Paltamon työllistämiskokeilu kääntänyt työttömyysluvut laskuun, vaikka muu maa osoitta kasvavia työttömyyslukuja.
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194628239648/artikkeli/paltamo ui vastavirtaan tyottomyystilastoissa.html
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194628239648/artikkeli/paltamo ui vastavirtaan tyottomyystilastoissa.html
Vastaukset 38
Vanhimmat
"
Työllistettyjen palkka vaihtelee 850 ja 2 200 euron välillä. Päivittäinen työaika puolestaan on vajaasta viidestä tunnista ja kahdeksaan. Työllistetyille maksetaan palkkaa vähintään työttömänä saatujen tukien ja 115 euron kannustinrahan verran.
"
Eli tuo 2200e. Kyllä minäkin tuollaisella summalla myös innostuisin Paltamon mallin kokeilusta.
Vaan taitaapi tuon 2200e saada hyvin harvat. Täytyy kuulua noihin loispummeihin, jotka nylkee työttömien typanoksen alle tonnnilla jopa alle 600 pois työttömien selkänahasta. Siinä hommassa ollaankin sitten varmasti tyytyväisiä.
Mutta kaikkein eniten olisikin kiinnostonut, paljon lopulta työttömien saama rahamäärä on noussut todellisuudessa siittä määrästä, jonka nyt saa työharjoittelusta eli orjatyöstä. Eli tuosta saa sen noin 570e/kk 160h työstä kuukaudessa. Ja luonnollisestikaan työvaatehuolto, työterveyshuolto, lomat yms ei kuulu orjan asemaan.
Ja jääkö Paltamon mallissa nyt sitten työttömälle rahaa ylimääräisiin hurvituksiin, niinku oikeaa palkkatyötä tekevillä jää. Lisäksi miten normaalin työsuhteen edut toimii tuossa mallissa Ja paljon on tuntipalkka se on ainoa järkevä mittari mittaamaan paltamon mallin järkevyyttä. Sillä hekutetaanhn tuossa niin innokkaasti työllistymistä. Ja minun käsittääkseni työllistyminen tarkoittaa isomman rahasumman ja paremmin rahllisesti turvatun elämän elämistä.
Nämä on tietysti palstan kaaleppien ja muiden vajokkien mielestä sivuseikkoja.
On yksi ryhmä mikä hyötyy työllistämisestä. Nimittäin se ryhmä, mikä ei enää saa työttömyyskorvausta puolisonsa tulojen perusteella. Että kannattaahan se mennä vuodeksi työllistetyksi ja tienata ansiosidonnainen, ja taas pääsee köllimään ansiosidonnaiselle odottamaan seuraavaa työllistymisjaksoa. Kaikki mikä työllistymistyöstä tulee, tulee täysimääräisesti perheen hyödyksi.
Mutta yksinelävä ei työllistymistyöstä hyödy rahallaisesti juurikaan mitään. Työmarkkinatuki asumistuki toimeentulotuki kun tasoltaan sama kuin työllistymistyöstä saatu ansiosidonnainen. Ellei suurempikin.
Eli työllistymistyöllä ei yksinelävän taloutta korjata.
saatiin hetki vääntää tuota - Paltamon työtä kaikille- mallia, silloin uutinen , joka liittyi Paltamoon ja työllisyyskokeiluun oli negatiivista mainosta ja jo tuolloin penäsin edes yhtä positiivista uutista Paltamon työllisyyskokeilusta.Koska positiiviset tulokset ovat paras keino markkinoida kokeilua ja myös mielyttävämpi näkökulma ainaiselle työttömyyden varjopuolien esittelylle.
Lopultakin se tuli ja yllätyksekseni huomasin AAA .n tarttuneen ensimäiseen hyvään puoleen työllisyyskokeilussa.Edes pieni mahdollisuus päästä tuhon 2000 ylittävään ansiotasoon,vaikkakin orjien kustannuksella.
Seuraavat kysymyksesi orjan ansiotason noususta ja vaatehuollosta,terveydenhuollosta ja lomista ovat juuri niitä tärkeitä etuisuuksia joiden olettaisi kuuluvan työkokeilun piirisssä oleville. Onko näin -en tiedä.
Varmaankin tuosta 2200 € ennen veroja palkasta jää jotain hurviteltavaa, mutta ehkä nuo ovat juuri niitä ns. toimihenkilö ansioita, joihin yhdistysten toimihenkilöt pääsevät.Ehkä se illanmittaan selviää .
Mutta mitkä ovat mallin tulevaisuuden näkymät siitä kertoo seuraava uutinen,onko sekin positiivinen ja kenen kannalta ?
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194628211455/artikkeli/paltamon tyollisyyshankkeen jatko on viela auki.html
Kyseessä on,kuten alunperin luvattiin,- samojen rahamäärien käyttäminen eri tavalla.
Paltamon mallissa on mitään uutta nykyiseen orjatyöjärjestelmään verrattuna. Paitsi että jotkut tahot voi päästä 2200e/kk ansioihin. Ja ne on oman veikkauksen mukaan niitä tahoja, jotka pyörittää hommaa. Eli jotain paperinpyörittäjiä, oikeiden töiden välttelijöitä yms kaaleppeja.
Ne jotka tarttuu lapioaan saa hät hätään hieman alle tonnin kuussa ja suurin osa varmaan sen mitä nykyään saa orjatöistä työharjoittelu yms nimikkeillä.
Työpäivien pituudet saattaa vähän olla lyhyemmät eli joku 5-7h muodon vuoksi.
Mitään lomia, työterveyshuoltoa, työvaatehuoltoa yms en usko Paltamon mallissa olevan kuin hkä noilla 22000e/kk tienaavilla.
Jos noita lomia, työvaate,työterveyshuollot yms kuuluisi kaikille, niin niitä rummutettaisi jatkuvasti.
Mutta edelleen se tosiasia unohtuu, että vaikka saisikin melkein tai no melkein 200e alle 1000e. Niin sillä rahalla ei paljoa suomessa juhlita. Se on karu tosiasia. Mutta jos kaikki saisi tuon 2200e/kk vähintään.
Niin perun kaikki tähänastiset negatiiviset kommenttini Paltamon mallista. Ja tarkastalen asiaa uudestaan. Mutta tätä envarmastijoudu tekemään ja voin nukkua yöni rauhassa valmistustaessani uuteen orjatyöpäivään työharjoittelija nimikkeellä.
olla, ettei työkokeiluun osallistuja kulutusjuhlia vietä.
