Mitä muut naiset ajattelee siitä, että miehet eivät samalla tavalla rakastu kuin naiset? Minua vaivaa ihan suunnattomasti se ajatus, että minä olisin ihan kauhean rakastunut (niin kuin olisinkin, jos seurustelemaan alkaisin), mutta mies vain pitäisi minusta ja olisi kanssani seksin takia ja sitten ehkä jonain päivänä olisi kiintynyt minuun, jos hyvä tuuri käy. Olenko minä ihan hirveä itsekäs prinsessa, kun se ei vain yksinkertaisesti riitä minulle?! Kun haluaisin miehen olevan aivan yhtä rakastunut minuun kuin minä olen häneen?! (Tiedän, ettei niin tapahdu kuin saduissa, mutta mitä minä vähemmällä teen?!) Miten te muut pystytte elämään sen kanssa? Eikö se saa teitä tuntemaan oloanne turvattomaksi, kun mies voi ihan milloin tahansa vaihtaa teidät toiseen ihan noin vain? Riittääkö teille muille se oma tunteenne, eikä miehen tunteiden puuttuminen ole ongelma? Jotenkin ajattelen niinkin, että minulla on jo vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka ovat minuun kiintyneitä ja joihin minä olen kiintynyt, joten miksi olisi valmis ottamaan sen riskin sydänsuruista ja mahdollisesti tuskasta vain siksi, että yksi ihminen lisää olisi minuun kiintynyt?! Suuri osa muista naisista kuitenkin seurustelee, joten ilmeisesti se ei teitä vaivaa, mutta miksi ei?!!
Muiden naisten ajatuksia?
vaadinko liikaa?
15379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
parisuhteessa molempien täytyy olla rakastuneita, eiköhän se ole edellytys suhteen jatkumiselle onnellisena.Vaikkei rakkauttaan ääneen sanoisikaan, niin kyllä sen vaistoaa toisen olemuksesta, sanoista, ilmeistä, miten katsoo, miten huomioi, mitä on toisen puolesta valmis tekemään.Itse en pystyisi olemaan miehen kanssa, joka "vain" pitäisi minusta.Mulle parisuhteessa on tärkeintä itse ihminen ja millainen hän on.Mun parisuhde kariutui sen takia, että vaistosin niin selvästi, ettei mies välittänyt riittävästi, oli vaivautunut, ei puhunut, ei katsonut silmiin, oli tunnepuolella jotenkin niin äärettömän lukossa.Tosin en minäkään häneen päässyt rakastumaan juuri em.seikkojen takia, mutta kuitenkin pidin.Mutta se pelkkä pitäminen ei pitkälle kanna, jos ongelmat on tunnepuolella.
Kai miehet saavat olla omanlaisiaan. Pitääkö kaikkien rakastuakin samalla lailla? Elämässä on aina riskinsä. Voi olla, ettei sinuakaan enää huomenna ole.
Jos olet suunnattoman rakastunut, olet ehkä ihmisenä miellyttävämpi, kuin jos et olisi. Sekin vaikuttaa. Jätäs kaikki mittatikut pois ja ole tyytyväinen, ennen kuin onni livahtaa tiehensä.
Mistäs sinä tiedät miesten tunteiden paljoudesta/vähyydestä??? Et voi yleistää että "miehet eivät samalla tavalla rakastu kuin naiset", jos joku mies ei ole rakastunut sinuun.
Rakastuminen/rakkaus on yksilöllistä eikä sitä voi luokitella "miesten ja naisten rakkauteen", antaudu tunteille niin ehkä saat vastarakkautta myös.
Onhan noita miehiä, jotka ovat ratkenneet alkohollisteiksi, hypänneet junan alle tai haukanneet haulikon piippua naisen takia. Ovat siis ne tunteet tainneet aika palavia olla.
Eihän elämässä ole mikään varmaa, miksi siis rakkauskaan (tunne!) olisi? Terveys voi mennä tänään, työpaikka milloin tahansa, paras ystävä voi sairastua kohtalokkaasti. Kaikesta pitää aina vaan selvitä, koska elämä on jatkuvaa muutosta. Vaaleanpunainen, itsekäs, omistava ja omistautuva rakkaus on viihdeteollisuuden luoma idea. Oikeat tunteet kestävät aikansa, mutta muuttuvat, haalistuvat ja haihtuvat lopulta. Kypsä aikuinen myöntää tämän. Ehdottomuus ja jollain tapaa sokea luottamus tunteisiin kuuluvat nuoruuteen - mun mielestä. Yleensä keski-ikään mennessä ihminen oppii, ettei moniakaan asioita, eikä varsinkaan kenenkään tunteita voi kontrolloida. Ne jotka eivät opi, ovat sekä säälittäviä että rasittavia.
