Mitä leikkejä leikit lapsena mieluiten? Mitkä olivat lempilelujasi? Kertovatko lempileikkisi tai lelusi jotain aikuisena tehdyistä ammatinvalinnoista tai muista elämänvalinnoistasi?
Itse leikin mieluiten lääkäriä, ja olen minä lähärinä toiminutkin, nyt opiskelen muuta. Nukeilla leikin myös paljon, lapsia on yksi:))
Itse leikin mieluiten lääkäriä, ja olen minä lähärinä toiminutkin, nyt opiskelen muuta. Nukeilla leikin myös paljon, lapsia on yksi:))
Vastaukset 54
Vanhimmat
veikkojen kanssa rosvoa ja pollaa, bestiksen kans lekuria ja koulua. Ja tässä sitä ollaan :)
Tää muksusaldo ei kyllä selity mitenkään *hmm*
kenkälaatikoista ja vastaavista kaupungin, jossa autot kulkivat ja autotallien ovet aukesivat karhunlangoista vetämällä.
Projekti kesti rapiat kaksi kuukautta ja itse leikkiminen rapiat kaksi päivää. Sitten äitsykkä repi verkkarinsa ja tunki huoneeseen imurinsa kanssa...
Hei, nyt löytyi syy siihen, miksi olen tällainen! Kiitos, aloittaja pikapsykoanalyysista!
Nyt voisin lopettaa täällä, mutten millään raski, koska aloitin eewarin, eikun BY:n kanssa uuden vaiheen suhteessamme.
suomalaisen rakentamisen tyyppiesimerkki. Rakentaminen kestää iät ja ajat ja lopputulos on roskaa, eikä kestä mitään. Autotallin ovet avautuu karhunlangoista vetämällä? Siis joo, avautuu niin kauan kuin avautuu. Nykytalot on kaikki pahvia, joten siitä en sen enempää sano. Mikä on sen kaupungin nimi, jonka pääarkkitehti olet?
Se oli kuitenkin aikansa huipputeknologiaa, ei silloin vielä ollut automaattisia autotallin ovia muualla kuin siinä minun kaupungissa.
Anyway, silloin en tiennyt mitään taifuunin kestävistä perustuksista ja kun Hoover-taifuuni oli pyyhältänyt ovesta sisään, tuho oli laaja, jopa korjaamaton.
Turku. Entäs asukkaat, miten niille kävi?
Ei se ainakaan mikään Turku ollut.
Ja ei sitä asutettu, se oli autokaupunki, siksi se olikin paratiisi, kun ei jalankulkijat kekkaloineet tiellä.
Turku ole, jos se paratiisi on. Älä nyt jälkeenpäin sitä enää kehu, kun asunnot kai sait myytyä ja Suomen ilmasto on ne jo ehtinyt tuhotakin. Sellaista se on tietenkin joka kaupungissa, mutta tuolla kehumisella saat vain asuntonsa menettäneet kimppuusi. Yritä pitää matalaa profiilia ja saada asiasi sovittua äitisi kanssa. Hän vain toivoi, että olisi voinut olla ylpeä sinusta, mutta sai surukseen tietää rakentamisesi puutteista.
kovin suurta murhetta asiasta. Sillä tavalla se iso raha tehdään. Ensin myydään paskaa ja sitten pannaan kioski kiinni ja joku toinen maksaa viulut.
Ja musta tuli tieteskin armeijan kapiainen. Arvaas mitä leikkiminen pikkusiskon kanssa aiheutti?
ja tietysti ensimmäisenä mieleen tulee... mutta se siitä.
Voisi kuitenkin ajatella, että selkäsaunan ja syy, sidoit hänet pihakoivuun leikkiessänne intiaania, käytit surrauslankaa, mistä isäsi oli erityisen pahoillaan ja kielsit tietäväsi siskosi olinpaikkaa, kun äiti käski syömään ja olit syönyt kaikki jälkiruokaletut enne kuin hänet löydettiin.
ruuat - no löyty se lopulta eikä ollenkaan niin pahassa kunnossa kun olis luullu - no talvi säilöö. Ötzistä oli kauheet jutut - ja siskosta vaan pieni artikkeli Alibissa - ihan epistä.
miten ammattitaidotonta väkeä palkataan lehtiin töihin, vaikka niillä on se vakava tiedotusvastuu.