Enpä oikein tunne koko mallin lopullista muotoa, mutta käytettävissäolevat rahat siellä ohjataan eri tavalla kuin aiemmassa (muualla ) käytännössä.Enkä edes tiedä sitä, saako kokeiluun osallistuja olla, ellei parempaa löydy,- koko kokeilun ajan 2009-2012 mukana tehtävissä ns vakiokorvauksella.
Kuitenkin kokeilussa on ehkä paremmat mahdollisuudet saada pidempikestoinen suhden työhön ,tai mitä se sitten onkaan,-joten hömppäkursseihin verrattuna sen pitäisi antaa mahdollisuuden suunnitella tulevaisuutta hivenen pidemmälle.Lisäksi uudet kontaktit näihin vähäpätöisiin työllistäjiin voivat avata uusia mahdollisuuksia paremmin, kuin jokin psyykkauskurssi yhdistettynä työharjoitteluun, jossa työharjoittelupaikat ovat samat, vain harjoittelijat vaihtuvat,.Lisäksi paikalliset yrittäjät joutuvat ehkä hieman tarkemmin harkitsemaan päästävätkö työvoimansa käsistään, jos tilanne Paltamossa riistäytyy sellaiseksi , ettei työvoimaa löydy työvoimatoimistosta, vaan kaikki mahdolliset ovat sidottuna työkokeiluun.
Jos tuo työkokeilusta saatava ansiokertymä olisi hieman suurempi (300-500 ) ja yrityksiin ei ohjattaisi vastikkeetonta työllistämistukea , niin matalapalkka-alojen palkat ehkä nousivat tuolla alueella hieman, jolloin myös turhanpäiväiset projektit vähenisivät ((koulutus)) aktivointipuolelta ja ainakin kansalista rahaa voisi ohjata parempiin tarkoituksiin.
#
ettei työkokeiluun osallistuja kulutusjuhlia vietä.
#
No suhteellisesti työkokeiluun osallistuja viettää kulutusjuhlia.
Otetaanpa esimerkki.
2 aikuista ja 1 lapsi.
Aviomies työtön ja ei saa enää työttömyyskorvausta eikä perhe saa muitakaan tukia koska vaimon nettotulot ovat liian suuret. Sanotaanpa vaikkapa, että vaimon nettotulot ovat 1800e.
Nyt aviomies pääsee Paltamon töiden talolle työhön.
Saa nettona käteensä ainakin 417 8 e / vrk lapsikorotus 1:lle lapselle.
Nettona em. yhteensä ehkä noin : 620 e /kk.
620 e puhtaana kuussa on 1/3 nousu vaimon 1800 netolle. Eikö tällainen tulojen nousu kannata perheettä todella mukavasti. Varsinkin vielä kun 620 e neton saa liki nolla-työllä.
Sitten kun työkokeilu on ohi, niin mies saa saman käteensä kuin työkokeilussakin ainakin 500 vuorokauden ajalta.
Mikä tässä niin huono asia on. Vuosi työssä ja sitten 2 vuotta lepoa samalla palkkalla mitä työllisyystyöstään (nolla-työstä) sai.
Mutta perheetön ei nettoa sitten juuri senttiäkään tukiinsa nähden näillä nolla-töillä. Tässä se pointti miksi perheellisen kannattaa tehdä työllisyystöitä ja yksinelävän taas ei kannata tehdä nolla-töitä. Ne saavat lisää tuloja joilla jo on tuloja sen verran, että eivät yllä toimeentulotukeen silloin kun toinen perheen osapuoli on työttömänä !
Siis nolla-työllä lisättiin perheen tuloja n. 1/3:lla entiseen nettotuloon nähden !!!
Voipi sitten tulla yllätyksenä, kun ansiosidonnaiseen pääsyyn vaaditaankin 2 vuoden työllistämisjakso palkkatuesta johtuen...
Eikä sinne noin vain mennä, vaan siitä työllistämispaikasta kilpaillaan ihan normaalisti kymmenien muiden kanssa.
Aika helvetin kovat tulot ovat olleet, jos ansiosidonnaista saisi nettona 1.600 euroa...
Unohdit "vahingossa" tuosta työllisyystöistä johtuvat menonlisäykset, kuten matkakulut, ruokailu ja muut.
esimerkkisi kertoo jo paljon enemmän kuin pelkkä uutinen , josta ei paljoa irti saanut, koska työllisyysluvut eivät valitettavasti ota huomioon kausivaihteluja,eläköitymistä,muuttoja jne.....
Mutta esimerkkisi valaisee huomattavasti tässä Paltamo-mallissa.
Mahdollisuus yhdelle ja toiselle ei.......näinkö sen kuuluu toimia.
esimerkkisi oli otettu "valikoidusti " 3h perhestä,eikä erottele lapsen osalta ikää.
Jos lapsi on alle kouluikäinen ,eli tarvitsee hoitopaikan, niin tuo perheen nettoansiolisäys 620 € ei ehkä enään toteudu.Vastaavasti kunnnan menolisäys hoitopaikan järjestämisestä syö kunnan saamaa hyötyä,tuossa tapauksessa, eikö vain. Lisäksi työssäkäynti- ja päivähoidon kuljetuskustannukset jne.
No tuo oli vain vastaväite esitykseesi,eikä poissulje etteikö työllistämiskokeilu antaisi enemmän valinnanmahdollisuuksia henkilön työllistymispyrkimyksissä ja jopa pidemmässä taloudensuunnittelussa.
En tarkalleen muista noita työllisyyskokeilujen ikäjakaumia, mutta taisi valtaosa olla pitkäaikaistyöttömiä ikäl 50 ja nuoria vähemmistönä alle 25 vuotiaita. Todennäköisempää lienee että hoitopaikkakulut asettuisivat nuoremman ryhmän työkokeilun esteeksi enemmän kuin 50
Koska näytät pohtivan tai tunnet asiaa syvemmältikin , niin kerro vain lisää niitä positiivisa seikkoja joita kokeilu tuo tullessaan.
#
Koska näytät pohtivan tai tunnet asiaa syvemmältikin , niin kerro vain lisää niitä positiivisa seikkoja joita kokeilu tuo tullessaan.
