En tiedä mitä pitäisi ajatella. Ollaan tunnettu nyt muutama kuukausi ja asumme eri kaupungeissa(välimatkaa n.150 kilometriä) ja ollaan nyt tavattu n. 5 kertaa ja muuten juteltu viestien ja netin välityksellä. Olen todella ihastunut mieheen ja aluksi ainakin hänkin vaikutti olevan kiinnostunut.
Nyt hän oli kuitenkin matkalla siskonsa ja kahden tämän ystävättären kanssa. Laittoi matkalta viestiä(viime torstaiyönä) ja sanoi, että haluaisi nähdä kun palaa takaisin:) Vastasinkin viestiin, että olisi kiva nähdä ja kyselin, että kumpana päivänä näemme(oli puhe jo ennen matkallelähtöä, että näkisimme nyt tänä viikonloppuna taas). Hän ei kuitenkaan heti vastannut viestiini ja olin sitten viime perjantaina viihteellä ja kärsivällisyyteni loppui ja alkoholia saaneena päätin sitten laittaa hänelle viestiä, jossa kyselin, että oliko meidän juttumme nyt tässä? Ja etten halua roikkua kenessäkään.
Tähän hän vastasi melkein heti, että kännykkä on ollut kiinni, koska palasi vasta nyt suomeen takaisin. Ja kyseli myös, että olenko kännissä.
Tekstailimme sitten jtn ja kännissä kun olin, viestit olivat semmoisia, että ikäänkuin oletin, että hän ei olisi enää kiinnostunut. Hän totesi, että ei halua jutella kanssani, kun olen kännissä. Että hänen puolestaan voin kiukutella koko yön, mutta hän ei juttele kanssani ennen aamua. Ja sanoi myös, että vaikuttaa siltä, että mä olen tällä hetkellä se, joka ei halua olla hänen kanssaan. Ja jos olen aamulla vielä samaa mieltä, niin sitten hän ei enää tiedä. Mutta kyllä kuulemma vielä haluaa olla kanssani.
Laitoin seuraavana aamuna pahoittelevan viestin ja kyselin, että onko hänen sunnuntaipäivä jo täynnä ohjelmaa, että olisi tosi kiva nähdä. Ja kysyin, että voiko hän antaa anteeksi känniset kiukutteluni(jotka johtuvat pitkälti omasta epävarmuudestani ainoastaan :/)
Hän ei vastannut koko lauantaipäivänä viestiini. Soitin hänelle illalla useamman kerran eikä hän vastannut eikä soittanut takaisin. Sitten laitoin pitkän viestin, jossa ilmaisin täysin rehellisesti mitä tunnen ja pyytelin myös anteeksi yms.
Tämän jälkeen mies vastasikin seuraavana aamuna ja sanoi, että ei oikein tiedä mitä pitäisi sanoa, koska viestini kännissä olivat tylyjä eikä ollut edes ensimmäinen kerta eikä edes viimeinen, kun lähetin niitä. Ja lisäksi totesi, että aiemmin olisi luovuttanut jo, mutta nyt ei tiedä pystyykö enää. Yrittää kuulemma edelleen tykätä minusta.
Tekstailimme sitten ja pahoittelin edelleen ja hän sanoi, että haluaa vielä ainakin nähdä minua, jos saisimme asiat selviksi.
Laitoin sitten eilen päivällä hänelle viestiä, kun sain kuulla, että minulla on vapaapäivä tänään ja huomenna. Kyselin, että olisiko näkemisemme onnistunut jompana kumpana. Mies ei vastannut koko päivänä mitään eikä vastannut tänäänkään.
KUNNES nyt äskettäin hän tuli facebookissa juttelemaan ja kyseli, miksen vastannut hänen viestiinsä. Oli kuulemma yrittänyt lähettää viestin. Sitten kysyin, että mitä siinä luki? Kuulemma olisi vain ollut, että tämä päivä on täynnä eikä sillä enää mtn väliä kuulemma ollutkaan.
Sitten juttelimme ja yritin taas parhaani mukaan vakuuttaa, että en halua muuta kuin olla hänen kanssaan. Hän ei sanonut takaisin muuta kuin, että tämä asia ei tosiaan etene kuin juttelemalla ja sitten lisäsi, että hänellä on myös paha mieli ja että tämän pitäisi olla helppoa, mutta kun ei ole. Sanoi myös, että hänen on vaikea luottaa toiseen ja nyt ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin tuota kamalaa viestiäni.