Rapatessa roiskuu...
ruumis pitäs peitota tollanen ulkomaanpelle. Sitä paitti - ton murhaajakin oli kuollut jo aikoja sitten.
Mä hylkään sun kokeen ja panen uuden kyssärin: mä leikin myös parin pojan kanssa kotia - arvaas mitä siitä seuras aikuisiällä?
se on iskenyt ruohonjuuritasolle asti.
http://www.youtube.com/watch?v=ivnxAIQrLsw
Näin siinä sitten kävi
joilla selviteltiin lasten biologiset isät?
...
lapsia ei saisi kasvattaa komerossa.
No mä päästin ulos, mut eihän tän raukan silmät kestä valoa - auta.
se on jo instituutionalisoitunut sinne tai sitten ehkä vampyyri. Vampyyrit eivät kestä päivänvaloa.
nyt sellaisia pumpattavia aikuisten nukkeja, kun oot kuitenkin aikuinen?
vähän miespuolisia:( Ei ole tullut hankittua;)
Mä en tiedä ketään muuta, jolla olisi ainoatakaan.
mieluiten leikkiä länkkärii ja inkkarii..sitte tehtii majoja ja kiipeiltii sorkun mettän puissa..ammuttii ritsoilla ja ajettii fillareilla räpättimien kans..potkittii pihalla palloo ja painittii hiekkiksella aina sneppailujen välissä..oltiin me kirkonrottaakin..ja rosvoo ja pollarii...=o)
..sitte barbi vaihekki iski pikkasen myöhemmin eikä meinannu loppua ollenkaa..enpä mä näe mitään yhtäläisyyttä mun leikeillä ja ammtinvalinnalla..=o)
lääkärileikit mua ei oo oikee kauheesti kiinnostanu..niiku ei kotileikitäkää.=o(
Hiekkalaatikolla rakentelin kaikenlaisia taloja ja teitä. Legoista tykkäsin myös, vaikken saanut niitä itselleni. Olivat aika kalliita. Värityskirjat olivat intohimoni ja piirustusvehkeet ylipäätään. Yleensä riitti mikä tahansa paperi ja mikä tahansa kynä niin sain aikani hyvin kulumaan. Kai se jotenkin ennusti nykyistä ammattiani.
Yksi mielileluista oli oikean vauvan kokoinen apinanukke, jolle puin pikkuveljen vauvanvaatteita ja vaippoja ylle. Silloin ei ollut vielä babyborneja. Muilla kavereilla oli tavalliset vauvanuket, mutta mulla apinavauva:D Ehkä tämä sitten kuvasti hmm... suvaitsevaisuutta..:)
Yksi tärkeä, tärkeä leikki joskus 9-11-vuotiaana oli itsetehdyt paperinuket, joita oli kylällinen. Erikoista siinä oli se, että nuket esittivät 1800-1900-luvun vaihteen ihmisiä Suomessa. Heillä oli kirjoista lainattuja ja keksityjä nimiä tyyliin: Ruusu Sysimetsä :) Kylässä oli iso kartano, jossa asui hienompaa väkeä ja maalaistaloja sekä köyhiä torppia. Olin ottanut tietokirjoista selvää, millaiset vaatteet ja työtehtävät jne. sen ajan ihmisillä suurin piirtein oli, mutta oli mukana myös iso annos tyttökirjoista ja pienitalopreerialla-sarjasta ammennettua.:)
Yleensä leikin yksin tällä "kylällä". Joskus kelpuutin leikkiin myös veljen tai jonkun kaverin.. He saivat tarkat leikkiohjeet.Tässä leikissä oli kyllä jotain viitteitä nykyiseen työhön:)
.
koska pidän junista hyvin paljon!!!!!!!
.
yksityisautoilija???? ?
