Tämä ei ehkä kuulu tänne palstalle, mutta en keksinyt parempaakaan. Ehkä miehen logiikka olisi voinut olla myös oikea paikka. Noh, jokatapauksessa. Mun on vaikea ymmärtää erään miehen käytöstä. Me tapailtiin muutamia kuukausia n. 1,5 vuotta sitten. Mies ehdotteli suuria, kuten avioliittoa ja lapsien hankkimista. Siis tämä muutaman kuukauden jälkeen. En todellakaan voinut sellaista luvata. Niinpä mies sitten päätti lopettaa kokonaan yhteydenpidon. Ei kuulunut hänestä mitään eikä vastannut mun yhteydenottoihin. Mitään selitystä en häneltä saanut. Pari kertaa tuli jossain vastaan, moikkasi ja meni nopeasti ohi.
Kului aikaa kunnes hän otti yhteyttä. Tavattiin ja puhui miten haluaisi nähdä minua silloin tällöin. Kysyi, olenko yhä samaa mieltä näistä lapsi ym. asioista kuin viimeksi. Sanoin olevani. Nähtiin välillä, mutta mua rasitti kun hän yritti pussailla, piti kättä reidelläni jne.. Olin hänelle sanonut, että voidaan nähdä ystävinä aina välillä, mutta ei muuten. Noh, en sitten häneen enää pitäny yhteyttä tän jälkeen. Kuitenki joka kerta jos jossain nähtiin, hän tuli mulle juttelemaan ja ilmaisi kiinnostuksensa nähdä minua jatkossakin. Hän on myös mm. pyytänyt minua kanssaan matkalle, mökilleen tms. Mä en kertakaikkiaan ymmärrä, kun hän ensin itse katos tuosta vaan ja nyt taas yrittää kai viritellä jotain. Hän itse silloin tapailun aikana sanoi, että haluaa naiseen vain oikean parisuhteen, ei siis edes ystävyyttä. Jos nainen haluaa vain ystävyyttä, niin yhteys loppuu siihen.
Pitäisikö tää nyt tulkita niin, että mies jälleen yrittää jotain? Vai kelpaako hänelle kaveruus?
Jotenkin vaan tuo matkalle lähteminen, missä nukutaan kuitenki samassa huoneessa, on mielestäni jo jotain muuta. Ja samoin nuo suuteluyritykset, mitkä mielestäni jo loukkaa mun omia rajoja.
Kului aikaa kunnes hän otti yhteyttä. Tavattiin ja puhui miten haluaisi nähdä minua silloin tällöin. Kysyi, olenko yhä samaa mieltä näistä lapsi ym. asioista kuin viimeksi. Sanoin olevani. Nähtiin välillä, mutta mua rasitti kun hän yritti pussailla, piti kättä reidelläni jne.. Olin hänelle sanonut, että voidaan nähdä ystävinä aina välillä, mutta ei muuten. Noh, en sitten häneen enää pitäny yhteyttä tän jälkeen. Kuitenki joka kerta jos jossain nähtiin, hän tuli mulle juttelemaan ja ilmaisi kiinnostuksensa nähdä minua jatkossakin. Hän on myös mm. pyytänyt minua kanssaan matkalle, mökilleen tms. Mä en kertakaikkiaan ymmärrä, kun hän ensin itse katos tuosta vaan ja nyt taas yrittää kai viritellä jotain. Hän itse silloin tapailun aikana sanoi, että haluaa naiseen vain oikean parisuhteen, ei siis edes ystävyyttä. Jos nainen haluaa vain ystävyyttä, niin yhteys loppuu siihen.
Pitäisikö tää nyt tulkita niin, että mies jälleen yrittää jotain? Vai kelpaako hänelle kaveruus?
Jotenkin vaan tuo matkalle lähteminen, missä nukutaan kuitenki samassa huoneessa, on mielestäni jo jotain muuta. Ja samoin nuo suuteluyritykset, mitkä mielestäni jo loukkaa mun omia rajoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Älä mene ansaan.
Älä lähde matkalle.
Parempi lopettaa yhteydenpito.