#
No en ole tämän Paltamon mallin asiantuntija.
Yksi asia vielä lisää, mikä Paltamoiden mallien taustalla on, on se, että työllistymistöillä pyritään vähentämään kunnan sakkomaksuja pitkäaikaistyöttömistään ja sitten päälle se, että nolla-töillä pyritään saamaan työllilsyystöistä työttömiksi jäävät nauttimaan ansiosidonnaista. Näin saadaan lisää verotulojakin kuntiin. Eli työllistetään työtöntä sen verran pitkäksi aikaa, että ansiosidonnaisen ansainta täyttyy. Näin kuntaa ei enää rasita fifty-fifty-sääntö elättää työtöntä toimeentulotuella eikä peruspäivärahalla.
Sitten vaan lopuksi. Kuntien päätarkoitus työllisyystöiden järjestämisessä on se, että kuntien talous hyötyy työttömien työllistämisestä ja painotten - ensijaisesti työllistymistöiden järjestämisen tulee hyödyntää kuntien talouksia -> ja näin vähentää kuntalaisten verorasituksen nostamisen painetta. Kuntalaiset työllisyystöineen rahanansainta mielessä itselleen ovat loppujen lopuksi pieni tekijä.
Mutta tulee huomata se, että eläkelaskenta ja kaikkineen kuntien suorat saamat tuet valtiolta voivat perustua näiden työllisyystöiden järjestämisen koukeroihin. Mutta se on aivan varma asia, että työllisyystöiden nolla-työllä ei kuntalaisten elintasoa kohoteta.
Eihän ole mitään järkeä myydä 2 eurolla pullakiloa töitten talolta työttömälle joka pystyy valmistamaan pullakilon itse 1 eurolla.
Yksi pointti voisi Paltamon mallissa paltamolaisille olla se, että työllistymistöillä pyrittäisiin säilyttämään terveyspalvelut Paltamossa. Teveyskeskushan on kaiketi töitten talon työterveyden hoitajan asemassa.
jos asiaa tarkastelee kunnan silmin ja niinhän tietysti asioita tuleekin demokratiassa tarkastella.
Tuo kunnan näkökulma edustaa samaa kuin työllisten näkökulma , joilla molemmilla on yhteinen päämäärä kuntatalouden turvaaminen, niin palveluiden kuin kantokyvynkin suhteen.Paltamon paineet veroärin suhteen ja yhteiskunnan asettamat paineet kuntalaisten itsenäisyyden säilyttämiseksi , ovat varmaankin olleet yksi painavimpia syitä kokeilun aloittamiseen,mutta miksei myös huoli syrjäytymisen estämiseksi olisi ollut lisälastina vaakakupissa kuntapäättäjillä,ssinä vaiheessa kun päätös tehtiin.
Kokeilu on kuitenkin todellisuutta ja toivoisi sen antavan myös näyttöä, todellista näyttöa yhteisestä tahdosta työllisyyskysymysten hoidossa, - joten kunnan rooli on jatkossa hyvin merkittävä onnistumisten kannalta,- ei passivistra odottelua vaan rohkeita päätöksiä.
Tosiasia lienee tunkin kunnan osalta,- tarve tarkastella työllisten työpaikkojen rakennetta ja verrata palveluyhteiskunnan kustannukia suhteessa verotuloihin ja muihin mahdollisiin tulolähteisiin.
Unohtamatta paikallisen yritystoiminnan mahdollisuuksia kehittää uusia polkuja ja työllistämismahdollisuuksia ja kuitenkin samalla tarkastella olemassolevien yritysten töiden ja työllisyyskokeilun piiriin kuuluvien töiden rajoja, ettei käy niin että työllisyysmenota saadaan kuriin ,mutta yritykset kurjistuvat.
Terveydenhuoltopalveluthan säilyvät yleensä jonkinasteisina kuntakeskuksessa ,niin pitkään kuin kunta on itsenäinen ja tuonkokoisen kunnan erityisairaanhoitohohan on joka tapauksessa hankittava ostopalveluna isommilta yksiköiltä.
Mutta posittivistahan tuokin kunnan aseman helpottuminen tuökokeilun ansiosta olisi, niin myös kuntalaisille, eli työllisten ajattelumaailman omaaville.
osaspuolista , mikäli paikkalislehti KS.aan on uskominen.
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Paakirjoitukset/1194628199121/artikkeli/paltamossa jyraa.html
Tulee hyvin työpaikkoja jos työttömiä aletaan laittamaan hoitoon kun valittavat kohtelustaan kuten Paltamossa. Varmaan kahta työtöntä kohti tarvitaan yksi hoitaja, jos ei mene ihan yksi yhteen, kun hoitajat tekee kait kolmea vuoroa. Taitaa olla tehokkaampi kuin muut pakkotyöllistämismallit joissa voi olla jopa neljä työtöntä yhtä kyttääjää kohti.
Omalla puolisollani tulot ylittävät sen rajan, että itse saisin mitään. Meillä on kuitenkin kaksi lukioikäistä lasta ja toisesta loppuu lapsilisät ihan pian, toisesta loppuivat jo. Toinen lapsistamme on pitkäaikaissairas, sairaanlapsen hoitotukea saatiin joissain vaiheessa vähän aikaa. Vakuutus korvaa osan menoista, muttei kaikkea. Itse jäin työttömäksi, kun ensin opiskelin ja sitten olin vähän aikaa yrittäjänä, mutta hommassa tuli yllättäviä mutkia matkaan. Ei kertynyt työssäoloehtoa. Jäin siis nollille. Lähdin koulutukseen, tuloni olivat 680 euroa mutta tippuivat kun toinen täytti 18, en nyt muista paljonko tässä viime aikoina on tullut, mutta vähän yli 600 yhä. Kun koulutuspaikkakin on kävelymatkan päässä ja teen eväät, söisinhän päivällä kotonakin, ei kustannuksia tule yhtään.