Totesi kyllä taas uudelleen, että meidän on nähtävä ja juteltava.
Lopuksi hänen täytyi mennä kuulemma tapaamaan jtn "Minnaa" ennen treeniensä alkua. Mutta lupasi ilmoitella VIELÄ TÄNÄÄN, että mikä pv olisi aikaa nähdä.
Nyt toivoisinkin viisaita ja rehellisiä mielipiteitä. Onko meidän juttumme ohitse ja elättelenkö turhia toiveita?
Onko mies liian kiltti sanoakseen suoraan? Ehkä teen sen vaikeaksi "itkemällä" koko ajan sitä, miten paljon tykkään ja miten kadun kännistä mokaani.
Täytyykö valmistautua pahimpaan tapaamisen suhteen, jos edes tapaamme? Vai menenkö avoimin ja positiivisin mielin ja yritän uskoa, että hän haluaa vielä olla kanssani?
Menneisyydessäni olen tehnyt tismalleen saman virheen erään toisen kanssa eli että kännissä lähettelin kamalia viestejä ja juttu kaatui. Tällä kertaa haluaisin vain toisen mahdollisuuden. Auttaakohan se, jos kerron miehelle menneisyydestäni ja siitä, mikä on tehnyt minusta tällaisen epävarman ja mustasukkaisen ja vainoharhaisen naisen? ;s
Nyt hän oli kuitenkin matkalla siskonsa ja kahden tämän ystävättären kanssa. Laittoi matkalta viestiä(viime torstaiyönä) ja sanoi, että haluaisi nähdä kun palaa takaisin:) Vastasinkin viestiin, että olisi kiva nähdä ja kyselin, että kumpana päivänä näemme(oli puhe jo ennen matkallelähtöä, että näkisimme nyt tänä viikonloppuna taas). Hän ei kuitenkaan heti vastannut viestiini ja olin sitten viime perjantaina viihteellä ja kärsivällisyyteni loppui ja alkoholia saaneena päätin sitten laittaa hänelle viestiä, jossa kyselin, että oliko meidän juttumme nyt tässä? Ja etten halua roikkua kenessäkään.
Tähän hän vastasi melkein heti, että kännykkä on ollut kiinni, koska palasi vasta nyt suomeen takaisin. Ja kyseli myös, että olenko kännissä.
Tekstailimme sitten jtn ja kännissä kun olin, viestit olivat semmoisia, että ikäänkuin oletin, että hän ei olisi enää kiinnostunut. Hän totesi, että ei halua jutella kanssani, kun olen kännissä. Että hänen puolestaan voin kiukutella koko yön, mutta hän ei juttele kanssani ennen aamua. Ja sanoi myös, että vaikuttaa siltä, että mä olen tällä hetkellä se, joka ei halua olla hänen kanssaan. Ja jos olen aamulla vielä samaa mieltä, niin sitten hän ei enää tiedä. Mutta kyllä kuulemma vielä haluaa olla kanssani.
Laitoin seuraavana aamuna pahoittelevan viestin ja kyselin, että onko hänen sunnuntaipäivä jo täynnä ohjelmaa, että olisi tosi kiva nähdä. Ja kysyin, että voiko hän antaa anteeksi känniset kiukutteluni(jotka johtuvat pitkälti omasta epävarmuudestani ainoastaan :/)
Hän ei vastannut koko lauantaipäivänä viestiini. Soitin hänelle illalla useamman kerran eikä hän vastannut eikä soittanut takaisin. Sitten laitoin pitkän viestin, jossa ilmaisin täysin rehellisesti mitä tunnen ja pyytelin myös anteeksi yms.
Tämän jälkeen mies vastasikin seuraavana aamuna ja sanoi, että ei oikein tiedä mitä pitäisi sanoa, koska viestini kännissä olivat tylyjä eikä ollut edes ensimmäinen kerta eikä edes viimeinen, kun lähetin niitä. Ja lisäksi totesi, että aiemmin olisi luovuttanut jo, mutta nyt ei tiedä pystyykö enää. Yrittää kuulemma edelleen tykätä minusta.
