Miten määrittelisit käsitteen ystävyys?
Hmm..
ihmisistä kiinnostunut
9740
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ystävyys on toisistaan välittämistä, asioiden jakamista. Molemmat ovat kiinnostuneita tasapuolisesti toisistaan ja tukevat toinen toistaan vaikeuksissa ja hyppivät yhdessä riemusta kun toiselle tapahtuu jotain mukavaa.
Ystävyys kestää riidat ja ystävien välille niitä myös syntyy, koska molemmat voivat olla rehellisesti sitä mieltä kun ovat ja turvallisesti voi riidellä, koska tietää että suhde kestää sen.
Ystävien ei tarvitse olla samanlaisia, mutta he ainakin yrittävät ymmärtää toisiaan eivätkä tuomitse toistensa valintoja.
Vähän niinkun muuten mun parisuhteessakin.. johon tietysti sisältyy vielä monia muita mukavuuksia ;)
Tämmösiä tuli mieleen pikaiseslla pohdiskelulla. Kiva olis lukea muidenkin määritelmiä
Mielestäni ystävyys on paljon enemmän kuin määritelmä. Ystävyys ystävien välinen sanaton sopimus "minä pidän huolta sinusta ja olen aina tukenasi niin hyvinä kuin huonoina päivinäsi, minä kuuntelen sinua ja välitän sinusta", melkein kuin vihkivala..;)
Ystävyyteen kuuluu keskeisenä osana luottamus, sillä jos se puuttuu millään ei ole merkitystä ja kaiken perustaa ei ole. Mielestäni ystävyys rakennetaan luottamukselle.
Ystävän kanssa voit olla oma itsesi aina, sinun ei tarvitse esittää iloista jos oikeasti sinun tekisi mielesi itkeä ja huutaa. Oikea ystävä välittää sinusta sellaisena kuin olet, oli sinulla sitten sininen iho, karvaiset varpaat tai kuusi kättä.
Oikea Ystävyys on jotain mitä ei voi sanoin kuvata!
Symppiksiä vastauksia. Visuaalisesti tuosta jälkimmäisestä tuli mieleen sellainen intialainen veistos - tosin niillä karvaisilla varpailla :)
Olen samaa mieltä. Ystävä on joku, jonka seurassa voit olla täysin oma itsesi kaikkine vikoinesi ja hyvine puolinesi. Koska vain silloin olet huippu kokonaisuus. Ja toinen tietää sen sanomattakin.
Saa luottavaisin mielin olla ihan oma itsensä ja voi luottaa myös siihen, että jos käyttäydyt hölmösti toinen voi huomauttaa siitä, eikä se haittaa mitään. Ei tuomitsevaa -aitoa reagointia.
Hetkelliset kimpaantumiset ovat osaltaan myös luottamuksen merkki, rehellisyyttä - ja toisen ilosta iloitaan. Ystävä synnyttää halun jakaa asioita vilpittömästi ja aidosti - kuin halun kuunnella toista, luottaen siihen, että toinen ajattelee aina aidosti parastasi. Vastavuoroista kunnioitusta ja rakkautta. Ja aivan totta, parisuhteessa ystäyyteen kuuluu muutakin mukavaa. Siksi se ei olekaan pelkkää ystävyyttä.
Ystävyys on myös sitä, että kun ollaan toisen seurassa on halu olla läsnä toiselle. Hyvinä ja huonoina aikoina. Toinen toisiaan tukien ja kannustaen. Ystävä on joku, joka ajattelee, että mitä enemmän sinulla on - tosin en viittaa materiaan - sitä enemmän minullakin on.
Sellainen määrittelemätön ja kehittyvä suhde, jossa on vain voittajia suhteessa toisiinsa. Ystävyys on luonnostaan syntyvä kokemus rakastaa toista nimenomaan siksi kuka toinen on - ja juuri sellaisena kuin toinen on.
..nukuttuani, ehkäpä voisi sanoa, että Ystävyys on sellainen sydänten välinen sanaton sopimus..
Ja on se on niinkin, että kun suhteeseen tuossa oli viitattu niin jokaisella parilla on kai ihan oma tapansa jakaa asioita. Ehkä se kokemus ystävyydestä tekeekin kaikesta juuri erityistä. Se, että voit jakaa ylipäätään asioita jonkun ihmisen kanssa, joka merkitsee sinulle jotain. Jonka kanssa jakaminen tuntuu ihan erityiseltä. Sitten on aikalailla hienoa ja hauskaa. Yhteistä ja osa kokonaisuutta, kaikki erilaiset mukavuudet. Ettei nyt synny väärinkäsityksiä, että ne mukavuudet, olisi "mukavuuksia", ja ainoa asia joka erottaa ystävyyden parisuhteesta ..jo vain,vaan sehän on jo sitten ihan oma luku sinsänsä ;) sellaisena ja siksi kuka toinen on.
mieluitenhan sitä oikeasti jonkun kanssa ihan kahden jakaa asioita. On kuitenkin kiva vaihtaa ajatuksia erilaisten ihmisten kanssa erilaisista aiheista. Ystävyys ja parisuhteet kun on kaikkia koskettavia juttuja. Olipa sitten elämäntilanne millainen tahansa. Ja kaikki varmasti ovat onnellisia ystävistään. Etenkin, silloin jos tuntuu vähän yksinäiseltä ja murheiselta tai myös silloin jos on jotain kivaa jaettavaa.
..että yksi määritelmä voisi olla, että sitä toivoisi osata olla mahdollisimman hyvä ystävä - ihan erityisesti sellaisille rakkaille ystäville joita on aina arvostanut todella paljon.
Tietyllä tavalla voisi ajatella, että ystävyys on ehkä jotain, joka on sanomattakin selvää - vaikka joissain tilanteissa sitä on vaikeata osata osoittaa. Silloin onkin tärkeätä, että toinen tietää sen, että mielellään olisit läsnä hänelle niin iloissa kuin suruissakin.
rehellisyyden nimissä onhan se niinkin, että silloin kun on kyse muustakin kuin ystävyydestä niin kyllähän sitä kokee aikalailla muutakin mukavaa sitä toista kohtaan kuin pelkkää ystävyyttä. Ja ne nyt onkin jo niin outoja tunteita, että niitä on kovin vaikea määritellä.
Tosin onneksi ei tarvitsekaan.. sain kerran sellaisen vinkin, että tunteet vain koetaan, eikä niitä tarvitsekaan osata ymmärtää. Aika vapauttava oivallus. Voi vain fiilistellä itsekseen tai sitten tietystikin jos on jonkun kanssa kaksin niin yhdessä. Eikä kaikkea muutakaan aina tarvitse ymmärtää, vaikka hienoahan se on oppia toisen ja toisten tavasta ajatella asioita. Ja ystäviä haluaa oppia ymmärtämään. Eri asia sitten tietenkin, että erilaisia ominaisuuksia, joista ihmissä pitää voi aina miettiä. Siksihän sitä pitää joistain ihmisistä. Ja lähes kaikissa ihmisissä on jotain mielenkiintoista. Kuitenkin vähän eri juttu kuin sitten se sellainen oikea ystävyys.
Ystävyys on jotain täysin määrittelemätöntä ja absurdia. Se on kuin tila tai fiilis. Toisen läsnäolon ikäänkuin tuntee aina, vaikkei hänen kanssaan olisi puhunut moneen viikkoon. Ystävyys ON.