alaa mistä olet kiinnostunut tai hommaat sellaisen työpaikan. Ts alat elämään elämääsi ja lopetat roolin leikkimisen kotona, koska niinhän sinäkin teet selvästi. Suhde on kahden kauppaa ja sä leikit kotivaimoa ja miehesi machoa. Voisi olla aika tarkistaa tilanne mitä tapahtuu kun olet oma itsesi, jos edes enää osaat? Tai oletko koskaan tiennyt? Kuinka kauan olet elänyt elämää miehesi kautta? Kriisi siitä voi syntyä joka voi johtaa eroon, mutta tuollainen leikkiminen ja mielistely tuhoaa sut ihmisenä, kuka pystyy arvostamaan itseään naisena ja ihmisenä, jos mies pitää äitinä jo ennen lapsiakin? Ja millainen vätys nainen on jos tuollaiseen leikkiin menee noin mukaan????

Sun pitäs herätä nyt noista kotileikeistä ja täydellinen kotivaimo unelmista ja tutustua itseesi. Hommata ammatti ja työ mistä olet ylpeä ja missä sua arvostetaan. Kotiäidin työ on arvokasta ja hienoa, mutta se on raskasta ja yksinäistä ilman muita aikuisia. Lapset ovat tärkeitä, mutta silti pitää olla muutakin kuin koti ja miehesi palvominen jalustalla. Mitä luulet, olisiko miehesi hyvä isä vai johtaako lapset eroon kun vaatimukset kohoaa? Saako sulla olla omaa elämää lasten jälkeen vai pitääkö sun olla sekä lastenhoitaja että piika jotta herrasi on tyytyväinen? Ikäänkuin 50-luvun malliin viet lapset puunattuna näytille kun isä saapuu kotiin ja sitten alkaa täyshiljaisuus, jotta isin hermot saa levätä töiden jälkeen... No ehkä onnistuu jos miehelläsi on sellainen ura, että voi kustantaa todella ison talon ja siivojan ja kokin ja puutarhurin, niin kuin jenkkilässä...mutta ihan oikeasti, haluatko sellaisen unelmahöttösuhteen vai haluatko oikeasti PARIsuhteen? Alkakaa keskustella ja ala rakentaa omaa elämääsi sellaiseksi kuin oikeasti haluat. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta onko se sulle ainoa syy elää noin? Oikeasti säälittävää jos niin on.

mä olen kaikkea muuta kuin täydellinen....

Kovasti viittaa siihen suuntaan...siis siihen vaiheeseen kun todellinen minä alkaa vasta paljastua.
Juuri tuollaisia täydellisyyksiähän narsistit ensin ovat olevinaan.
Hyvin, hyvin varauksella suhtautuisin ko. henkilöön elämänkumppania valitessani.

Tuo salaattihomma jotenkin otti silmään, mitä väliä sillä nyt on? Itse olen 33V enkä ole vielä tähän ikään mennessä salaattia syönyt. Kaikki ei vaan tykkää salaatista, ei se iästä ole kiinni. Elossa kuitenkin ollaan ja monella tavalla terveempi kuin esim. salaattia syövä tyttöystäväni. Heh, jotenkin vaan ihmetytti tuo tuolla oikeiden ongelmien välissä :)

Jos kerran sanoit että miehesi on kaikkea mitä nainen haluaa, miksi ihmeessä sitten olet jättämässä häntä noin pienien seikkojen takia ( jotka ei ole edes ) ''miehelleni on vain kilahtanut maine ja mammona päähän?'' tai sitten sinulla on noussut virtsa koppaan, mieti ihmeessä tarkemmin päätöksiä äläkä kysele tuntemattomilta ihmisiltä apua, sinun ikää en tiedä mutta vaikuttaa aika nuorelta kun tuommoisista pienistä asioista kyselemään.

Lue kirjat
Naimisissa narsistin kanssa
Sata tapaa tappaa sielu

Koko kirjoituksessasi ei ole puolella sanalla mitään tunteistasi miestä kohtaan, mutta ei myös miehen tunteista sinua kohtaan. Tai siis mitään positiivisista tunteista.

"kyllä mieheni on kaikkea mitä nainen voisi toivoa mieheltä..."

Tuo kirjoittamasi lista koskee Unelmamies -miestä, mutta ongelma on siinä että me eletään todellisuutta. Voit tehdä 99-kohtaisen listan siitä, millaisen miehen haluat ja jos hyvin käy, voit löytääkin hänet. Ongelma on siinä, ettei rakkautta voi pakottaa. Täydellinen mies, jota ei rakasta, on paljon, PALJON huonompi vaihtoehto kuin 50% listan ehdoista täyttävä mies, jota rakastat täydestä sydämestäsi.

Kirjoittamasi perusteella minulle jäi sellainen kuva, että mies haluaa "edustusvaimon" itselleen. Jonkun jota esitellä ja joka hoitaa kotia. Kulissiliiton siis. Voin kuvitella kuinka te eläisitte kulissiavioliitossa, mutta molemmilla on omat salarakkaat, joista ei puoliso tiedä. Mutta mä olen katsonut liikaa jenkkisarjoja. Vaikka ei rakkaudettomassa kulissiavioliitossa mitään vikaa ole, kunhan on tietoinen valinnasta ja molemmat osapuolet ovat samoilla linjoilla. Itse kuitenkin uskon rakkauteen ja haluan rakastaa mahdollisimman paljon, koska saan elää vain kerran.

Narsisti on sikäli huono leima, että se saa ihmiset unohtamaan kaikki muut piirteet ja ongelmat, joita henkilön persoona pitää sisällään.

Joskus perushuono itsetunto saa ihmisen käyttäytymään suurin piirtein näin. Miehesi on sitonut itsetuntonsa menestymiseen, hänellä voi olla eteenpäin ajava tarve menestyä... ehkä tulevaisuudessa johtaa suurempien riskien ottoon, joiden kautta edelleen suurempiin vastoinkäymisiin, jolloin taas nähdään mikä hän todella on miehiään. Hän on kyllä aika lapsellinen jos kokee menettävänsä osan miehuuttaan mikäli söisi salaattia - ihan kuin pikkupoika. Hän pönkittää heikkoa itsetuntoaan arvostelemalla tv-hahmoja, jotka eivät voi arvostella takaisin. Hän ei osaa ottaa vastaan kritiikkiä, sillä hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä.

Tämä kaikki siis siitä huolimatta, että hän vaikuttaa todella varmalta menestyjätyypiltä. Itse asiassa, korostunut varmuus ja päättäväisyys ovat heikon itsetunnon merkki. Hän kokee menettävänsä kontrollin heti kun hänet kyseenalaistetaan. Hän ei uskalla antaa ihmisille kuvaa, ettei hän tietäisi jotain, eikä hän voi tunnustaa olevansa väärässä.