Minulle nämä toimenpiteisiin pääsyt ovat sama kuin voittaisi monta tonnia lotossa/vuosi. Eipä tuolla tarvitse aivojaankaan rasittaa. Niin kauan kuin ei töitä ole, käyn näitä toimepiteitä. Pakko vaan saada sitä rahaa jostain. Ei viitsitä asuntoakaan myydä ainakaan vielä, kun tästä on lyhyt matka joka paikkaan eikä autoa tarvitse. En minä tosin ole paltamosta, mutta tämä on hyvä esimerkki, että joillekin se kannattaa. Mitkään tuet noita sairaan lapsen hoitotukea ja lapsilisiä lukuunottamatta eivät meille ole kuuluneet. Se hoitotukikin on kyllä mennyt aikoinaan 100% hoitokuluihin ja se otettiin pois kelan toimesta kun kunta säästösyistä vähensi fysioterapioiden määrää (sinänsä hauskaa, että suurin tukeen vaikuttava tekijä on sellainen, mikä on alaikäisen osalta maksutonta). Meille tämä raha on tarpeen, ei siitä humputuksiin jää. No remonttia vähän uskallettiin tehdä, kun laskettiin että pystytään nyt nostamaan lainan lyhennystä vähän ja nostettiin. Ei meillä mikään lukaali ole, vaan vanha kerrostaloasunto.
että kaikki työttömät laitetaan "töihin". Työttömyysaste siellä edelleen 11,5%. Olisi mukava kuulla projektin etenemisestä yksityiskohtaisemmin.
Miten on käytetty rahaa verrattuna entiseen malliin? Kuinka työttömien taloudellinen asema ja ostovoima on projektin myötä kehittynyt? kuinka Paltamon kunnan talous ja vertokertymä on kehittynyt projektin myötä? Millä tasolla on työttömien terveys ja kuinka sitä projektin yhteydessä edistetään, miten terveyden hoidon kustannukset ovat kehittyneet, onko tarvetta uusille palveluille? Miten tämä projekti näkyy paikallisissa yrityksissä ja onko se tuonut heille jotain lisäarvoa? Jne.
Aika heikosti tiedottavat asioiden kulusta, kyseessä on kuitenkin valtakunnallisesti ja Euroopan mittakaavassa varsin ainutlaatuinen projekti, joten kiinnostusta varmasti olisi, toivoisinkin rehtiä avoimuutta lisää. Palkatkaa vaikka joku työtön tiedottajaksi. Tuo Kainuun sanomien juttu on ympäripyöreää ja uutisointia jossa ei pintaa syvempää asiasisältöä ole.
jos tem-ministeriön tuhlaamat rahat jaettasiin palkkoina työttömille,
niin työttömien tulotaso olisi hyvä !
Nyt rahat katoaa tuottamattoman tem-byrokraatti-armeijaan ylläpitoon.
- tuloksia ei tule
- mutta korkeaa palkkaa maksetaan - miksi ?
..suurin ongelma on se, että ympärille on luotu liikaa byrokratiaa. Tässä muuten on haastateltu vain toiminnanjohtajaa, ei juurikaan työllistettyjä. Miksei työllistettyjen haastatteluja ole?
Paltamon malli-kokeilu on luvannut työllistää kaikki loputkin vuonna 2010.
Käsitääkseni rahankäytössä ei ole tapahtunut menolisäyksiä kunnan taholle, vaan kunnnanhan pitäisi olla tällaisessa täystyöllisyyteen tavoittelevassa mallissa suurimpia hyötyjiä.Paltamon kunnan uutisisissa näkyi olevan veroäyrin korotus menossa.Noista muista terveydenhuoltoon liityvistä kysymyksistä ei löydy tietoa ja tuskin vaikutuksia vielä pystyy arvioimaan tilastollisesti, korkeintaan päätelemällä voisi olettaa tietynlaisten kustannusten laskua , mutta kuka tietää paljonko toimeliaisuus lisää terveydenhuoltomenoja- varsinkin jos esim vanhustenhoitopuoli saa uusia virikkeitä työtä-kaikille kokeilun johdosta.
Tiedoitus ja uutisointi mallin vaiheista on todella ala (arvoista) ,ottaen huomioon että Paltamossa näytti olevan oikein tietotekniikkaa ja sen käyttömahdollisuuksiin erikoistunut lukio.Kyllä tuonmittakaavan kokeilu, varsinkin siinä vaiheessa, kun kaikki on työllistetty, vaatisi parempaa informaatiokanavaa kuin paikallislehti tai alueelliset uutiset, kyse on kuitenkin kansalliseta ja eu rahasta, joita projekti yrittää käyttää tehokkaammin.
äskeisen viestin lopusta , joka kertoo enemmän Paltamon -mallin tulevaisuudesta kuin aiemmat uutiset ja myös hivenen yksityiskohtaisemmin kuinka heillä on tarkoitus edetä vuoteen 2012.
http://yle.fi/alueet/kainuu/2009/10/paltamossa_kaikki_saavat_toita_viela_2012_1102434.html
Siis, kyllähän työtä voidaan luoda niin paljon kuin vain kekseliäisyyttää riittää. Mutta vain niin kauan, kuin tukia riittää. Mutta jokin kuningasajatus Työtä Kaikille ajatuksessa on. Ja pahoin pelkäänkin, että kuningasajatus on hyötyä yhdistyksen kautta Talvivaaran kaivosten aputöistä. Näin yhdistys pääsisi hyötymään kaivostöiden taulukkopalkoista ja maksaisivatkin yhdistyksensä työntekijöille työttömyysturvan suuruista palkkaa.
Mutta tuskin Paltamo on ainut paikkakunta mikä Talvivaaran työpaikoista taistelee. Onhan Kajaanikin lukuisine työttömineen lähempänä Talvivaaraa kuin Paltamo. Että jokin erityinen sopimus tulee yhdistyksellä olla Talvivaaran kaivoksen omistajien kanssa, että työt ovat molemmille osapuolille kannattavia.
Kun otetaan työntekijän työpanos käyttöön jopa alle työehtosopimusten palkkojen, niin aivan varmasti jollekin taholle jää työttömien töistä jotain käteen.
Eli Paltamoonkin voidaan saada uutta teollisuutta syntymään, mutta uusi teollisuus on syntynyt työttömien työttömyyskorvauksen suuruista työpanosta hyväksi käyttäen.
Mutta kuka sitten hyödyn loppupeleissä korjaa.
Toki tavalliset ihmiset eivät voi olla tietoisia siitä, kuka hyödyn työttömien työstä korjaa, mutta loppupeleissä tuppaa vaan olemaan niitä, jotka rahanippu taskussaan paikkakunnalta häviävät, kun työvoiman liki ilmainen käyttömahdollisuus loppuu.