Ajattelen ja poden ihan samaa ongelmaa.Haluaisin myös tuntea rakkauden mutta miehet kisailevat kauneimman naisen pokaamisesta,ja kisa otetaan aina uusiksi uusien naisten kanssa.Jos haluaa enemmän kuin hetken huumaa viikonloppuna pitää jotenkin merkata se omaan persoonaansa,vaikkapa meikkaamalla romanttisemmin.Joudut hyväksymään että sinua saattavat pelätä kaikki sitoutumiskammoiset miehet.Itse en edes "vaadi" avioliittoa vaan haaveilen hyväksynnästä ja huomiosta,jota en miehiltä saa.Mulla ei ulkonäköä taida riittää edes pokaksi.Usein seurueissa myös noteerattu,et olen jotenkin harmaahiirulainen.
Ehkä sinun kannattaisi kiinnittää huomiota niihin miespuolisiin "harmaahiirulaisiin"?
Itse en ole ihan harmaahiirulainen ja koko termi mielestäni on hyvin
Mitä tulee ulkonäköön naisessa niin jos on normaalipainoinen niin sen jälkeen ei ole mielettömästi väliä, luonteella, yhteisillä kiinnostuksen kohteilla ja miten tullaan juttuun on.
Valitettavasti harmaahiirulaisetkin katselevat niitä komeampia, pitempiä, sporttisempia, spontaanimpia tai enemmän "maskuliinisia" asioita (kuten juominen) tekeviä juttuja ja odottavat että jospa sellainen tulisi hänet pokaamaan.
Sellainen huomio muuten että jos meikkaat itseäsi näyttävästi niin oman kaltaisesi miehet tulevat todennäköisesti välttelemään sinua ja ne jotka haluavat kertapokia etsivät sinut käsiinsä.
Tosin kuulostaa että kertapokauskin sulle riittää kun etsit lopulta sitä pokaalia eli komeinta ja miehekkäintä miestä kuten kaikki muutkin.
Ongelma taitaa olla sun päässäsi että sinä rakastut vääriin miehiin.
Itse olen huomannut taasen että naisissa on ihan samaa vikaa.
En jaksa olla naiselle pelkkä "yksi mies" eli mies johon nainen tuntee vetoa koska hän on hänen autonkuljettajansa, koneenkorjaaja, mekaanikko ja puuseppä sekä humoristi että makuuhuonesuorittaja.
Mieskin kaipaa rakkautta naiselta mutta juuri tuollaisten ajatusten takia mitä viljelet että miehet eivät yleisesti tunne mitään (kun olet tavannut vain huoripukkeja) miesten tunteita vähätellään.
Syynä taitaa olla enemmän se että rakastunut/rakastava mies on ahdistava ylitunteellinen takertuja joten parempi etsiä se välinpitämätön hyväksikäyttävä kovakourainen paha jätkä niin saa olla "oikean" miehen kanssa.
Oikeat miehet kun ei tunne tunteita tietysti.
Itse en jaksa taas puolestani naisten emotionaalisia oikkuja ja koukkuja enää yhtään. Miksi enää etsiä rakkautta naisista jos he rakastuvat täydellisiin hyypiöihin tai eivät koskaan ole varmoja tunteistaan kuin vähän aikaa (jotta he saavat jotain eli hyvän olon)?
Naisista tulee kuva tunne-heroisteina jotka haluavat sen jatkuvan piikityksen tai sitten he eivät ole onnellisia.
