Mikä teitä nykyajan kolmekymppisiä miehiä vaivaa? Tuntuu, ettei teidän kanssa uskalla tehdä mitään. Ei uskalla soittaa ja kysyä miten päivä on mennyt. Ei uskalla laittaa viestiä tai ehdottaa seuraavaa tapaamista. Kaikiesta te ahdistutte! Enkä minä ole sellainen takiainen, joka jatkuvasti soittelee perään, kyttää ja kyselee joka liikettä tai pommittaa kymmenillä tekstiviesteillä päivässä. Annan miehelle aikaa, rauhaa tehdä omia asioitaan ja harrastaa. Minulle riittää pari tapaamista viikossa. Sekin on joillekin liikaa. Tai se vie liikaa aikaa, että vastaa pariin viestiin viikon aikana. Se riittäisi, pysyisin tyytyväisenä ja minulle tulisi tunne, että minua ajatellaan silloinkin, kun emme ole yhdessä.
Mutta ei. En uskalla ilmaista tahtoani vaan elän miehen ehdoilla. Etten vaan tekisi mitään väärää, etten vain olisi riippakivi eikä miestä alkaisi ahdistaa. Tapaan miestä vain silloin kun miehelle sattuu sopimaan. Lähetän viestin vain jos mies lähettää minulle ensin. Otan vastaan sen, mitä mies minulle "pystyy" antamaan, kun ei halua sitoutua tai ajatella asioita eteenpäin.
Ai miksikö suostun tällaiseen suhteeseen? Muihinlaisiin kolmekymppisiin miehiin en ole viime vuosien aikana törmännyt. Ja mielummin toki olen edes vähän jonkun kanssa, saan edes vähän hellyyttä kuin olisin kokonaan ilman kosketusta ja seuraa.
Mutta ei. En uskalla ilmaista tahtoani vaan elän miehen ehdoilla. Etten vaan tekisi mitään väärää, etten vain olisi riippakivi eikä miestä alkaisi ahdistaa. Tapaan miestä vain silloin kun miehelle sattuu sopimaan. Lähetän viestin vain jos mies lähettää minulle ensin. Otan vastaan sen, mitä mies minulle "pystyy" antamaan, kun ei halua sitoutua tai ajatella asioita eteenpäin.
Ai miksikö suostun tällaiseen suhteeseen? Muihinlaisiin kolmekymppisiin miehiin en ole viime vuosien aikana törmännyt. Ja mielummin toki olen edes vähän jonkun kanssa, saan edes vähän hellyyttä kuin olisin kokonaan ilman kosketusta ja seuraa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vain olla. Miehen luottamuksen tulee ensin ansaita, ennenkun hän syventää suhdetta.
se varmaan on silloin, kun ei ole kohdattu sitä kympillä kiinnostavaa.
Mutta miksi elää täysin miehen ehdoilla(vaikka jo kerroitkin)? Eikö kannattaisi tehdä kompromissi, ja elää osin toisen, ja osin omilla ehdoillaan?
-kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan toimitaan! ;)
Minä väitän, että mieskin lähestyy ja on aktiivinen, jos on tosissaan kiinnostunut. Tosin suurin osa 30:sta parisuhdehenkisistä miehistä on jo sen suhteensa löytänyt, aivan kuin naisistakin. Sitten on vielä sekin mahdollisuus, että parinvalinnassasi on petraamisen varaa. Ettet vain aina hurmaantuisi ominaisuuksista, jotka eivät ole otollisia pitkän suhteen kannalta.
Mut sukupuolet meni väärin. Naiset tollasia on.
Kuinka monen kolmekymppisen kanssa olet "viime vuosien" aikana tapaillut/törmännyt?
Onko hellyyden ja seuran kaipuusi niin voimakas että vaikutat epätoivoiselta?
Eli et ole ansainnut enempää. Read my lips: Jos haluat enemmän, sun pitää maksaa siitä. Got it?