Minua ainakin ihmetyttää vasemmiston voimakas osallistuminen Paltamon mallissa. Saattaapa olla niinkin, että entiset vasemmistolaiset kansanedustajat ovat tottuneet siihen, että kyllä toverit jeesaavat kun konkurssi ovella kolkuttaa. Ja mitä siitä jos nyt vähän kansalaisten työpanonosta leireillä haltuun otetaan.
Työtä voi tehdä rajattomasti, jos tulosta ( tuottoa)ei tarvitse saada aikaiseksi-näinhän voidaan väittää esim hallinon osalta. Hallinto-ja viranomaistyö perustellaan ns yleishyödyllisenä toimintana.
No voisiko tämä Paltamon -malli olla myös yleishyödyllistä toimintaa, tuonne v 2012 loppuun.
4 vuotta on pitkä aika työttömänä ja varsinkin niille jotka ovat pudonneet tuolta 500 pvn ansiosidonnaiselta.
Jos tällainen ryhmä saa olla "työssä " tuonne 2012 asti ja tuona aikana pystyvät ennen loppua nostattamaan ansiotasoaan (???) ,niin seuraavat 500 pv kestävät aina vuoteen 2015, joten tällaisenkin kokeilun vaikutukset ovat kauaskantoisia, niin kunnan kuin työllisenkin kannalta.
Eihän tämä työlistämisongelmia ratkaise, vaan siirtää niitä kauemmas hieman pehmeämmällä tavalla, kuin pelkät kurssit tai määräaikaistyöt kaikkine katkoineen ja maksatusongelmineen.
Niin tai näin, niin mielenkiintoista seurata kuinka osapuolet alkavat kiistellä hyödyistä ja haitoista, silla varmaa on jo tässä vaiheessa että molempia esiintyy ja mikään ei tässä maailmassa jakaudu tasapuolisesti, ei edes porsaan reiät.
Talvivaaran tavoitettavuus on Paltamolaisten kannalta aika kaukainen ajatus, jo pelkkä maantiematka näytti olevan noin 75 km ja tuskin julkisia yhteyksiä on käytettävissä. Tietenkin joku voisi perustaa yhdistyksen joka sattumoisin tarjoaa palveluksiaan Talvivaaran työntekijöille , tai Talvivaara projektille.
Vilkaisin sivumennen olisiko Paltamossa tori- tai kelikameraa, mutta ei näkynyt olevan.Nykyisin riittää bongareita ja lintuharrastajia, jotka pistävät webbikuvaa maailmalle pienemmistäkin aiheista,, eikö Paltamoon saisi sinne Työvoimatalolle jonkunasteista webbiä, joka päivittäisi kuvaa 10 sek välein. Mikäli kaikki todella työllistyisivät, niin kamerasta voisi katsoa ovea joka hiljalleen ruostuu saranoistaan kiinni,samalla voisi suomi 24 palstalla aloittaa vedonlyönnin siitä päivästä, milloin ovesta pyrkii sisään Paltamon ensimmäinen työkokeilun jälkeisen ajan;työtön työnhakija.
sdp ja sak, näkyvät istuvan vakaasti suomalaisen yhdistystoiminnan takana, mitä työllistämisyrityksiin tulee.
Suomi on ,kuten kaaleppi aiemmin sanoi,"projektien ja kurssitusten luvattu maa ".
#
Vilkaisin sivumennen olisiko Paltamossa tori- tai kelikameraa, mutta ei näkynyt olevan
#
Kuvia ainakin yhdistyksen töistä löytyy ja muutakin webbisulta löytyy:
http://www.paltamontyovoimayhdistys.fi/kuvia.html
tilannekuvia,joista selviää vain muistoja menneisyydetä.
Tarkoitin live kameraa,sensuroimatonta totuutta.Pelkkä aktiivinen liikehdintä torilla,työvoimatalolla tms vastaavissa paikoissa todistaisi jo jotain kehitystä tapahtuvan.Tai vielä parempi olisi eduskunnan kyselytuntiin verrattavissa oleva lähetys muutaman kerran vuodessa,suorana ,leikkaamattomana-jossa kunta päättäjistä ja projektivastavista olisi valittu hallitus ja eduskuntaa esittäisivät riviedustajat ( muut) ja oppositiona olisi työllistettävät.(Vaatii tietysti uuden projektin ja rahoituksen ja sopimuksen paypalin kanssa)
No en minä paltamolaisia ryhdy tuomitsemaan siitä, että ovat saaneet keskuutensa "jotain tekemistä".
Se kun tuppaa olemaan niin, että maaseudulla ollaan hiukan itseensä päin kääntyneitä, eikä viljelijöiden keskuuteen oikein yhteistä ymmärrystä löydy. Että mielummin omalla maatilalla kissojen elämää katsastellaan, kuin yhteistä kansalaisten elämää.
Aikoinaan Kalle Päätälo kirjoitti siitä, että kun helsinkinkiläiset tulivat rintamille, niin eihän noilla Helsingin pojilla ollut edes riittävän lämpimiä vaatteita päällään.
Taisi ollakin Aarne Saarinen joka vastasi takaisin Kallelle, että helsinkiläisillä oli sitä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta paljon enemmän kuin maalaisilla. Maalaiset kun olivat niin omiin ympyröihinstä synnytettyjä, että heidän sodanaikainen johtaminensa kävi liki mahdottomaksi. Mutta hesalaiset olivat aina tottuneet toimimaan porukoissa jo asumisenkin puolestaan samoilla kaduilla, ja näin pärjäsivätkin tappeluissa kohtalaisesti.
hankkeeseen "kaveria ei jätetä ".
Tuossa olette oikeassa, onnistumiseen tarvitaan yhteinen tavoite ja silloin puhutaan asiasta,jossa kaikki seisovat yhteisenä etuna koettavan ponnistuksen takana , välittämättä uhrauksista ja kuinka tasan ne jakautuvat.
Kertoisitteko lisää noista suomalaisten "heimojen" kultturieroista ja niiden sovittamisesta yhden asian taakse.
Tuolloin kulttuurierot olivat varmaankin voimakkaimmin eroteltavissa kuin nykyisin.Ehkä se auttais selventämään löytyykö tässä Paltamon-mallissa yhteistä tavoitetta kunnan sisällä.