Mies haluaa, sinä et, mikä siinä on vaikea tulkita?
älä lähde matkalle tollaisen tuuliviirin kanssa.Siellähän sitten kökit,hirveä ketutus ja rahatkin menee hukkaan.Paitsi jos sulla on niin paljon löysää rahaa että pääset tilanteista pois pikaisesti.Pyri unohtamaan koko tyyppi.
Hyvässä parisuhteessa toinen osapuoli on AINA myös ystävä. Sitä se poikaraukka ei ilmeisesti ymmärrä.
Ja miksi sinä haluat haaveilla jostain "ystävyydestä" sen pojan kanssa, joka ei tyttöjä ystävänään pidä...?
Ellei sen ihmisen kanssa voi puhua ja hälle suoria kysymyksiä esittää, niin ei sinulla ole mitään mahista ymmärtää hänen aivoituksiaankaan yhtään paremmin jatkossakaan.
Ja "miehen logiikka"- osastolle ei ylipäätään kande kirjottaa mitään, mihin toivoo asiallisia vastauksia.
Kiitos vastauksista! Kyllä minä alussa suoraan kysyin, että mikä on, ku hävisi kuviosta lähes vuodeksi ja sitten otti yhteyttä niin ku ei mitään. Vastaus oli että meillä oli sellaisia mielipide eroja tulevaisuudesta, että ei ollut järkeä jatkaa. Sinänsä ihan rehellinen ja selittävä vastaus, mutta olisi voinut kertoa siinä vaiheessa kun katoamisensa päätti tehdä. Niinpä minä ihmettelen nyt syvästi, miksi hän on alkanut lähestymään minua uudelleen vaikka mielipiteeni asioista on sama ja hän tietää sen. Tähän en oikeastaan saanut vastausta. Luulen että hän on sen verran yksinäinen, että kaipaa juttukaveria. Mutta toisaalta hän ei osaa olla vain juttukaveri, koska lähentelee samalla. Olet varmaan oikeassa, että on turha haaveilla vain ystävyydestä. Ystävyyttä halusin, koska hän on muuten mukava ja asiallinen mies ja mies kaverina on mun elämässä harvinainen käsite.
Päätin tulla vähän kertomaan nyk. tilanteesta. Kieltäydyin risteilystä ja mökille lähdöstä. Olen yrittänyt pitää vähän hiljaista profiilia. Mies on viime aikoina ottanut aika usein yhteyttä, jopa viikottain. Lopulta sitten sain kysyttyä, että sopiiko hänelle tämmöinen kaverina näkeminen. Hän vastasi, että eikö mielestäni muuta kannata ajatella? Miehellä siis tosiaan yritystä ilmassa. Mä en vaan käsitä, kun sama tilanne ollaan käyty aiemmin läpi ja samat keskustelut eikä mun mieli ole muuttunut. Miksi mies siis yrittää tulla uudelleen mun elämään, taas lähteäkseen siitä, kun ei saa mitä haluaa? (Parisuhdetta, lapsia jne). Tunnen itseni aika hölmöksi. Muutenkaan hän ei vaikuta siltä, että minua varsinaisesti rakastaisi. On itsekin puhunut ns. järki-avioliiton puolesta. Tai sitten hän on sen verran varovainen, ettei paljasta tunteitaan. Jokatapauksessa tässä taitaa käydä taas niin, että jatketaan eri suuntiin.
Onko tuo nyt niin vaikea ymmärtää.
Hän on ihastunut sinuun sellaisella "me tullaan toimeen joten miksei perusteta perhettä"-mentaliteetilla.
Sinä etsit varmaan jotain rokkiurhoa itsellesi joten jätä mies tylysti.
Sano muuten samalla että ystävyyden kautta naiselle on turha parisuhdetta ja perhettä hakea nykyään, seksuaalisesti heruttamalla ja tarjoamalla munaa suoraan saa helpommin parisuhteen ja perheen.
Ei sitten enää haaveile turhia tasa-arvoisuudesta ja välittävästä inhimillisestäkin "järki"-suhteesta.
