Kun Suomen ja Venäjän pääministerit tapasivat Pietarissa viime sunnuntaina, Venäjän delegaatiossa mukana ollut energiaministeri Viktor Hristenko muistutti Venäjän olevan kiinnostunut suomalaisestakin osaamisesta Štokmanin maakaasukentän rakentamisessa Barentsinmerellä.
http://www.hs.fi/nakoislehdet/
Štokman on teknisesti haastava hanke, sillä maakaasu nostetaan arktisissa olosuhteissa ja meren pohjasta.
Koko hankkeen kustannusarvio on yli 20 miljardia dollaria – ja niistä miljardeista suomalaiset yritykset ovat poliittisesta painostuksesta johtuen ulkopuolella. Suomessa katsotaan karsaasti ”ryssän” maakaasua omilla ja Euroopan markkinoilla.
Pääministereiden yhteisessä lehdistötilaisuudessa Venäjän pääministeri Vladimir Putin vihjaisi, että suomalaisten yritysten työnhakua Štokmanilla saattaisi edesauttaa, jos Suomi antaisi luvan Nord Stream -kaasuputken rakentamiselle Itämereen.
Pääministeri Matti Vanhanen ei huulenheittoon reagoinut.
Nord Streamin on tarkoitus osaksi kuljettaa myöhemmin myös Štokmanin maakaasua.
Štokmanin kehittämisestä vastaa Sveitsiin rekisteröity Shtokman Ag, jonka suurin osakas on venäläinen kaasuyhtiö Gazprom 51 prosentilla. Loput jakavat ranskalainen Total ja norjalainen StatoilHydro.
Štokmanin kaasua nostamaan rakennetaan noin 300 metriä pitkä ja 60 metriä leveä tuotantolaitos, joka on käytännössä maakaasukaivojen päälle ankkuroitu laiva. Tarvittaessa koko tuotantolaitos voidaan siirtää maihin.
Italialainen Saipem ja norjalainen Aker Solutions tekevät paraikaa kahta kilpailevaa ehdotusta lautan suunnittelusta ja urakkavalmistelusta. Shtokman Ag valitsee voittajan ensi vuoden aikana.
Tuotantolaitos tarvitsee toimiakseen jäätä murtavia apualuksia, ja niihin hankkeisiin suomalainen Aker Arctic olisi halunnut päästä mukaan.
"Yksi laiva maksaa noin sata miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa huoltoalusten arvo on lähes miljardi euroa", valittelee Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini.
Vapaasti HS:n Susanna Niinivaaran artikkelia lainaten:
http://www.hs.fi/nakoislehdet/
http://www.hs.fi/nakoislehdet/
Štokman on teknisesti haastava hanke, sillä maakaasu nostetaan arktisissa olosuhteissa ja meren pohjasta.
Koko hankkeen kustannusarvio on yli 20 miljardia dollaria – ja niistä miljardeista suomalaiset yritykset ovat poliittisesta painostuksesta johtuen ulkopuolella. Suomessa katsotaan karsaasti ”ryssän” maakaasua omilla ja Euroopan markkinoilla.
Pääministereiden yhteisessä lehdistötilaisuudessa Venäjän pääministeri Vladimir Putin vihjaisi, että suomalaisten yritysten työnhakua Štokmanilla saattaisi edesauttaa, jos Suomi antaisi luvan Nord Stream -kaasuputken rakentamiselle Itämereen.
Pääministeri Matti Vanhanen ei huulenheittoon reagoinut.
Nord Streamin on tarkoitus osaksi kuljettaa myöhemmin myös Štokmanin maakaasua.
Štokmanin kehittämisestä vastaa Sveitsiin rekisteröity Shtokman Ag, jonka suurin osakas on venäläinen kaasuyhtiö Gazprom 51 prosentilla. Loput jakavat ranskalainen Total ja norjalainen StatoilHydro.
Štokmanin kaasua nostamaan rakennetaan noin 300 metriä pitkä ja 60 metriä leveä tuotantolaitos, joka on käytännössä maakaasukaivojen päälle ankkuroitu laiva. Tarvittaessa koko tuotantolaitos voidaan siirtää maihin.
Italialainen Saipem ja norjalainen Aker Solutions tekevät paraikaa kahta kilpailevaa ehdotusta lautan suunnittelusta ja urakkavalmistelusta. Shtokman Ag valitsee voittajan ensi vuoden aikana.
Tuotantolaitos tarvitsee toimiakseen jäätä murtavia apualuksia, ja niihin hankkeisiin suomalainen Aker Arctic olisi halunnut päästä mukaan.
"Yksi laiva maksaa noin sata miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa huoltoalusten arvo on lähes miljardi euroa", valittelee Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini.
Vapaasti HS:n Susanna Niinivaaran artikkelia lainaten:
http://www.hs.fi/nakoislehdet/
Vastaukset 1
Vanhimmat
naistoimittajat sellaisia nuoria tytönhuitukoita jotka eivät ymmärrä strategisesta suunnittelusta yhtikäs mitään. Sitten kun nuo Jäämeren kaasukentät tulevat ajankohtaisiksi rakentaa (2040-2050), niin silloin Uralin itäpuolisen Siperian väkiluvusta noin 60-70% on kiinalaisia ja venäläiset ovat ehtineet myydä ja pantata yli 90% energiasektoristaan Kiinaan. Eiköhän meidän kannattaisi jo tässä vaiheessa asettaa kaupallinen energiasihteeri Pekingiin neuvottelemaan Jäämeren kaasuprojekteista.