Otetaanpa tällainen juttu.
Esimerkki perustuu ns. hyvään tahtoon mitä vielä maaseutupaikoissa ennen oli.
Köyhä yksineläjä kutoo mattoa työttömyyskorvauksellaan.
Käyttää aikaansa maton kutomiseen n. 2 viikkoa (5 vrk * 2 viikkoa = 10 työvuorokautta).
Maton kutoja tekee työtään isovanhemmilleen, lapsilleen taikka lasten lapsilleen.
Lahjoittaa maton sukulaisilleen ja saa paljon kiitosta osalleen maton kutomisestaan.
Nyt koittaakin huonot ajat paikkakunnalla.
Kunnan isät ovat päättäneet, että matonkutominen kotona on ohi, kun kunnan rahat
eivät riitäkkään "kaikkeen".
Kuuluu komento :
Te kaikki matonkutojat kodeissanne, nyt teidän tulevi tulla töiden talolle.
Sitten töiden talolla tässä ja nyt, minä sanon teille, että nyt teidän tulevi
ryhtyä kutomaan mattoa muiden hyödyksi. Teidän eläkkeenne suuruisella palkalla.
Siinä sitten kun mattoa oli kudottu, niin eräs kutoja totesi, että piruako minä
näistä herrain matoista, taidan hiukka lirrauttaa kutimia ja lisätäjotakin matonkutimien sekkaan.
kokeilu on menossa metsään juuri tuon yhteisen tavoitteen puuttumisen vuoksi.
Voiko asialle tehdä jotain vielä tässä vaiheessa ?
On myös yksi asia joka särähti korvaani, tuossa ns toiminnanjohtajan asenteessa: Hänen mielestään toiminta ei vääristä paikallista kilpailua, koska tuotteista peritään täysi hinta.Minusta tuo osoittaa, paitsi asiantuntemuksen puutetta, niin myös sitä ajatusmaailmaa, joka kertoo vain omasta näkemyksestä- kuinka meidän tulisi toimia saadaksemme parhaimman hyödyn itsellemme- siis itsekkyydestä.
Otetaan esimerkiksi tuo antamasi mattokutomo toiminta.
Paltamo yrittää nyt omalla tavallaan hyötyä ns käsityötaidosta, joka ei tässä Paltamon mallissa varsinaista yritystoimintaa, mutta tarkoitus on saada tuotteista täysi hinta.
-tuotantomalli perustuu yhdistys- eli yleishyödyllisen toiminnan aktivoimiseen
-rahoitus perustuu vieraaseen pääomaan,jota ei tarvitse kuolettaa
-palkkaus perusteet määräytyvät ei tuotannollisin ,vaan laskennallisin perustein (tapauskohtaisesti )
- markkinointi yleisiä kanavia pitkin (tilaus-,näyttely,- messut,- paikallismyynti, jne )
- hallinointi hankerahoituksella
-kehitystyö hankerahoituksella
- jne
em. voidaan päätellä, että toiminta on rahoituksen osalta erittäin vankalla pohjalla ja markkinoinnilla on mahdollisuuksia myös tuon vakaan rahoituksen vuoksi.
Kaikki on päällisinpuolin kunnossa, ainoa mikä ei tule selkeästi esiin on tavoite, - pitkän tähtäimen tavoite-, se puuttuu.
Ainoa todellinen julkisuuteen annettu tavoite jolla kuitataan pitkän tähtäimen päämäärä on tuo,
" Tavoittena on se että toiminnan päästessä täyteen mittakaavaan Paltamon- malli- projekti tekee itsensä tarpeettomaksi, koska kaikki on työllistetty."
Asia nyt vain on niin ettei tuollainen tavoite riitä kaikille projektiin osallistuville, ei edes kunnalle , ellei jatkorahoitus löydy aidon kysynnän ja tarjonnan määrittelemälle tuotannolle ja sen volyymille.
Mielestäni tullaista "mattokutomo-mallia" kannattaisi tarkastella puhtaasti yritystoiminnan periaattella ja viedä alusta alkaen eteenpäin " tavoitteella- joka- antaa- tulevaisuudessa- työtä- periatteella",myös vuoden 2012 jälkeen jolloin toiminnan on oltava puhdasta yritystoimintaa.
miksi näin ?
Katson että Paltamo elää juuri nyt etsikkoaikaa, niin työllistämisen kuin oikean yritystoiminnan löytämisen polulla.------ jokainen voi omassa päässään laskea,, kuinka loistava mahdollisuus tälläinen yhteiskunnan kädenojennus, mille tahansa yritystoiminnalle olisi, jos 4 ensimmäistä ( ja usein myös aloittavan yrityksen kannalta vaikeinta kasvun vuotta ) rahoitus ja työvoima olisi saatavilla samoin ehdoin kuin Paltamon -malli nyt tarjoaa.
-----------se yhteinen päämäärä ja tavoite tulisi etsiä seuravaan kysymyksen avulla.--------
Mikä olisi soveliain tuotantoala tuonne Paltamoon, sellainen jolla olisi tulevaisuutta vuosikymmeniksi ??
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ettei viivan alle v 2012 jää kenellekään 0,00 €uroa
Siihen siellä on runsaasti luontaisia resursseja. Joku siellä vaan mättää tällä matkailuyrittämisen sarallakin. Sinnehän on rakennettu laskettelukeskus nimeltä Kivesvaara http://www.paltamo.fi/yritys/kivesherkku/kivesvaara.html joka alkuinnostuksen jälkeen lopetettiin, taisi olla silloin 90-luvun lamavuoden menossa. Syitä en muista mutta kannattavuudestahan se yleensä on kyse jos toiminta loppuu. Tommonenkin sivu löytyi: http://www.paltamo.fi/Kiinteistoporssi/Kiinteistot/Muut kiinteistot/Kivesvaara/kivesvaara.htm
Toinen oli golfkenttä joka ymmärtääkseni on toiminnassa edelleen mutta alkuperäissuunnitelman mukaista majoituskapasiteettia ei saatu koskaan rakennettua, tässäkin tuli 90-luvun lama vastaan. Loma-asuntojen rakentaminen jäi kesken ja runkovaiheessa olleet rakennusten torsot lopulta purettiin kokonaan. Golfkenttä ja jonkin verran loma-asuntoja ja huoneistoja siellä kuitenkin on. Golfkentän sijaintipaikka Oulujärven rannalla on mitä hienoin. http://www.paltamogolf.fi/
Nämä aihiot ovat siellä edelleen olemassa. Ja Paltamon keskustahan sijaitsee Oulujärven välittömässä läheisyydessä ja sekin asia voisi olla matkailullisesti paremmin hyödynnettävissä.