Mietippä muuten itse:
"Mies ehdotteli suuria, kuten avioliittoa ja lapsien hankkimista. Siis tämä muutaman kuukauden jälkeen. En todellakaan voinut sellaista luvata."
Jos itse olisit ihastunut johonkin syvästi (joka ei kuitenkaan näy ulospäin suoraan käytöksessä) niin etkö kyselisi samaa mieheltä ja olisi pettynyt jos hän ei vastaisi tunteisiisi/odotuksiisi?
Eikö silloin olisi parempi vain kävellä pois kun yrittää toisen kanss ajoka ei halua vakavaa suhdetta?
Mä näen tässä kaksi vaihtoehtoa. Joko mies on päättänyt, että hän saa kyllä sinulta haluamansa (parisuhteen, lapset), kunhan yrittää tarpeeksi sitkeästi. On miehiä, joille tällaisen ns. oikean elämän saavuttaminen on ihan must, jopa siinä määrin, että perheen voi perustaa melkein kenen tahansa saatavilla olevan, siedettävänoloisen naisen kanssa. Näitä on nähty.
Toinen mahdollisuus on, että mies on antanut periksi tässä perheasiassa ja arvelee, että voisi seurustella sinun kanssasi, kunnes löytyy se sopiva, perheen perustamiseen valmis nainen. Niin, seurustella, tai sitten harrastaa sellaista kaveruutta, jossa vietetään aikaa yhdessä, reissataan, harrastetaan seksiä jne., mutta ei olla ihan vakavissaan. Odottelusuhde...
"Hän on ihastunut sinuun sellaisella "me tullaan toimeen joten miksei perusteta perhettä"-mentaliteetilla."
Olet varmaan oikeassa, että näin asia on. Mulle se ei vaan riitä. Haluan miehen joka mua rakastaa ja näyttää sen. Sellaisen miehen joka haluaa sen perheen juuri minun kanssani. Olen asian kyllä hänelle ihan rehellisesti ilmaissut ja tämän jälkeen mies ekan kerran lähti ja lopetti yhteydenpidon kuin seinään. Eli olin ilmeisesti oikeassa, miten hänen tunteensa eivät kohdistu henk.koht minuun vaan perheenperustajaksi kelpaa kuka hyvänsä nainen kenen kanssa tulee toimeen. Mulla on vielä biologista aikaa jäljellä.
"Sinä etsit varmaan jotain rokkiurhoa itsellesi joten jätä mies tylysti." Tässä taitaa käydä niin, että mies minut itse toisen kerran "jättää". En etsi itselleni mitään satujen täydellistä urhoa, vaan tavallista asiansa hyvin hoitavaa miestä.
"Jos itse olisit ihastunut johonkin syvästi (joka ei kuitenkaan näy ulospäin suoraan käytöksessä) niin etkö kyselisi samaa mieheltä ja olisi pettynyt jos hän ei vastaisi tunteisiisi/odotuksiisi?"
No en todellakaan kyselisi parin kuukauden tutustumisen jälkeen, että alettaisiinko pian tekemään lapsia ja olisiko sinusta isäksi? Ensin tutustutaan toiseen kunnolla, nautitaan yhteisestä ajasta ja tuollaisia ehdotellaan sitten myöhemmässä vaiheessa. Ensin tulee kysymys avioliitosta mm. En minä tahdo olla mikään lastenteko-kone joka pistetään päälle samantien.
"Eikö silloin olisi parempi vain kävellä pois kun yrittää toisen kanss ajoka ei halua vakavaa suhdetta?"
No en sitä ole kieltänytkään. Sen poiskävelynkin vaan voi tehdä kypsällä ja rehellisellä tavalla. Enemmän mua ihmetyttää, että pitää toistaa samaa kuviota uudelleen. Että lähestyy pitkän tauon jälkeen, ottaa lapsi ym. asiat esille ja sitten jatkaa matkaansa ku ei edelleenkään onnistanut. Miltä susta tuntuisi, että sua lähestyttäisiin vuoden tauon jälkeen taas testaamaan, että mikä on tilanne ja kun tulos ei miellytä niin lähdetään. Ihan ku olisin vaan väline, minkä avulla halutaan päästä omaan tavoitteeseen.