Tekstailimme sitten ja pahoittelin edelleen ja hän sanoi, että haluaa vielä ainakin nähdä minua, jos saisimme asiat selviksi.
Laitoin sitten eilen päivällä hänelle viestiä, kun sain kuulla, että minulla on vapaapäivä tänään ja huomenna. Kyselin, että olisiko näkemisemme onnistunut jompana kumpana. Mies ei vastannut koko päivänä mitään eikä vastannut tänäänkään.
KUNNES nyt äskettäin hän tuli facebookissa juttelemaan ja kyseli, miksen vastannut hänen viestiinsä. Oli kuulemma yrittänyt lähettää viestin. Sitten kysyin, että mitä siinä luki? Kuulemma olisi vain ollut, että tämä päivä on täynnä eikä sillä enää mtn väliä kuulemma ollutkaan.
Sitten juttelimme ja yritin taas parhaani mukaan vakuuttaa, että en halua muuta kuin olla hänen kanssaan. Hän ei sanonut takaisin muuta kuin, että tämä asia ei tosiaan etene kuin juttelemalla ja sitten lisäsi, että hänellä on myös paha mieli ja että tämän pitäisi olla helppoa, mutta kun ei ole. Sanoi myös, että hänen on vaikea luottaa toiseen ja nyt ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin tuota kamalaa viestiäni.
Totesi kyllä taas uudelleen, että meidän on nähtävä ja juteltava.
Lopuksi hänen täytyi mennä kuulemma tapaamaan jtn "Minnaa" ennen treeniensä alkua. Mutta lupasi ilmoitella VIELÄ TÄNÄÄN, että mikä pv olisi aikaa nähdä.
Nyt toivoisinkin viisaita ja rehellisiä mielipiteitä. Onko meidän juttumme ohitse ja elättelenkö turhia toiveita?
Onko mies liian kiltti sanoakseen suoraan? Ehkä teen sen vaikeaksi "itkemällä" koko ajan sitä, miten paljon tykkään ja miten kadun kännistä mokaani.
Täytyykö valmistautua pahimpaan tapaamisen suhteen, jos edes tapaamme? Vai menenkö avoimin ja positiivisin mielin ja yritän uskoa, että hän haluaa vielä olla kanssani?
Menneisyydessäni olen tehnyt tismalleen saman virheen erään toisen kanssa eli että kännissä lähettelin kamalia viestejä ja juttu kaatui. Tällä kertaa haluaisin vain toisen mahdollisuuden. Auttaakohan se, jos kerron miehelle menneisyydestäni ja siitä, mikä on tehnyt minusta tällaisen epävarman ja mustasukkaisen ja vainoharhaisen naisen? ;s
Vastaukset 9
Vanhimmat
eikai tuo teidän juttu minusta ainakaan ohi ole jos noin hyvin kerran pystytte keskustelemaan asioista. jos kaikki keskustelisivat läheskään tuon vertaa niin asiat olisivat paljon helpompia kaikkien kannalta ja varmasti avioerojakin tulisi paljon vähemmän.
Minusta kuulostaa ihan hassulta että sinä todistelet sitä tykkäämistäsi hänelle jatkuvasti, vaikka hän on se joka jättää vastaamatta viesteihin. Alkaako jo valkenemaan mikä tässä mättää? jos olisin sinä en syyttäisi itseäni, enkä anteeksi pyytelisi. Sinun käytöksessä tässä vähiten on vikaa.
Niin, kieltämättä luettuasi viestisi tajusin, että olet oikeassa hyvinkin.
Lisäksi, kun isken pöytään myös sen faktan, että hän ei ole koko iltana nyt laittanut minkäänlaista viestiä VAIKKA lupasi ilmoittaa vielä tänään.
Mikä ihme siinä on niin vaikeaa sanoa suoraan? Miksi pitää mieluummin antaa tyhjiä lupauksia ja turhaa toivoa?