Heips! Olen tuntenut miehiä paljon, parhaista ystävistäni on miehiä, ja olen tehnyt töitä miesten kanssa yli 10 vuotta. Voin sanoa aivan täysin vakuuttuneena, että a) miehet rakastuvat. Miehet rakastuvat monesti jopa kovemmin kun naiset ja siksipä he niin yrittävätkin sitä peitellä. "Ihminen esittää ulospäin rajusti sitä, mitä ei koe sisäisesti hallitsevansa". Sitoutumiskammoiset pelaajat eivät siis 99%sti ole pelaajia, vaan pelkäävät. Mies kokee kyllä seksin rakkkauden osoitukseksi, mutta hei: niin kokee naisetkin. Se on toinen valhe. Että naiset eivät haluaisi pelkkää seksiä koskaan tai itse pitäisi seksiä rakkauden osoituksena. Tässä suhteessakaan naiset ja miehet eivät yleisesti ottaen eroa paljoakaan. B) miehet haluavat rakkautta, c) miehetkin haluavat ihan oikean suhteen eikä vaan "kiintyä", d) kaikki miehet eivät todellakaan tunteettomasti lennä kukasta kukkaan tai vaihda naista tunteettomasti tosta vain. E) kaikki miehet eivät petä, mutta joka toinen ihminen pettää. Se on inhimillistä, virhe, ehkä, mutta niitähän ihminen tekee. F) miehet ovat ihmisiä, eivätkä eroa kovinkaan paljon naisista loppupelissä. Mitä nyt tietyiltä osin ;)
Tottakai, kaikki ovat yksilöitä, joillekin miehille eikä joillekin naisille, suhde vaan ole mitään suurta tunnetta. Joillekin se vaan on. Jotkut valitsevat suhteen yksinolemisen pelosta eikä rakkaudesta. Jotkut puolisonsa järkisyistä. Ja se on normal. Sä haluat rakkautta, joten valitse ihminen, joka sua rakastaa ja ketä sä rakastat. Rakastuminen on tietty helpompaa, kun rakastaa, kun siinä tulee sitten se "vikoineen kaikkineen" juttu eteen. Satuaika, eli se taianomainen, intohimoinen jakso, kestää 3kk-2 vuotta ja sitten alkaa se rakastaminen. Intohimoa saa aina takaisin, seksiä saa rakennettua, seikkailuja tehtyä, mutta se sadunomainen "koskaan en ole kokenut tätä aijemmin" (ja taas koin) kestää lyhyen aikaa. Mutta se johtuu osaksi siitä, että siihen sekoittuu mielikuvia, toiveiden täyttymistä, yksnäisyyden päättymistä ehkä, ja niin paljon seikkailua. Se on kivaa, muttei ainoata kivaa.
Mies ja nainen voi todella vaihtaa kumppania. Se riski täytyy vaan ottaa. Ja milloin vain. Mutta siitä selviää kyllä, vaikka se kouraiseekin. Minua mies ei ole koskaan jättänyt eikä pettänyt, joten sinänsä en ole asiantuntija, mutta eroista on joutunut selviämään, ja ainahan niissä on kummankin vikaa. Jos jonkun möllipään saa, joka pettää ja jättää, voi surra, mutta sitten muistaa senkin, että jos se on möllipää, joka pettää ja jättää, se ei ole se rakkauden arvoinen, ihana mies, jonka luuli sen olevan. Vaan kakkapää, ja rakkautensa voi antaa jollekin paremmalle.
Ensimmäinen tai sadas, rakkautta yhtä kaikki. Pettymyksiltä taas ei elämässä voi säästyä millään.
Itse olen ottanut sen riskin, koska se on hienoa aikaa, vaikka päättyisikin joskus. Ennemmin olen ne suhteet elänyt ja hieman surrutkin, kun säästynyt suruilta ja jättänyt elämättä. Eihän suhteet ainoaa elämää ole, tietenkään, eikä saa koko elämää määrätä, mutta on ne osana, ja mun elämää ne on rikastuttaneet.
Ehdottomasti: valitse mies, josta itse olet oikeasti kiinnostunut ja johon olet ihastunut, silloin voit häntä rakastaakin. Valitse mies, joka osoittaa sinulle kiinnostusta ja ihastusta, muullakin tasolla, kun kinuamalla seksiä. Se selviää siinä tapailuvaiheessa kyllä. Ja tottakai saat odottaa, että koet rakkautta, jos menet sänkyyn jonkun kanssa! Tottakai! Mä itse seurustelin miehen kanssa, joka oli umpirakastunut minuun, kun menimme sänkyyn ekan kerran (oltiin seusuteltu ehkä 3 kk), siis itsekin sanoi ja muuten tiesin, ja se oli hienoa. Mä tosin rakastuin vasta, kun oltiin oltu sängyssä :) Että naiset ovat samalla tavalla erilaisia, ja suhteet on erilaisia.
Mun mielestä se 3 kk oli romanttista ja ihanaa aikaa, sellasta kannattaisi vaalia :)
Kun sä arvostat itseäsi ja tiedät, että sussa on rakastettavia ominaisuuksia, on helpompaa uskoa, että joku toinenkin rakastaa. Joten mietipä myös, mitä nuo ajatuksesi kertoo sinusta. Etkö todella usko, että kukaan mies voisi arvostaa ja rakastaa sinua? Etkö todella pidä naisia ja miehiä yhtään samanlaisina, vaan että naiset rakastaa ja miehet ovat tunnevammaisia? No, ei kai nyt sentään!