Luulen, että paikallinen ilmapiiri näitä projekteja kohtaan saattaa olla aika kielteinen lama-ajan epäonnistumisten vuoksi.
Ei siellä oikeastaan muuta merkittävää ole. Puunjalostusteollisuutta saattaa olla vielä jonkin verran, sekin taitaa olla vähenemään päin. Maa- ja metsätalousvaltaista seutua.
Ja tuosta että olen samaa mieltä, että Paltamo projektin tulisi nyt poikia yrittäjyyttä paikkakunnalle. Projektin rinnalla pitäisi olla jonkinlaista yrityshautomotoimintaa, nämä kaksi asiaa pitäisi nyt kulkea nyt käsi kädessä. Oikeastaan projekti pitäisi velvoittaa, edistämään yritystoiminnan kehittämistä paikkakunnalla, tämän tulisi olla projektin jatkumisen ehto.
niin maisemat kuin puitteekin, matkailuaelinkeinoja silmälläpitäen. Hienoja kuvia rinteeltä ja ilmasta katsottuna, mikähän tuossa kunnassa oikein jarruttaa matkailuhankkeita ?
Kartasta katsottuna kajaanin lentokenttä on hyvin lähellä ja junayhteydet vaikuttavat kohtalaisilta, kunta sijaitsee päätieverkostoon nähden hyvin lähellä 5-tietä, mutta muita talvimatkailukeskuksia näyttää löytyvän kainuusta paljon.
Muistaakseni Ukkohallakin kamppaili olemassa olostaan takavuosina ja on viimeaikoina ollut uutisissa sen kesälautailun vuoksi. Siellhän muistaakseni järjestettiin aivan kansainväliset kisat viime kesänä.Eli hyvin vaatimaton idea ja investointi sai käyttöasteen nousemaan tuolla Ukkohallassa.
Paltamolla olisi nyt elämänsä tilaisuus nostaa joku toiminnallinen tai tuotannollinen yritys jalalle, sillä vain sieltä kautta löytyy niitä polkuja jotka kestävät ja kehittävät aluetaloutta ja siinä sivussa kuntaa.
Se voi olla tuo matkailu tai matkailuun keskeisesti liittyvä toiminta,ehkä myös metsienkäyttöön liittyvä osaaminen tai nykyiseen tietotekniikkaan perustuva palvelutuotanto /innovaatio, jolla pystytään luomaan työtä ja pitämään väestöpohjarakenne sellaisena etteivät nuoret joudu muuttamaan paikkakunnalta työn puutteen vuoksi.
"Oikeastaan projekti pitäisi velvoittaa, edistämään yritystoiminnan kehittämistä paikkakunnalla, tämän tulisi olla projektin jatkumisen ehto."
Tuo loppukaneettisi on erittäin kannatettava ajatus ja pitäisi ehdottomasti ottaa yhteisiin tavoitteisiin Paltamossa / projekti suojelijoiden keskuudessa.
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/060.htm
Paltamo oli aikoinaan Kainuun emäpitäjä johon kuuluivat nykyinen Kajaanin kaupunki, ja kirkonkylät; Sotkamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi. Sinänsä mielenkiintoinen kutistumistarina. Vanha emäpitäjä ei ole myöhemminkään kyennyt vastaamaan ajan haasteisiin ja on kutistunut entisestään. Uskon puute tai joku ihmeellinen sisäänpäin käpertymisen kulttuuri siellä täytyy elää. Kainuulaisten esi-isät ovat aikoinaan asuttaneet ensin Paltamon ja mieltyneet seutuun joten jotain hyvää siellä on täytynyt olla. Luulen, että se sama hyvä on löydettävissä sieltä edelleen. Olisikohan ollut muutosvastarintaa joissain tilanteissa vähän liikaa.
90-luvulla siellä tosin oli kovaa yritystä joka päättyi surullisesti, viittaan tällä golfkentän ja laskettelukeskuksen ongelmiin. Kun aikaa on kulunut niin olen sitä mieltä, että näissä mainituissa investoinneissa on mahdollisuuksia edelleen, pidän niitä tulevaisuuden investointeina, siksi ne pitäisikin huomioida alueen potentiaalisina kivijalkoina. Lamoja tule ja lamoja menee, golfpuoli on ymmärtääkseni lähtenytkin jo uuteen nousuun siellä.
Muistui vielä mieleen tieto jonka mukaan Paltamoon Kiehimänjokisuuhun on ollut tarjolla puunjalostusteollisuutta satakunta vuotta sitten. Silloiset kunnan päättäjät olivat tyrmänneet tulijat perusteella, että puunjalostuksen aloittaminen Paltamossa tuo alueelle paljon siirtoväkeä joka saattaa aiheuttaa paljon järjestyshäiriöitä.
Puunjalostus aloitettiin Kajaanissa jonne joka poiki sinne myöhemmin Kajaanin UPM:n sellutehtaan, paperitehtaat ja sahan, joiden avulla Kajaani on kasvanut ja vaurastunut. Tämä paperitehdas lakkautettiin Kajaanista 2008 lopussa, mutta se antoi sata vuotta työtä ja toimeentuloa kajaanilaisille, sellutehdas on lopettanut aiemmin, saha toimii edelleen.
Jos Paltamo olisi aikoinaan huolinut nämä tulijat alueelleen niin Kainuu olisi nykyään hyvin erilainen. Tämä vain selityksenä sille, mihin tällainen sisäänpäin lämpiävä ajattelu voi johtaa. Tiedä sitten kuin suuri merkitys paltamolaisten geeniperimällä on ollut paikkakunnan kuihtumiseen.
Mutta ilman rahaa ja yrittäjyyttä ei synny mitään. Paltamon niin kuin menen muunkin suomalaisen pienen kunnan ongelma on se, että paikallisella väellä ei riitä resursseja suurten ideoiden ja yritysten toteuttamiseen, eikä nähdä metsää puilta. Jonkun ulkopuolisen tahon pitää nähdä ne mahdollisuudet. Tällaisessa tilanteessa kunnan markkinoinnilla on iso merkitys. Eihän Vuokatti Kainuussa olisi nyt se Vuokatti mikä se nyt on jos sitä eivät jotkut ulkopuoliset olisi aikoinaan löytäneet.
