Ongema on siis etten osaa nauttia seksistä, vaikka mieheni on ihana, komea, hellä, ajattelee minua, toteuttaa toiveitani, näkee vaivaa vuokseni, rakastaa minua, kehuu jne..
Haluaisin kovasti nauttia minulla olisi kaikki edellytykset siihen. En osaa rentoutua, mietin vain miltä näytän ja yritän miellyttää mietäni, haluan vain, että hän nauttii, en osaa itse nauttia. Pelkään näytäväni rumalta, tai että hän ei haluakkaan minua enää, teen tyhmiä ilmeitä kuulostan typerältä tai jotain vastaavaa...
Uskon ehkä tietäväni syynkin miksi minusta tuntuu tältä, edellinen poikakaverini haukkui, ja sitä edellinen vertaili aina muihin. Jälkimmäisen kanssa oli ehkå seksiä kerran tai kaksi kuukaudessa tai sitten ei sitäkään, yritin selvittää miski mutten koskaan sannuut syytä..haukkui läskiksi, rumaksi, etten osaa mitään, kumpikaan ei nähnyt vaivaa vuoseni. Toiselle olin pelkkä reikä, toiselle en mitään.
Ei minun pitäisi pitäisi enää miettiä menneitä, mutta ne on vaan jäänny mieleen kummittelemaan..En tiedä mitä teen, haluisin nauttia ja haluan että mieheni näkee minun nauttivan, kun hän näkee paljon vaivaa ja rakastaa minua ja minä häntä. Hän kyllä kehuu ja sanoo että olen kaunein nainen mitä hän on koskaan nähnyt, kehuu vartaloani ja sanoo että olen hoikka ja tunnun ihanalta ja minua on ihana koskea ja katsoa, on vaan vaikea uskoa, vaikka haluaisi..Ärsyttää niin hemmetisti kun en usko mitään hyviä aisoita enää itsestäni..En osaa selittää..
Paha olla asian vuoksi..
Haluaisin kovasti nauttia minulla olisi kaikki edellytykset siihen. En osaa rentoutua, mietin vain miltä näytän ja yritän miellyttää mietäni, haluan vain, että hän nauttii, en osaa itse nauttia. Pelkään näytäväni rumalta, tai että hän ei haluakkaan minua enää, teen tyhmiä ilmeitä kuulostan typerältä tai jotain vastaavaa...
Uskon ehkä tietäväni syynkin miksi minusta tuntuu tältä, edellinen poikakaverini haukkui, ja sitä edellinen vertaili aina muihin. Jälkimmäisen kanssa oli ehkå seksiä kerran tai kaksi kuukaudessa tai sitten ei sitäkään, yritin selvittää miski mutten koskaan sannuut syytä..haukkui läskiksi, rumaksi, etten osaa mitään, kumpikaan ei nähnyt vaivaa vuoseni. Toiselle olin pelkkä reikä, toiselle en mitään.
Ei minun pitäisi pitäisi enää miettiä menneitä, mutta ne on vaan jäänny mieleen kummittelemaan..En tiedä mitä teen, haluisin nauttia ja haluan että mieheni näkee minun nauttivan, kun hän näkee paljon vaivaa ja rakastaa minua ja minä häntä. Hän kyllä kehuu ja sanoo että olen kaunein nainen mitä hän on koskaan nähnyt, kehuu vartaloani ja sanoo että olen hoikka ja tunnun ihanalta ja minua on ihana koskea ja katsoa, on vaan vaikea uskoa, vaikka haluaisi..Ärsyttää niin hemmetisti kun en usko mitään hyviä aisoita enää itsestäni..En osaa selittää..