Äläkä lue näitten tyhmimpien kirjoittajien juttuja täällä, tosielämä eletään livenä, ei netissä. Usko pois, ja se on joskus taruakin ihmeellisempää. Usko siis vain rakkauteen ja tottakai, mene suhteeseen vain rakkaudesta :)
Hyvä kirjoitus oli.
"a) miehet rakastuvat. Miehet rakastuvat monesti jopa kovemmin kun naiset ja siksipä he niin yrittävätkin sitä peitellä. "Ihminen esittää ulospäin rajusti sitä, mitä ei koe sisäisesti hallitsevansa"."
Tähän pieni korjaus.
Naiset rakastuvat ehkä herkemmin moniinkin asioihin ja tunne-elämä on heillä jatkuvasti läsnä.
Miehillä tunne-elämä ei ole heillä niin voimakkaasti läsnä eikä heillä ole myöskään ymmärrystä eikä välttämättä kykyä käsitellä sitä yhtäkkisesti. Vähän kuin laittaisit ylisuuret hanskat käteen ja yrittäisit saada lankaa neulansilmästä läpi. Hyvin hankalaa.
EI mies yritä peitellä rakkautta vaan yrittää hallita sitä mutta ei kykene siihen kun ei niin usein kohtaa sitä.
Monesti käy niin että mies rakastuu niin harvoin että se on sitten kerralla menoa.
Voisinpa väittää että se tapahtuu useammin silloin kun mies rakastuu henkisesti naiseen koska mies herkästi viehättyy naisen fyysisestä puolesta ja usein sekä nainen että mies itse kuvittelee nyt rakastuneensa syvemmin.
Valitettavasti moni nainenkaan ei tunnista eroa noiden välillä (mies ei joko huomaa tai ei välitä kun on viehättynyt seksistä naisen kanssa) ja monesti käy valitettavasti niin että nainen pitää syvemmin rakastunutta miestä varsin pehmona ja itselleen sopimattomana jos omat tuntemukset eivät ole esimerkiksi vielä niin voimakkaat.
Monille naisille seksi aiheuttaa rakastumisen tunteen myös ja se on vaarallinen koukku jonka takia sitä sänkyyn menoa kannattaisi juuri lykätä että saadaan molempien systeemit samalle tasolle sekä varmistettua että pari todellakin on sopiva toisilleen.
Kyllähän me miehet rakastutaan mutta se on vain harvinaisempaa sen ohella että tunteet ylipäätään kaikkia asioita kohtaan ovat vähäisempiä ehkä jonka takia se on myös voimakkaampaa sitten kun se tapahtuu.
Niin ja unohtui mainita että mies voi yrittää peitellä rakastumista jo ihan tiedostamattomasti sen takia ettei nainen pitäisi häntä ihan pehmona.
Osa naisista ei ymmärrä että jos naisille näyttää heikkouttaan ennen kuin naisen tunteet ovat syttyneet niin yleensä se merkitsee sen suhteen loppua.
Naiset tietysti eivät välitä ajatella tätä asiaa vaan päinvastoin usein ajattelevat että mies on todellakin tunteikas pehmo kun se on jo noin täpinöissä tai sitten mikä vielä pahempaa kuvittelee että seksiä kinuava mies joka pystyy hillitsemään tunteensa on jotenkin parempi valinta kuin ehkäpä hyvinkin jännittynyt (tunteista johtuen) mies.
Osasyy siis ap:n väitteeseen mikseivät miehet vaikuttaisi rakastuvan/rakastavan on se että naiset voivat tuomita miestä tunteiden pohjalta ja toisaalta miehellä usein ei ole varaa rakastua noin vain koska naisella on niin suuri etu parinvalinnassa. Kukapa haluaisi sydäntään siis murskata naisiin jotka eivät välitä kun heillä ottajia riittää joten parempi vain tukahduttaa/kätkeä ne pienimmätkin tunteet ja olla välinpitämätön koska siitä ne naiset näyttävät usein myös välittävän.
itse olen todella pettynyt miesten kykyyn rakastaa naista kumppanina josta pidetään huolta (puolin ja toisin). kerran istuin naisena työhaalareissani miesjoukossa huoltsikan kahvilassa ja olin maastoutunut miesten joukkoon. Kuulin kahden keski-ikäisen miehen keskustelun:
-pitäis mennä kotiin mutta kun se muija on siellä, muijasta riittäisi pelkkä piolikas, ja se olis se alapuoli, sitten se olis hiljaakin.