Toivottavasti Paltamo-projekti tuo kunnalle positiivista julkisuutta ja auttaa paikallista elinkeinoelämää kehittymään edelleen. Tämä voi olla se tuhannen taalan paikka Paltamolle, avoin ja riittävä tiedottaminen on nyt tarpeen.
Eiköhän kainuulaisten suurin ongelma ole nyt se, että Kekkoset ja Korhoset hajasijoittivat aikoinaan paikkakunnille teollisuutta ainoastaan kotiseutu mielessään. Jos näitä virheinvestointeja ei olisi tehty, niin Suomi saattaisi näyttää vallan toiselta kuin nyt näyttää.
Aikoja sitten kun kainuulaisetkin olisivat lähtenee työn perään sinne minne työtä oikeasti olisi syntynyt, tilanne olisi toinen. Nyt yritetäänkin kaiken maailman vippaskonsteilla luoda omia sääntöjä nurkilleen esim. työttömien ja valtion rahojen avulla.
Aikoinaan oli yksi ja se oli Rautaruukin Otanmäen kaivos ja se oli siellä siksi koska se malmi oli siellä. Sen jälkeen kun kaivos loppui niin tilalle perustettiin Rautaruukin junavaunutehdas Kekkosen ja Neuvostoliiton avustuksella, neukut lupasi ostaa siellä tehtävät vaunut. Ja niin ostivatkin niin kauan kunnes neukkula hajosi. Nyt tämä tehdas on yksityisessä omistuksessa. Muita valtion yhtiöitä tai niiden toimintoja ei ole Kainuuseen sijoitettu. Postia, poliisia, varuskuntaa, TVL:ää jne. on ollut mutta ne ovatkin vähän eri juttu.
Joo joo. Lepikon torppa vaan jostain syystä paisui valtaviin mittasuhteisiin.
Turha on yhtään väittää, etteikö valtion varoja aikoinaan Kajaaniin olisi työnnetty. Ihan sama ja se oliko rahoituksen kohde tuolloin valtion tai ykstyisen yritys. Työtä ja hyvinvointia kaiketi tuolloin pyrittiin järjestemään nurkkaan kuin nurkkaan.
Luulenpa että tämä omien intressipiirien suosiminen on olemassa aina, olipa päättäjät mistä puolueesta tahansa.
Vastaukset eivät välttämättä sovi toiminnanjohtajan antamaan kuvaan. Siksi koskaan näissä projekteissa ei haastatella työttömiä.
Muutama kurssit maasta taivaaseen kehunut on ollut propagandamielessä mukana.
Paltamon historiasta.Tuon lukemisen jälkeen vahvistui käsitys tarpeesta saada muutos aikaan Paltamossa, eikä muutokseksi riitä pelkästään Työtä- kaikille-projekti, vaan muutoksen tulisi siirtää Paltamoa ajassa eteenpäin.Nykytilanteesta pitäisi löytyä enemmän korjattavia puutteita, kuin pelkkä työllisyyden hoitaminen ja talouden tasapainottaminen.Siihen käy hyvin työkaluksi tuollainen lähihistorian tarkastelu , jonka toit esille.
Ongelmien tiedostaminen ja solmukohtien avaaminen ei yleensä ole vaikea asia, mutta uuden luomiseen tarvitaan jo laajempaa markkinoiden tuntemusta, eikä sitä välttämättä löydy tuollaisen pienen kunnan sisältä, etenkään urautuneilta päättäjiltä, joiden voimavarat kuluvat päivästä- seuraavaan selviämisen pohtimisessa.
Yhdyn täysin seuraavaan päätelmääsi,josta on apua uuden polun luomisessa.
"Mutta ilman rahaa ja yrittäjyyttä ei synny mitään. Paltamon niin kuin menen muunkin suomalaisen pienen kunnan ongelma on se, että paikallisella väellä ei riitä resursseja suurten ideoiden ja yritysten toteuttamiseen, eikä nähdä metsää puilta. Jonkun ulkopuolisen tahon pitää nähdä ne mahdollisuudet. Tällaisessa tilanteessa kunnan markkinoinnilla on iso merkitys. Eihän Vuokatti Kainuussa olisi nyt se Vuokatti mikä se nyt on jos sitä eivät jotkut ulkopuoliset olisi aikoinaan löytäneet."
Raha ja resurssipula jäävät esteeksi tuon kokoisella kunnalla vain siinä tapauksessa, että kunta pitää liian tiukasti kaikkia ohjaksia käsissään ja toimii - me- teemme- kaiken- itse- peri aatteella.Joten olet aivan oikeassa tuon ulkopuolisen avun tarpeesta. Kunnan varallisuuden huomioon ottaen, riskinkantokyky on heikko, joten kunnalle jäisi vain mahdollisuus tarjota puitteet- käytännössä kunnan tehtävä olisi osoittaa paikka ja alue,sekä kaavoittaa se ja osallistua perus infran rakentamiseen .
Onko alueella sellaisia arvoja joita matkailullisesti voitaisiin hyödyntää ? Pelkillä maisemilla ei turistia pidetä paikkakunnalla, vaan paikkakunta toimii lähinnä taukopaikan statuksella.
Kopiointi ja keskinäinen kilpailu matkailua-alalla ei tuon Kainuun kokoisessa maakunnassa kanna hedelmää, vaan Paltamon olisi ehkä matkailun osalta valittava yhteistyön tie, jossa yritystoimintaa pyrittäisiin rakentamaan pojalle , joka tukee ja täydentää esimerkiksi tuon Vuokatin vetovoimaisuutta.Sijaintinsa puolesta Paltamo on riittävän lähellä Vuokattia, matkailijan silmin katsottuna.
Laadulle ja tasokkaille elämyksille löytyy vapaa-ajan vietossa kysyntää, joten Paltamon tulisi mielestäni nostaa tavoitteitaan nykyistä korkeammalle,ei tuolla pohjalla mitä alku näyttää päästä kestävälle pohjalle.
___________ yhteinen tavoite, puutuu edelleen_____________