Osaisko joku auttaa? Olen täysin kadottanut halut miestäni kohtaan, monta vuotta sitten. Läheisyyskin ärsyttää. Olen miettinyt syytä tähän, mutta en ole vielä päässyt selvyyteen. Seksi ei ole oikeastaan koskaan sujunut ongelmitta miehen puolelta, ja muutenkin suhteessa on ollut ihan liikaa riitoja. Miten lähden miettimään syitä asioille? Eihän tästä muuten mitään tule, kun mietin tätä asiaa joka ikinen vuosi, ja olen sen vuoksi tosi ärtyisä. Ollaan siis seurusteltu jo 10 vuotta! Mies on muuten hyvä, ymmärtää mun paniikkihäiriötä, ei petä, olisi hyvä isä, yms. Jotain kuitenkin puuttuu, koska seksiä meillä ei ole ollenkaan. Harmittaa, koska olemme vasta kolmekymppisiä!
Halut kadonneet
täysin
12918
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
joku lääkitys siihen paniikkihäiriöön tai kenties e-pillerit?
Lääkitys on, mutta joskus tuntuu että ahdistuksen syy on parisuhteen ongelmat. E-pillereitä ei ole, koska ei ole seksiäkään.
Parisuhdeongelmista aiheutuvaan ahdistukseen auttaa vain ongelmien selvittäminen ja ongelmien selvittäminen hoituu vain puhumalla. Parisuhdeterapeutilta voi hakea apua, joskus kolmas osapuoli kykenee selkeyttämään tilannetta ja tarjoamaan työkaluja suhteen parantamiseen.
Onnea matkaan!
täällä, vai voisiko sanoa, ettei haluja ole ollutkaan miehen puolelta..tai kykyjä, en tiedä enää itsekään mistä johtuu. Itsekin kerroit, että ongelmia ollut alusta lähtien, hyvin pitkään olet jaksanut nuorena naisena tuollaisessa suhteessa, aika arvostettavaa! Me olemme seurustelleet vasta kolmisen vuotta, ja alusta asti tämä seksiasia on vaivannut muuten hyvää ja turvallista suhdetta. Kaipa sitä pitäis kaksikymppisenä totutella elämään ilman, ei hitto. Joka päivä fantasioi muista ja antaa itsensä lihoa ja rumistua, jottei saisi vierailta vastakaikua haluilleen. Pelkään joku päivä pettäväni miestä, koska ei hän erotakaan halua, asiasta on keskusteltu monet kerrat. Sitten taas miettii, että onhan meillä paljon muuta yhteistä, enemmän kuin sellaisilla, joilla pelaa seksi muttei mikään muu. Mikä on tärkeintä, vaikea kysymys!
Suosittelisin myös (parisuhde)terapiaa ja ehkä jos on tarvetta niin yksilöterapiaakin.
3.osapuoli voisi ainakin objektiivisesti "tuomaroida" ja ehkä auttaa parisuhteen ongelmissa.
Ja sitten noista lääkityksistä tuli mieleen, että ei sun lääkityksellä olisi vaikutusta? Itselläni paniikkihäiriöön olleet lääkkeet tappoivat libidon totaalisesti vaikka mitään muita sivuoireita ei ollut... Vaihdoin lääkityksen, ja hommat lähti toimimaan.
hyvin pitkään ollaan jaksettu tässä suossa tarpoa. Tottakai pidän arvossa sitä, että mies hyväksyy mut oireisena ja muutenkin on ihan ok. Alusta asti siis seksi on ollut miehellä ongelma. Itse olen ollut hyvinkin seksuaalinen. Mutta sitten aloin tukahduttamaan tunteitani auttakseni miestäni. Eli en äänehtinyt, voihkinut, enkä muutenkaan näyttänyt kiihottumistani, että miehellä olisi ollut helpompaa kestää. Se on johtanut siihen, etten enää osaa olla seksuaalisissa tilanteissa. En halua, en kiihotu. Edes suutelemista ei meidän suhteessa ole. Lääkityksellä ei ole osuutta asiaan. Varasin ajan terapiaan, muuten ei pää kestä.
voisin sanoa yhden melko varman keinon seksielämän piristykseksi, nimittäin liikunta!!
itse naisena olin jokin aika samaisessa tilanteessa, kunnes oikeasti aloin harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisempiä ruokia(enempi kasviksia).
samaa neuvoa ehdottaisin myös miehellesi.saisitte molemmat purettua pahaa oloa ja suuttumusta liikunnan avulla, ettekä purkaisi pahaa oloa toisiinne.
se mikä pitempiaikaisissa suhteissa on vikana on juuri se että aletaan ajattelemaan "mitä voitais tehdä yhdessä"..kaikki asiat tehdään yhdessä, vaikka olisi ihan terveellistä että molemmilla olisi omat harrastukset joissa käydä, sen sijaan että nökötetään sohvannurkassa, ihmetellään painonnousua ja syödään suklaatia pahaan mieleen...
nyt alatte liikkumaan, syömään hyvää terveellistä ruokaa ja lopetatte tuon voivottelun.
(varmaan tykkäätte paremmin olla lähekkäinkin kun ette joka sekunti nää toisianne...)
liikun paljon ja syön terveellisesti. Siitä nyt ei ole kyse ollenkaan. Molemmin olemme hoikkia.
Eipä ole ollut haluja yhtään mihinkään, kun kupletin juoni selvisi.
>Varautumaan sinkkunaisen elämään..Ajatteles itsekin vaimo ei anna pesää ja miehen pitäisi tuollaista katsoa..Itse ainakin hakisin vierasta naista ja todennäköisesti miehesikin hakee ja annat hälle oikeuden
hakea.
Mutta tuohan voisi olla vain helpotus suhteessa mikä ei toimi. Itse olen samassa vaiheessa kuin ap, ja välillä jopa toivon että mies löytäisi toisen, niin pääsisi piinasta, eikä tarvitsisi lähteä tutkimuksiin tämän takia.
Meilläkin vaimolla halut olleet kadoksissa jo kauan ja nyt selvisi syykin. Ilmoitti viikko sitten että on ihastunut toiseen mieheen eikä syty minun läheisyydestäni tai kosketuksestani.
Voi perkele. Olen pitkään miettinyt missä vika ja mitä parantaa mutta eipä tarvitse miettiä enää. Alkaa olla se seksin puute pienin murhe tässä suhteessa.
Oletko kuulostellut omia tunteitasi? Jos ei tunne mitään toista kohtaan niin eipä ole seksin sarallakaan paljoa toivoa.