Miksi parisuhteessa pitää salata kännykkä? Olen miettinyt tätä paljon sen jälkeen kun avokillani oli jotain peliä työkaverinsa kanssa. Joskus tuli myöhään viestejä, kymmenen ja yhdentoista välillä ja sitten hän pitikin kännyä äänettömällä usein. Kun kerran se ei ollut tavallista hänelle, huomautin siitä,hän suuttui. Kun vaadin että kännykässä on äänet hän antoi periksi ja kävimme asian läpi. Ihastuminen oli kuulemma yksipuolista. En teidä oli vai ei mutta kai se into sitten jossain vaiheessa hiipui kun puhelinkin sai taas olla äänet päällä eikä kummallisia mysteeriviestejä enää ole tullut. Nyt avolla on uusi känny jonka salasanaa hän ei kerro. Minä olen aina sanonut ettei ole salaisuuksia ja että puhelimen viestit ja tiedot voin koska vaan näyttää kun ei ole peiteltävää. Avokki oli aiemmin samalla linjalla. JOs on luottamus kunnossa eikö näin pitäisi ollakin? Kun kuitenki asutaan jo monetta vuotta yhes eikä olla mikään uusi pari. Ei kais sitä nyt heti tarvi olla alussa niin avoin mutta jos suhde on tosi vakavalla pohjalla? Eikö salailu oo merkki siitä ettei VOI näyttää niitä tietoja? Ja jos kerran tiedot pystyy näyttään niin miksi sitten pitää salata..?
Kännykkäsalaisuudet?
Kertokaa!
12556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minulle luottamus on sitä, ettei toisen kännykkään edes tarvitse kajota. Jotakin yksityisyyttä haluaa parisuhteessakin säilyttää. Ystäväni hakevat minulta usein tukea vaikeissa, arkaluontoisissa ja intiimeissäkin asioissa, ja ne ovat heidän yksityisasioitaan joista ystävät saavat itse päättää kenelle ne kertovat. Haluan säilyttää myös ystävieni luottamuksen, joten ne viestit eivät kuulu miehelleni.
Mitään salattavaa minulla ei ole, mutta haluan että kännykkä on minulle asia johon ystävät ja sukulaiset voivat luottavaisin mielin kirjoitella vain minulle tarkoitettuja viestejä.
"Minulle luottamus on sitä, ettei toisen kännykkään edes tarvitse kajota. "
Luottamus on sitä, että toisen ei tarvitse kajota kännykkään, mutta mikäli todellista tarvetta ilmenee, sitä voi myös avoin mielin näyttää.
Sanoisin myös että jos luottamus on kunnossa, niin mihin sitä salasanaa tarvitsee? Eikö tällöin voi luottaa siihen, että toinen ei räpellä kännykkää? Jos toinen ei tätä vertaa luota, miksi sen toisen pitäisi luottaa kännykkäsalaajalla olevan puhtaita jauhoja pussissaan?
Kuvittelisin että jos ystävät avautuvat, sähköposti (tai perinteinen kirje) olisi huomattavasti helpompi tapa kirjoittaa arkaluontoisista asioista. Avautua ystävälle tekstareilla kuullostaa aika oudolta ja hankalata tavalta.
"Vierass" taitaa olla seli-seli-linjalla nyt.
Mä joutuisin työasioiden (salassapitosopimusten vastuulausekkeet) takia tekemään rikosiĺmoituksen jos kumppani menisi hakkeroimaan mun puhelimen suojakoodin (sehän on noksussa vain 5 numeroa, kyllähän sen olan yli kyttäämällä selvittää).
Tää on pientä siihen verrattuna, miltä musta tuntuis se, että joku neiti nuusku ottais oikeudekseen tonkia mun luottoystävien raha-asioita, parisuhteita, lääketieteellistä tilaa tai ihan vaan kuulumisia. Suhde loppuis kyllä aika lailla siihen.
Ja juu, olen just sen verran asenteellinen että veikkaan aloittajan olevan nainen.
viestejä näille ystävillesi ja töihin? Pidätkö myös aina äänettömällä kun puoliso on paikalla?
Kyse ei ehkä ole ollenkaan siitä että niitä viestejä pitäisi edes näyttää vaan siitä että niitä aletaan kirjoitella salamyhkäisesti mikä sitten herättää puolison huomion ja mielenkiinnon, kyseessä omituiseksi muuttunut toimintatapa, ei itse viestin lähettäminen tai vastaanottaminen.
Capiche?
Jos luottamus on kunnossa ei tarvitse kytätä. Kyttääjällä ei ole luottamus kunnossa, oli aiheellista eli ei. En missään nimessä luovuttaisi pin-koodia tai sähköpostin tunnuksia tms. puolisolle. En ole ikinä pettänyt enkä petä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö minulla ole yksityisiä asioita, kuten esimerkiksi naispuolisten ystävieni ja minun väliset keskustelut.
Haluaisitko esimerkiksi antaa puhelimesi salakuunteluoikeuden valtiolle ja sähköpostisi lukuoikeuden työnantajallesi? Jos ei ole mitään salattavaa, niin...
"Jos luottamus on kunnossa ei tarvitse..."
...salasanoja.
"Haluaisitko esimerkiksi antaa puhelimesi salakuunteluoikeuden valtiolle ja sähköpostisi lukuoikeuden työnantajallesi? "
Haluaisitko harrastaa seksiä valtion tai työnantajasi kanssa? En minäkään, silti teen sitä kumppanini kanssa.
sitä, että elää ilman yksityisyyttä. Mun mies petti mua henkisesti työkaverinsa kanssa, enkä tajunnut kun en koskaan ollut kytännyt mitään. Silti näin jälkikäteen ajattelen, että ihan hyvä, että en ollut kytännyt. Sain tietää mieheni itse kertomana, ja tajusin myös, että ei kyttääminen pettämistä estä. Ja jos tarvitaan kyttäämistä pettämisen estämiseen, niin asiat silloin tosi pahalla tolalla jo lähtökohtaisesti.
