Gallup naisille ulkonäöstä!!!!

listastasi puuttuu on tyyli. Olen dumpannut yhden kauniskasvoisen miehen tyylin takia. En ole mikään tai kukaan viemään aikuista ihmistä parturiin. Hämmästyin itsekin miten paljon minua häiritsi miehen vanhahtava hiustyyli ja viikset. Jotenkin tuli vain heti oletus, että olemme hyvin erilaisia, mies vaikutti ns. pukutyypiltä, mitä en itse edusta (vaikka olenkin akateeminen ja ns. uranainen)

Vastaus kysymykseesi on kaasvot, kyllä.

Tosielämässä mieheni ovat olleet kauniskasvoisia, vaikka katselenkin esim. kesäisin myös näitä hyviä kroppia. Toisaalta olen ihastunut myös oikeasti rumaan, hyväkroppaiseen, mutta lyhyeen mieheen, mutta siinä ratkaisivat muut asiat.

Kunhan mies on vahvaselkärankainen miehinen mies, monitaitoinen jolla pysyy kirves ja vasara kourassa. Mies joka pystyy talon rakentamaan, siinä on miehen mitta. Tietysti ulkoinen olemus on siltä osin tärkeää että pitää itsestään huolta. Haisevaa epäsiistiä miestä en silkkilakanoihini päästäisi.

Nuorena on kovin kriittinen ulkonäön suhteen ja valinnat menevätkin usein metsään kun tuijotetaan liikaa ulkonäköön.

Kasvot todellakin ja erityisesti silmät!
Kasvoja kuitenkin katsotaan suurimman osan ajasta :)
lumoavat silmät, silmät :)

Ei kumpikaan noista. Ihastuessa kylläkin kasvot ensin, mutta varmasti kropallakin merkitystä.

Luonne ratkaisee, jos mies kykenee oikeasti rakastamaan, on hellä jne, hän voittaa. Ehdottomasti kärsivällinen, turvallinen ja hellä!

Sellainen, joka osaa pyytää anteeksi.

Yleensä ottaen, jos katsoo vanhempia miehiä, eivät he enää ole komeita. Siitä on helppo päätellä jo nuorempana, ettei kannata ulkonäön perusteella valita puolisoa. Mikäli luonne ei miellytä, valintaa ei kannata tehdä. Ja liian nirso ei myöskään kannata olla, monet miehet eivät ole kovinkaan komeita. Tosin eipä kai naisetkaan nyt niin hirveän kauniita ole.

todellakaan ole se oleellisin seikka, mutta totta kai se jokaiselle merkkaa jotakin. Ihmiset nyt vain sattuvat pitämään tietyntyyppisistä ihmisisitä... Ja mitä kysymykseen tulee, niin mieluummin hyväksyn pikkuisen vaatimattomammat kasvot kuin sen, että vartalo ei ole minun tyyppiäni (ja huom!! mallin vartalo ei ole se minua miellyttävä naisvartalo ;) )

Kyllä minä ainakin ymmärrän kauniiden kasvojen päälle paljon enemmän kuin kauniin kropan. Ja sanotaanpa nyt sekin, että ruipelokroppa sekin miellyttää silmääni enemmän kuin lihaskimppu, joten kauniskasvoinen ruipelo olisi suorastaan unelmien täyttymys... Mutta mitä tuohon pitsanaamaisuuteen tulee, ei se välttämättä pilaa ulkonäköä. Jos kauniit kasvot ovat peittyneinä akneen, ovat ne silti yhä kauniit. Minua eivät siis toisten finnit haittaa, jos kasvot siellä alla ovat luonnostaan kauniit. Ja toisaalta taas tavalliset kasvot eivät näytä yhtään sen epätavallisemmilta ja kauniimmilta vaikka olisi kuinka virheetön iho. Suoraan sanottuna virheetön iho vaikuttaa joskus jopa muoviselta.

Persoonalliset kasvot ovat yleensä kaikkein viehättävimmät, mikä taas tarkoittaa sitä, että näissä "vuoden seksikkäin mies" -kisoissa menestyvät julkimot eivät kyllä aiheuta minkäänlaisia positiivisia tuntemuksia ulkonäöllään. Ja joskus taas periaatteessa ihan tavallisissa kasvoissa voi olla jokin yksityiskohta, joka tekee ne heti mielenkiintoisemmiksi ja viehättävämmiksi, vaikkapa hymykuoppa tai muu vastaava. Kovinkin erilaiset ihmiset voivat olla ihan yhtä kauniita. Silmät voivat nekin olla kauniit, mutta minua kiinnostaa kuitenkin enemmän hymy.

Mutta eihän sitä kumppania tosiaan ulkonäön perusteella valita, vaikka jotkin tietyt ulkoiset ominaisuudet miellyttäisivätkin silmää enemmän kuin jotkin toiset. Olen ollut kyllä ihastunut miehiin, jotka ovat aika kaukana tästä omasta niin sanotusta ulkonäköihanteestani. Kaunis ulkonäkö saa kyllä pään kääntymään, mutta minulla se harvemmin kuitenkaan aiheuttaa mitään muuta kiinnostusta. Enemmän kiinnostaa se koko olemus: eleet ja ilmeet, ääni, jutut, huumorintaju jne. Tämän ja erikoisten ulkonäkömieltymysteni takia miesmakuani ei tunnu ymmärtävän juuri kukaan...