Olen tullut siihen tulokseen että miehen seksuaalisuuteem liittyy vahvasti valta ja vallankäytön tunne. miten muuten kriisitilanteessa (sodissa) tavallinen perheenisäkin voi muuttua raiskaajaksi. samoin miehet muuttuvat usein väkivaltaiseksi jos heidän vaimosna haluaa eron tai on pettänyt, tämäkin liittyy valtaan. Myös kehitysmaissa tapahtuvat happohyökkäykset joiden tarkoitus on tuhota naisen viehättävyys, on suora viesti: jos et mulle anna niin ei sua sitten kukaan muukaan saa. Miehen seksuaalisuus on jotenkin rakkaudesta irrallinen toiminto (naisillakin se voi olla mutta eivät yleensä kiihotu silloin, kuten maksulliset naiset).
olen nainen, ihan normaalin näköinen ja kokoinen ja elänyt ilman seksielämää jo 15 vuotta koska haluan ensin vähintään seurustelusuhteen ja ihastumista molemmin puolin. seksiä pelkkänä toimenpiteenä olisi tarjolla mutta en suostu antamaan miehille sitä vallantunteen tyydytystä koska halua narmistua että minusta oikeasti välitetään ihmisenä, kuten minäkin haluaisin toisesta ihmisestä välittää.
Kauheinta olisi jos mies katoaisi aktin jälkeen vaikka vessakäynnin ailkana ja "suhde" päättyisi siihen.
Mielestäni seksi ilman ihmissuhdetta on parempi hoitaa soolona yksin, sitten ei kyynisty toisen sukupuolen suhteen liikaa vaan säästää tunnepuolensa oikean ihmisen kohtaamiseen.
Miehet ovat muuten liian pornon pilaamiakin nykyään, heille herkkä pieni kosketus ei enää riitä.
Päinvastoin, monelle miehelle riittäisi juuri hellä ja hyväksyvä kosketus elämässä joka muuten on täynnä kylmyyttä, kovuutta, suorituksia jne.
Tiedätkö mikä on vielä hirveämpää kuin tajuta että miehet ehkä nauttivat vallan tunteesta?
Siitä että osa naisista (isokin osa) nauttii siitä kun miehellä on se valta ja kun he antavat miehelle valtaa ja jopa antavat miehen kohdella itseään miten huvittaa.
Eikö se ole jo aika sairasta?
Vai miksi kuvittelet että monet naiset etsivät kovaa, pahaa, voimakasta tai valtaa omaavaa eli toisin sanottuna dominoivaa miestä?
Koska heille ei se herkkä pieni kosketus riitä.
"haluan ensin vähintään seurustelusuhteen ja ihastumista molemmin puolin. seksiä pelkkänä toimenpiteenä olisi tarjolla mutta en suostu antamaan miehille sitä vallantunteen tyydytystä koska halua narmistua että minusta oikeasti välitetään ihmisenä, kuten minäkin haluaisin toisesta ihmisestä välittää."
Olen mies ja etsin samaa asiaa. Ei sitä ole helppoa löytää, kenellekään.
Tuo on hyvä pointti, että naiset saattavat pitää syvästi rakastunutta miestä pehmona. Miesten pitäisi pysyä itsenäisenä ja pitää joku tolkku toiminnassa vaikka ovatkin rakastuneita. Miesten tapa ilmaista rakkautta voi olla sellainen liian nöyristelevä, jolloin naiset kypsyvät siihen. Naisetkin sortuvat tällaiseen joskus, mutta se on hyväksytympää naisilta, ja naiset toisaalta tuntuvat osaavan paremmin käsitellä tunteitaan.
Useimmat miehet haluavat sellaisen naisen, joka rakastaa, ihailee, palvoo, mielistelee miestä 24/7 vaatimatta mitään vastineeksi. Naisen hyppyyttäminen ja pompottaminen alistamisen lisäksi tuntuu olevan monen miehen harrastus. Kertovat minkälainen naisen tulee olla, jotta kelpaisi heille. Kilometrin mittainen vaatimuslista. Olen joskus kysynyt mitä minä saisin vastineeksi suhteesta. Tulee se vilpitön pikkupojan katse: "saat itsellesi kunnon miehen, pidän sinusta huolta".
Naurattaisi, jollei itkettäisi.
Elämässä on hyviäkin asioita, joten keskityn niihin.