Kun kaikki selvisi, kolusin kyllä kaikki kännykät, tietsikan, lompakot jne. Oikea etsivätouhu käynnissä muutaman kuukauden. Kerroin kuitenkin aina kun olin "kurkkinut" tai pyysin suoraan kännykän. Onneksi mies antoi.
Tajusin sitten jossain vaiheessa, että se piti yllä tosi pahaa oloa minulla ja lopetin. Mieheni pettää, jos on pettääkseen, sille en voi mitään. Toista ei voi kontrolloida. Tällä hetkellä uskon ja luotan, että otti opiksi ja viisastui. Muuta minulla ei ole, jos haluan elää hänen kanssaan.
Mutta itselläni on esim tietokoneeseen salasanat. En petä, mutta en halua mieheni esim tietävän, että käyn täällä aina välillä kirjoittelemassa. Se on minun asiani kenen kanssa jaan ajatuksiani ja tuntojani. Kehenkään täällä olijaan kun ei ole tunnesidettä.
"sitä, että elää ilman yksityisyyttä. Mun mies petti mua henkisesti työkaverinsa kanssa, enkä tajunnut kun en koskaan ollut kytännyt mitään. Silti näin jälkikäteen ajattelen, että ihan hyvä, että en ollut kytännyt. Sain tietää mieheni itse kertomana, ja tajusin myös, että ei kyttääminen pettämistä estä."
Ei se tietnkään mitään jälkikäteen estä, mutta paljastaa. Et olis saanut mitään tietää, jos mies ei olisi itse kertonut.
"Tällä hetkellä uskon ja luotan, että otti opiksi ja viisastui."
Uskotko, jos sinulle tulee epäilyksiä ja mies selittää ja kiistää kaiken? Mitä teet? Eroat heti luottaen vaistoosi vai annatko miehen jatkaa hämäriä puuhasteluitaan sinisilmäisesti luottaen?
Meillä on tuo tilanne, että epäilen, mutta koska en tiedä salasanaa, niin eipä ole mahkuja tarkistaa. Onko väärin pyytää puhelin katsottavaksi? Ei minua kiinnosta mitä ne kaverit mahd. avautuu (enkä usko että edes avautuu, koska eivät miehet sellaisia viestejä toisilleen tekstareilla lähettele). Haluaisin vain tietää onko niiltä "potentiaalisilta" tullut viestejä, joiden kanssa jotain vehtaamista voisi olla. Toinen on ärsyyntynyt "puhelimen kyttäämisestä" (katson onko äänettömällä) mutta kyllä minuakin tuollainen salailu ja salamyhkäisyys epäilyttää!
Minä jättäisin miehen välittömästi jos hän alkaisi tonkimaan kännykkääni, sähköpostejani, avattuja kirjeitä tms.
Ensinnäkin on tuo työjutut joita en voi hänelle kertoa
Toiseksi on ystävät jotka lähestyvät minua ongelmissaan, ja myös tekstarila voi tulla jotain.
Ylipäätään ajatus että minua vahdittaisiin aiheuttaisi sen, etten haluaisi elää suhteessa.
En ole ikinä tonkinyt miehen puhelinta tai sähköposteja tms.
Minusta tuollainen kyttääminen on vainoharhaista. Ihmisellä pitää olla oikeus omaan yksityisyyteen ja ystävieni tulee voida luottaa siihen että vain minä luen omat viestini.
Ammatillinen uskottavuuteni kärsisi jos mies saisi tietää asioista.
Tai siis jos niistä asioista aletaan puhumaan ympäriinsä, esim. eron jälkeen.
Eli nuuskijat poistuvat mun kämpiltäni.
Eiköhän ole niin että ihmiset ovat aika erilaisia? Mutta sinulla on kuitenkin tilanne joka muuttui nopeasti. Oletko kysynyt kaveriltasi, miksi hän muutti käytöstään?
Kuinka pitkään olette olleet yhdessä? Eli tunnetteko toisenne jo tarpeeksi hyvin?
En ymmärrä sitä, miksi kaikki pitää aina jakaa. Kyllä jokaisella ihmisellä on oikeus omaan yksityiseen vaikka olisikin parisuhteessa. Tässähän tietysti poikkeamme toisistamme aika tavalla. Koen että tuollainen kaiken jakaminen kuuluu enemmän nuorten juttuun, ei niinkään aikuisuuteen.
Luottamus on sitä, että vaikka en tiedä enkä voi kontrolloida kaikkea, toinen ei tee mitään vahingollista minulle.
Mielenkiintoista että kunnioitan toista, etten edes vastaa hänen puhelimeensa. Tosin meillä on tilanne että työasiat vaativat myös tuota salassa pitämistä. Luotan että jos jossain on ollut jotain tärkeää tai minua koskevaa, hän kertoo sen. Ellei, on tyydyttävä siihen että ei kerrota.
Pidemmässä parisuhteessa on opittava antamaan tilaa toiselle. Ellei sitä pysty tekemään, tukahtuu koko hieno rakkaus siihen. Se siis siltä riskin, että toinen pettää. Siihen ei ole muuta konstia kuin vahvistaa itseään sen varalle.
Mitäpä aiot tehdä jos hän pettää?