kun asiaa tutkimusten mukaan katsotaan...
http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article338732.ece?s=r&wtm=-20102009
http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article338732.ece?s=r&wtm=-20102009
Ei niin vihrä sittenkään
mitä luullan
13872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomessa on asiallista käyttää täällä tuotettua sähköä kun verrataan sähköauton ja perinteisen polttomoottoriauton ympäristövaikutuksia. Oikeita lähtökohtia käytettäessä tuloskin näyttää melkolailla toisenlaiselta ja sähköautolle edullisemmalta.
Sähkömoottorin hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin polttomoottorin. Saman työn tekemiseen tarvitaan siis vähemmän kilowatteja koska paljon suurempi osa niistä tulee hyötykäyttöön, ei mekaanisiksi ja lämpöhäviöiksi. Auton valmistuksen aikaiset energiatarpeet ovat hyvin pieni osa kokonaisuutta joten sillä on ihan turha perustella monimutkaisemman tekniikan huonommuutta.
ja käyttö sujuu täysin ilman häviötä.
keskitetty energiantuotanto nimenomaan liikenteessä tuottaa vähemmän päästöjä kuin jokaikisen auton omat pikku "voimalat" yhteensä.
Kun energiatuotanto on suuremmissa laitoksissa pienten polttomoottorien sijaan hyötysuhde on 10-20 % sijaan yli 50 % ja kaupunkien saaste-, äänisaaste- ja savusumuongelmat vähenevät merkittävästi. Lisäksi jatkuvasti kehitetään uutta tekniikkaa ja tiedettä ottamaan myös hiilivoimaloiden päästöt talteen.
Suomessa koko primäärienergian tuotannosta menee noin 3 % siirtohäviöihin ja ottaen huomioon sähköautojen hyötysuhteen, jopa vähintään 95 %, on tämä ekologisesti huomattavasti kestävämpi ratkaisu kuin pienet polttomoottorit. Puhumattakaan kun käytetään suoraa aurinkoenergiaa, mitä ainakin monet off-grid pientalot hyödyntävät.
Verkosta ladattaessakin noin 90 % tuotetusta sähköstä saadaan talteen ja suuret CHP-voimalat tuottavat kaukolämpöä ja sähköä jopa 90 % hyötysuhteella. Näin verkkosähköllä saadaan 80 % hyötysuhde primäärienergiasta pyörille, kun polttomoottorit toimivat 10-30 % hyötysuhteella. Polttomoottorit ovatkin tässä verrannollisia suoran aurinkoenergian kanssa.
hommassa lopultakin ovat: Käytetyn sähkön tuotannon, siirron ja varastoinnin (akkujen) ekoloogisuus tarvittavan määrän kokonaisuutena tarkastellen.
Vasta kun nämä on ratkaistu kestävällälailla ollaan oikeilla jäljillä, vasta sitten..!
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/sähköauto-tarvitsee-tuulta-tai-ydinvoimaa-ollakseen-vihreä
Kyllä nyt taisit laskea väärin. Käytetäänpä noita ilmoittamiasi lukuja, täydennetään niitä vähän ja lasketaan uudestaan:
-CHP-voimalan hyötysuhde 90%
-siirtoverkon hyötysuhde 97%
-akkujen latauksen hyötysuhde 90%
-akkujen purkamisen hyötysuhde 90% (sama kuin latauksen)
-vaihtosuuntaajan hyötysuhde 95%
-sähkömoottorin hyötysuhde 95%
-alennusvaihteen hyötysuhde 98%
Edellisistä saadaan kokonaishyötysuhteeksi primäärienergiasta pyörille:
0,9 x 0,97 x 0,9 x 0,9 x 0,95 x 0,95 x 0,98 = 0,625
Eli ainoastaan 62,5 prosenttia!
Entä jos otetaan huomioon että tämä sähkökulutus tulee muun kulutuksen päälle, luin vähän aikaa sitten että primeerienergiasta ainoastaan kolmannes muuttuu sähköksi. Pyörille jää aika vähän energiaa.
"-siirtoverkon hyötysuhde 97%," korkea luku, USAssa olen likenut että 50 % häviää siirrossa.
> -CHP-voimalan hyötysuhde 90%
Tässäkin on poimittu rusinoita pullasta. CHP on 90 %, kun huomioidaan sähkön (hyötysuhde 30-35 %) lisäksi myös kaukolämpö .... jota syntyy kesällä yli tarpeen ts. tuo 90 % toteutuu vain pakkaskeleillä ja kaupungeissa. Kesällä sähköä väännetäänkin sitten päätähuimaavalla n. 35 % hyötysuhteella (nykyinen laitoskanta).
Lisäksi kaukolämpöverkko on jo rakennettua käytännössä kaikkialle, minne sen ylipäätään voi/kannattaa rakentaa, joten sähkönkulutuksen kasvaessa pitää rakentaa lauhdevoimaloita. Uusissa laitoksissa tosin hyötysuhteet voivat olla 40-50 % haarukassa polttoaineesta riippuen.
> -sähkömoottorin hyötysuhde 95%
Tämäkin on just se optimitapaus. Osa sähköautoista käyttää oikosulkumoottoria, jonka hyötysuhde on paljon heikompi, mikäli moottoria pyöritetään nimellisnopeutta hitaammalla nopeudella. Tulee vähän toisennäköisiä lukemia, jos moottorin hyötysuhde onkin vaikka 50-85 % pyörimisnopeudesta riippuen...
> Kun energiatuotanto on suuremmissa laitoksissa pienten polttomoottorien sijaan hyötysuhde on 10-20 % sijaan yli 50 %
50 % onnistuu vain ihan uunituoreissa maakaasukombilaitoksissa. Nykyisellä laitoskannalla haarukka on pikemminkin 30-40 % (yhtaistuotanto ... lauhdevoimalaitokset) ja kulutushuippuja tasaavilla kaasuturbiinilaitoksilla vielä tuonkin alle.
Sähköverkon häviöt vuonna 2005 oli 4 %. Yhdysvalloissa käytetään alhaista jännitettä ja suurta vaihtovirtaa joka on omiaan häviöissä. Silti, en pidä 50 % siirtohäviöitä todennäköisinä.
Loputkin siirtohäviöt voitaisiin eliminoida lähes kokonaan käyttämällä suurta jännitettä ja alhaista tasavirtaa. Siis yli 1500 VDC. Ongelmana näillä on lähinnä pääomakustannuksissa jonka vuoksi niitä käytetään lähinnä aurinkosähkön ja merikaapelien yhteydessä.
Ei ne jenkkitutkimukset Raamattuja oo ja se on niiden olois. Tos ei esim. huomioitu varmaankaan et suurin osa latauksesta tapahtuu öisin eikä aiheuta voimaloille lisäkuormitusta siinä määrin kuin päivällä. Lisäksi hyötysuhde parempi ja energia on nykyisillä siirtomenetelmillä huomattavasti tehokkaampaa tuottaa keskitetysti kuin yksittäisissä pienissä laitoksissa (polttomoottorit)
lisää vaativat..
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=14564:aelae-koske-saehkoeautot-tarvitsevat-ydinvoimalan...