Nyt ainakin tiedän, että hänellä ei ole mtn tunteita minua kohtaan enää vaikka väittäisi, että sattuu miten paljon. Jos välittäisi EDES siitä, miltä minusta tällä hetkellä tuntuu odottaa viestiä turhaan, niin olisi sanonut jo suoraan tai laittanut viestin. Eikö vain?;< Sanokaa joku muukin minulle. Eikö niin, että enää en niele mtn selitystä vaikka huomenna saattaisi semmoinen tulla? Esim. kännykkä ei toiminut tai jtn muuta yhtä naurettavaa:o
Se on se Minna. Ei vaan saa sanotuksi oikeaa syytä, kun ei ole varma ottaako Minna hänet vielä takaisin. Yrittää kääntää koko jutun sun syyksi. Ei tuollaiselle välttelylle voi muuta selitystä olla. Jätä tyyppi rauhaan, älä tee enää yhtään aloitetta.
Nyt jos hän ei laita tänään mitään, niin älä sinäkään enää laita. Anna hänen haluta sinut. Jos ei ole yhteydessä, teot kertovat enemmän kuin sanat!
Tuttu tarina. Känniset avautumiset eivät koskaan ole hyväksi, nimimerkillä kokemusta on...
Joka tapauksessa, joko mies on oikeasti todella herkkä ja piti viestejäsi todella loukkaavina (minkä luontoinen hän muuten on?) tai sitten häntä ei kiinnosta ja tästä keksi tekosyyn. Ei ehkä kannata alkaa selitteleen, vaadit vaan suoraa vastausta ettei sinun tarvitse jäädä roikkumaan tähän juttuun vaan pääset eteenpäin. Toivotaan, että hän on vain loukkaantunut ja on lepyteltävissä :)
Jjuu, no tosiaan hän tekstasi lopulta sitten silloin tiistaina niinkuin oli luvannut, mutta tosiaan vasta puoli 12 illalla. Kyseli, että olenko vielä hereillä. Sanoin, että olen ja kyselin,että miten niin.
Sanoi sitten, että ensi maanantaina on vasta hänellä vapaa,että kävisikö semmoinen päivä?
Ja sanoin, että käy hyvin. Pääsen kolmelta töistä, joten jos näkisimme sen jälkeen keskustassa?
EI vastausta enää.
Laitoin sitten eilen itse viestin, kun sain kuulla, että maanantaina joudun olemaan pois töistä, koska liian vähän töitä. Sanoin viestissä, että minulla onkin maanantai vapaa, että voin kyllä tulla sinnekinpäin jossei hän halua tulla tänne.
Siihen hän sitten vastasi melko pian, että jos minulla kerran maanantai vapaana, niin hän voisi tulla jo sunnuntaina tänne, kun kämppä täällä(sisko asuu täälläpäin). Ja että näkisi sitten tosiaan samalla siskoaankin.
Eli nyt sovimme, että hän ilmoittelee vielä lähempänä monelta on täällä.
Jotenkin kyllä vähän outoa. Ensin ei vastannut mtn ja sitten lupautuu tulemaan itse tännepäin.
Olen melkein satavarma, että peruu vielä viime metreillä.
Olen vain ihan hajalla, koska tilanne on näin sekava. Haluaisin jonkinlaisen ratkaisun, mutta luulen, että jään ilman vastauksia kuitenkin://
Hmm.. älä kiusaa itseäsi tuollaisen tyypin takia. Minusta vaikuttaa siltä ettei se tiedä itse yhtään mitä haluais. Voihan olla et se ei halua sitoutua jne. Itse tein pari viikkoa sitten virheen, jonka seurauksena myös itseltäni kaatui n. 4 kuukautta kestänyt, seurustelun tyyppinen suhde. Tämä mies oli äärimmäisen ihastunut, mutta oman epävarmuuteni ja edellisten surujen tuomat pelot vetivät minut viileäksi. Tajusin pari viikkoa sitten, kuinka paljon hänestä tykkäsin, mutta oli jo liian myöhäistä ja hän sanoi, ettei tunne enää mitään. Joskus mietityttää, miksi miehet pystyvät niin nopeasti muuttamaan tunteitaan.. Koita nyt jaksaa siellä, älä odota liikoja siltä. Se on inhottavaa, mutta yleensä se ontto tunne, joka itselle tulee, on seurasusta siitä ettei kaikki mene niinkuin on toivonut.. Mieltä nakertaa epätietoisuus ja epävarmuus, ne pitäisi unohtaa ja jatkaa eteenpäin.
kuka haluaa naisen, joka kiukuttelee jo ennenkuin edes seurustelee hänen kanssaan.....