Heh.. Me tehtiin pienenä ruumiinavauksia ötököille ja tehtiin temppuja keinuilla.. hypeltiin läheisen metsän vallihautojen ylitse ja tehtiin majoja, ansoja jne jne. Pelattiin paljon pesistä naapurin lasten kanssa, kirkonrottaa, hiekkalaatikolla väsättiin leluille rakennelmia ja koteja. Kaikennäköistä.. En mä kyllä osaa yhdistää noita mun nykyiseen elämään, ehkä siinä määrin kyllä että mulla ei koskaan ollut (mielestäni) mitään kauheen hienoa kuten muilla penskoilla niin mä olen nykyään hieman diivailija ku kerta saan itse päättää mitä omistan. Ja tykkään glitteristä ja muusta pienistä tyttöjen hömpötyksistä esim. söpöt samettipintaiset pinkit kynät ja kalenterit, vieterivihot jotka on suloisia pinkkeine glitter-kukkapintoineen ja tietysti sukat täytyy olla Hello Kittyä, noita juttuja kun en ole oikeen ikinä omistanut :D
mulla taas ei ole ihmeemmin glirtteristä ollu kun pikkusena jossain vihkoissa etc..mutta nyttepä on hello kitty nenänappi..xo)
Söpöö :))
Joo, mä oon tämmönen prinsessa ja mä tykkään salaa kaikista pehmoleluista ja muusta tommosesta.. En tohdi toteuttaa tätä mielihalua liikaa koska se on pelkkää krääsää ja sitä sit alkaa kerääntymään jos annan periksi ja hankin kaikki mahdolliset mikä vähänkin saa mun harakkaluonteen kiinnostumaan. Hello Kitty on niiiiin suloinen! Mulla on musta hello kitty pyjama ja mustat hello kitty-pörrösukat, ne on niin suloiset, ja sit on kalenteri, lompakko ja pari pankki/etukorttia koristeltu söpöillä tarroilla
hello kitty napin..koska töissä lapset aina katteli mun nenänappia, kun autoin kenkiä jalkaan ja hanskoja käteen.....aattelin et on kattomista, kun on hello kitty tylsän mustan napin sijaan....=o)
lapset tykkää kisusta..
Muistan elävästi, kun järjestin nukeilleni ja pehmoleluilleni teekutsuja, meidän kissatkin pääsivät mukaan, kun raahasin ne laiskiaiset matalan ja katetun pöydän ääreen.
Mutsi ei oikein tykännyt hyvää, kun hain keittiöstä oikeata ruokaa ja lotrasin vedellä sisätiloissa. Kiva sotku.
Kesäisin vanhemmat laittoivat mut yleensä pariksi viikoksi kesäleireille. Muistan, että siellä järjestettiin kivoja taitopolku kisoja ja oman joukkueen kanssa, lipun etsintää metsistä. Muisti pätkii, enkä muista enään mikä noiden leikien nimet oli. Jaa, taisivatkin olla kilpailuja, no hauskaa se oli silti.
Osasin leikkiä yksin ja viihdyin myös ryhmässä.
Eivät liittyneet mitenkään aikuisena tehtyihin elämän- ja ammatinvalintoihin, en ainakaan itse näe mitään yhteyttä.
eli lääkäri leikkejä
kavereihin - ihme sakkia. Mikäs oli sun suosikki?
oli suosimani leikki :) taitojen karttuessa olen siirtynyt puukoista kirveisiin
esim. joskus 1800-luvun lopulla?
kavereiden kanssa leikittiin usein vaahteramäen eemeliä puuliiterissä veisteltiin puu-ukkoja
ja paperinuket jos joutu yksikseen leikkii. Mieluiten kuitenki olin muiden mukana menemässä.
Ei oo vaikuttanu ammatinvalintaan millään tavalla. Hankkis kyllä niin perkeleen paljon paremmin jos vaan tänäki päivänä taloja rakentelis.
Ei niitä taloja tänä päivänä juuri rakennella.
liitolta saman verran korvauksia ku nykysi palkkaa. Ja niitä taloja tarvitaan vielä kuitenki vielä monta kappaletta tulevaisuudessa. Ainoa huono puoli on että joutus tekee ulkona töitä. Tuppaa meinaa aika usein paleltamaan.
eniten pelata kaikkia pelejä, niin sisällä kuin ulkonakin.