Paha olla asian vuoksi..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kokemuksesta tiedän, että voi olla todella vaikea muuttaa omaa ajattelutapaa/suhtautumista omaan vartaloonsa sallivammaksi tai postiíviseksi, vaikka kumppani kehuisikin. Minä olen laiha "lauta"-vartaloinen nainen ja rintoja mulla ei ole juuri lainkaan (AA-kuppikoko) olen ollut tällainen aina ja vaikka sain lapsiakin eipä vartaloni muokkautunut yhtään naisellisemmaksi...mieheni pitää kyllä minusta tällaisena kuin olen (ainakaan ei hauku mua rumaksi) mutta mun on todella vaikea rentoutua seksissä ja en halua nähdä peilistä alastonta vartaloani lainkaan. Rakastelen mieheni kanssa hieman hämärässä valaistuksessa makuuhuoneessa - enkä koe oloani mukavaksi jos mieheni koskettelee esim. rintojani, vaan aika usein tulee sellainen tunne, että haluaisin peitellä vartaloani vaistomaisesti. Mullakin oli ex-mieheni hyvin kriittinen kommenteissaan minua kohtaan...ja silloin olin vieläkin sulkeutuneempi kuin nyt. Miksihän hän edes oli mun seurassani jos olin kerran, niin ruma...ei sitten saanut parempaakaan vai? No, nykyisin menettelee...eli mieheni on oikeasti aika kiltti mulle ja olen siitä iloinen. Ikää mulla on pikkuisen päälle 30v. tällä hetkellä. Iän myötä onneksi hieman helpottaa kun tuntuu, että ikäiseni ihmiset eivät niin paljon kiinnitä keskimäärin huomiota ulkonäköasioihin toisin kuin esimerkiksi teini-ikäisenä...silloin olin oiva haukkujenkohden laihana muodottomana naisena ja peittelin vartaloani, pukeutumalla väljempiin vaatteisiin ja uppouduin harrastuksiin koulun ohella enkä edes kuvitellutkaan mitään seurustelujuttuja tmv. Lukiossakin jättäydyin suosiolla pois kaikista vanhojentanssijutuista ym. kun ei mulla olisi ikinä ollut mitään mahdollisuuksia saada tanssipartneria ikäisistäni harvalukuisista pojista. Vasta vähän päälle parikymppisenä opiskelijana uskaltauduin hieman ulos "kuorestani" ja pukeuduin kokoisiini vaatteisiin laihuudesta huolimatta (vaatekokoni 32 tai 34).
Niinhän se on, että ne pahat asait mitä toinen sanoo syöpyy mieleen ja varsinkin jos joku jota rakastaa loukkaa, En minäkään ymmärrä miksi minun kanssani piti sitten olla jos olin kerran niin vastemielinen ja kun toista rakastaa, niin sitä haluaa kaikkensa yrittää...Se on hassua miten kaikki loukkaukset jää syvälle mieleen.
Olen 23v itse kokoa 34/36, 165cm ja painan n 55 kiloa eli olen ihan normaali näiden suhteen, joskus välillä harvoin joku kehunut kauniiksi, lähinnä olen varmaan ihan ok, varmaan jonkun mielestä ihan nätti. Koulussa minulla ei ollut paljon kavereita ja sekin on varmasti yksi syy tähän, silloin ajattelin että minussa on pakko olla vikaa, kun kukaan ei halua olla kanssani. Minusta olen tasapaksu pökkelö jolla ei ole paljon naisellisia muotoja, on minulla rinnat ja peppu, mutta ei mitään sellaista kunnon naisellista. Edellinen mies sanoi että rintani ovat liian pienet ja nykyinen taas sanoo että ne on kaikinpuolin täydelliset, sopivan kokoiset ja kinteät..Hän aina kehuu ja löytää minusta jotain kaunista, silti sitä näkee itsessään korjattavaa...
Yritän takoa päähäni, että exäni olivat lapsellisia ja heissä itsessä on paljon enemmän vikaa kun minussa..
Pelkään vaan ettei mieheni jaksa jatkuvaa epävarmuuttani itsestäni ja se että minun kuuluisin nauttia kaikesta rakkaudesta ja huomiosta mitä saan, mutta tuntuu että vaikka hän kuinka kehuu se ei nostata minun itsetuntoani, ja se harmittaa minua suunnttomasti...
Kannattaisi käväistä terapeutilla. Terapeutille voisit purkaa omia tuntojasi ja heiltä voit saada myös ihan konkreettista apua miten parantaa itsetuntoasi ja minä kuvaasi. Itse olen 22v nainen ja nyt ollut yhdessä elämäni ensimmäisen poikaystävän kanssa 4kk. Minullakin aiemmin oli tunne että miksei kukaan halua minua, mutta kun tarpeeksi kauan etsin itsestäni hyviä piirteitäni, hain onnistumisen elämyksiä ja ihan tietoisesti rakensin itseluottamustani niin aikaa myöten pääsin tilanteeseen, jossa se ei enää oikeastaan merkinnyt mitään. Tosin vieläkin ihmettelen miksi poikaystäväni valitsi juuri minut, sillä hän on aivan ihana, hellä ja huomaavainen ihminen.
Itselläni seksi ei tuota juurikaan varsinaista ruumiillista nautintoa. Rakastan olla lähekkäin poikaystäväni kanssa ja itselleni tuottaa enemmän iloa se kun hän nauttii kuin mitä omalle ruumiilleni tapahtuu. Minullakin pienet rinnat ja suhteellisen muodoton vartaloni, mutta koskaan en ole sitä miettinyt poikaystäväni kanssa. Muutamassa aikaisemmassa irtosuhteessa seksi ei onnistunut oikein ollenkaan kun olin niin mietteissäni siitä, että miltä näytän ja olenko tarpeeksi hyvä jne. mutta poikaystäväni kanssa ei ole koskaan tarvinnut miettiä näitä asioita. Kokeilen kaikkea mitä mieleen tulee ja hän kyllä kertoo minulle, jos ei tunnukaan hyvältä tms.
