Onko parisuhteessa (varsinkin saman katon alla asuttaessa) kasvissyöjän ja lihansyöjän yhteiselo tuomittu epäonnistumaan? Sellainen käsitys minulle on muodostunut, että ellei nyt aivan mission impossible ole kyseessä niin melkein. Kompastuskiveksi saattaa muodostua se ettei löydy kunnioitusta toinen toisensa valinnoille ruokansa suhteen sekä ruuanlaittohygieniaan liittyvät asiat. Yksi asia mikä itseäni kasvissyöjänä inhottaa/iljettää on ajatuskin lihaa ja kalaa syövän kumppanin pussailusta. Pusuttaminen onnistuisi ehkä poskille mutta ei huulille. Tarvittaisiin sentin paksuinen pleksi väliin huulten kohdalle ennen kuin pystyisin mojauttamaan kunnon huulipusun lihaa syövälle miehelle. Moniko keskivertomies suostuisi tällaiseen? Olen omalta kohdaltani jo heittänyt pyyhkeen kehään aikoja sitten koska tiedän etten todellakaan pystyisi parisuhteeseen sekaravintoa syövän miehen kanssa ja kasvissyöjämiehiä on erittäin niukasti omassa ikäryhmässäni.
Kasvissyöjä ja lihansyöjä parisuhteessa
haarakonttoristi
41182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä olen naisena ovolaktovegetaristi eli kasviruoan ohella syön kananmunaa ja maitotuotteita mutta en syö lihaa: nautaa, sikaa, kanaa ym. tai kalaa. Mieheni sekaruokasyöjä eli syö kaikkea ja nauttii erityisesti liharuoista....meillä on asiasta taisteltu aikoinaan ja kompromissi on, että teemme kahdet ruoat: mulle kasvisvaihtoehto ja miehelle omat lihalisät ruokaan. En ole äärimäisen tarkka kaikesta ja siksipä kykenen pussailemaan miestäni, vaikka hän olisi syönytkin liharuokia - tosin hän usein pesee hampaat ensin kun tietää, että en ole himona kimpussa, jos hän haisee jollekin makkaralle tmv. Lapset syövät liharuokiakin mutta jos haluavat siirtyä täysin kasviruokavalioon joku päivä, sen ilolla sallin heille :) Me olemme olleet yhdessä parina vähän päälle 10v. josta naimisissa oloa reipas 5v. ja alle kouluikäisiä lapsia kaksi kappaletta. Miestäni ei niinkään kiinnosta mitä naisena syön vaan miten meillä muuten menee parina ja perheenä :)
selvästi jo aikuisen ihmisen mielipide, kun asiasta ei ole tehty tarkoituksella elämän tai kuoleman kysymystä. Samoin on erittäin ilahduttavaa huomata että lapsille on tarjottu mahdollisuus molempiin, eikä pakotettu valitsemaan vain yhtä vaihtoehtoa.
No eikö tuo kunnioitus toisen valinnoille näy jo ennen yhteen muuttoa. Ja aika alkutaipaleella. Ihan samanlainen kompastuskivi kai tuo on kuin mitkä muut arvot tahansa.
Itse olen ollut 6 vuotta parisuhteessa lihansyöjän kanssa, joka on asteittain kääntynyt kasvissyöjäksi. Kun se kai yleensä määrittelee ruan koostumuksen joka sen tekeekin. Hyvin on tyytväinen ollut tämä raavas lihansyöjä-mieheni. Olen jopa joskus tarjoutunut tekemään liharuokaa, mutta kun kuulemma mun kasvispöperöt on parempia :)
Ja totta, jos oma kasvissyönti on mennyt noin pitkälle, että lihasyöjän suuteleminen ällöttää, se voi jo olla ongelma. Ehkä siinä tapauksessa kannattaa hakea se seura kaltaisistaan.
Miehesi taitaa tykätä sinusta muutenkin, kun noin tyytyväinen on. Itse olen tyytyväinen sekasyöjä, pidän kaikenlaisesta, mutta olisin kyllä käyttänyt tuon lihakortin tarjotessa.