Ja kyl mä tykkään vieläkin pelailla.. jännityksen tunne on siinä parasta, ei niinkään mikään kilpailuvietti, jota mulla oikeesti ei edes ole. Ja kyl lähes kaikkiin peleihin helposti koukkuunkin jää.
ei koko ajan pelailis pelejään.
ihmissuhteita oo koskaan kyllä sotkenut mihinkään peleihini, jos siihen viittasit tolla pelailulla.
Kyllä ne mieluisimmat leikit tais olla tyttöjen kanssa leikityt kotileikit. Eikä ollut moniavioisuuskaan vielä laitonta...
poissaollessasi postimies soittamassa kahdesti ja lääkäreitä kotikäynneillä. Semmoisia ne tylsistyneet kotirouvat on, olen netistä saanut tietää.
Mä olin silloin vielä viriili nuorimies...
Tykkäsin mä lukea kirjojakin joskus..
tuunailtua ja niillä leikittyä pihan hiekkalaatikolla poikien kanssa, ja vitsi et oli makeita ratoja.
Kirkkistä, keinupehvistä ja muuta vastaavaa leikittiin, ja rakennettiin majoja.
Ajeltiin fillareilla ja tehtiin niihin niitä räppänii, ja käytii metässä vakoilemassa spurgui, niin ja muuta vastaavaa.
Joskus leikin kotileikkejä mutsin kavereiden tyttölasten kanssa, mutta olin aina se isä, niin ja sitten mutsi pisti mut Laila Snellmanin meikkikouluun ja Aira Samulin tanssitunnille, ja mulla päättyi sit kohtapuoleen lapsuus ja päädyin leikkimään oikeaa kotileikkiä aikuisen miehen kanssa.
Mitäpä se kertoo nykyään, no joo ehkä jotain se kertoo ammatinvalinnoista ja muusta vastaavasta liikkumis innosta :>>
Varmaan ne tuli siinä sitten. Siitä huolimatta minusta ei ole tullut poliisia, eikä autoinsinööriä.
heppoja ja barbit/daisyt/sindyt omisti niitä, pitivät ratsastuskoulua ja -kilpailuja. Palkinnoiksi oli kaikille itse tehdyt ruusukkeet, niin ratsukolle kuin liikuttajallekin. Hevoset söi kauraryynejä ja yksi ystävistäni oli näpertänyt aitoja suitsia ja satuloitakin nahasta. Isäni teki vesivanerista hienon 10 hevosen tallin. Ei ollut kiirettä mihinkään, oltiin kilttejä ja viihdyttiin kotona :)
Kauaksi olen talleilta sen jälkeen joutunut, ikävä kyllä.
Kotileikit oli jossain vaiheessa kova sana (nuket, myöhemmin barbit ja ponit..). Tykkäsin myös piirtää ja laulaa, sekä kuunnella musiikkia (myöhemmin vähän soitinkin). Isoveljen vuoksi myös vähän raisummat leikit tuli tutuiksi mm. puissakiipeilyt ja majanrakentamiset, taskulamppuhippa ja vakoilu ym. Aika paljon leikittiin ja liikuttiin ulkona ja aika vapaasti.. Ei meidän touhuja niin hirveesti vahdittu aina.
Noh, ihmisten kanssa tykkään työskennellä ja eläimistäkin pidän. Aika paljon samat asiat kiinnostaa edelleen tietyllä tavalla.. Puuhun en ole kiivennyt vähään aikaan, enkä ole vakoillut lähiseutua :)
kävyistä tein käpylehmiä ja koiria, pikkukivistä maalasin siilejä ja leppäkerttui, sitten oli eläinfarmi.
Mandariinin paloista tein koulun -> oppilaat ja opettajan, aikani leikittyä söin ne pois, tai marjoista.
Lisäksi piirtelin paperille ja sunnittelin kokonaisia kyliä ja siihen asukkaat, kuka asuu missäkin ja kuinka monta lasta, kuka omistaa mitäkin, ja ihan ruokalistoista viikkorytmiin lähtien.
Noi oli mun yksinäisiä leikkejä joita leikin ihan yksikseni.