Toivottavasti tästä oli apua. Tiedän hyvin että oman itsensä hyväksyminen ja rakastaminen ei ole helppoa, mutta kokemuksesta voin sanoa että paljolla harjoittelulla voi oppia kontrolloimaan omia ajatuksia ja tunteita ja muokata omaa minä kuvaansa. Ja usko pois, se todella kannattaa! Itseltäni se vei viisi vuotta jatkuvaa positiivista ajattelua, uusien tilanteiden kohtaamista, omien ajatusten ja tunteiden analysoimista siis yhtä tuskaa ja hikeä ja vieläkin työ jatkuu. Mutta se on mahdollista. Onnea ja menestystä tulevaan.
älä anna muiden sanomisten vaikuttaa noin paljon sinuun. ehkä exäsi oli mustasukkainen sinusta ja tiesi, että olet liian kaunis hänelle, ja siksi sanoi sinulle pahasti, että olisitte ikään kuin samalla tasolla.
tai ehkä hän todella näki sinut rumana ja läskinä. hänellä on omat mielipiteensä ja kauneusihanteensa, samoin nykyiselläsi.
tärkeintä on, että itse pidät itsestäsi. sillä mitä sanot itsellesi on hyvin paljon merkitystä siihen miten näet itsesi. jospa alkaisit kehua itseäsi enemmän ja ajattelisit positiivisesti itsestäsi?
juo vaikka vähän punaviiniä ennen seksiä, se auttaa rentoutumaan :)
ps, minäkin olen 165 cm ja aivan samoissa mitoissa kuin sinä. exäni on sanonut minua läskiksi, toinen laihaksi. kolmas ei tykännyt pienistä tisseistäni, neljäs fanitti niitä aika tavalla. mutta rehellisesti kehuja on aina kiva kuulla, loukkauksista en välitä. koska tiedän itse olevan aika hot eikä sillä ole väliä mitä muut ajattelevat.
Aloittajan kirjoitus kuulostaa melkolailla omaltani. Kauhea häpeä itsestä ja stressaa olla alasti toisen nähden. Pimeässä ja parin siiderin jälkeen onnistuu paremmin, mutta silti en ole 100% rentoutunut tai tilanteessa mukana. En myöskään kehtaa sanoa, joka kerta kun sattuu tai pyytää, mitä haluaisin toisin. Tuntuu, että tarvii olla kiitollinen pelkästään siitä, että saan olla hänen kanssaan.
tai kukaan ei oikeestaan ees oo ikinä haukkunu mua suhteessa, ku en oo oikeen aiemmin ees uskaltanu yrittää mitään suhdetta. ihan jostain muusta on tullut ajatukset, etten ole tarpeeksi kaunis, hyvä vartaloinen tai hyvä sängyssä. Ja jälkimmäistä en tietty olekaan, kun en osaa rentoutua ja ajattelen vaan koko ajan. Ite toivon, että ajan myötä ja luottamuksen ja rakkauden kasvaessa alkaa seksi tuottaa myös mulle nautintoa. No nytkin nautin siitä kun hän nauttii ja läheisyydestä. Tuli vaan mieleen, että kai olet jutellut miehen kanssa asiasta? Hän kuulostaa ihanalta ihmiseltä ja toivottavasti ei luule, että ei osaa tai tee tarpeeksi tai ei riitä. Tai ainaki ite pelkäsin, että poikaystävä turhautuu jossain vaiheessa, ja kerroin ettei vika todellakaan ole hänessä... Tsemppiä sulle ja teille!
Miksi siitä seksistä pitäisikään nauttia? Koko seksi on aivan liian yliarvostettua ja siitä paasataan kaikkialla. Eikö ihmisillä ole tärkeämpää ja kehittävämpää ajateltavaa?
itseesi ja naisellisuuteesi. Siinä se ongelma. Sinulle on jankutettu että olet läski ja muuta. Miten koet itse itsesi? miksi et olisi kaunis ja kiva? Oma itsesi? Myös oikean rakkauden pelkoa lienee, mies kehuu ja pelkäät uskoa että näinkin voi asiat olla. Kukaan ei ole niin sanonut. Rentoudu ja nauti elämästä. 100% elämää ei pysty kukaan itselleen varmistamaan mutta nyt sulla on asiat hyvin !