Pääsipä tässä Kielitoimiston erikoistutkijalta oikea emämoka; hän puhuu sienestä nimeltä KÄNSÄTUHKELO. No, eihän se nyt tietenkään mikään känsätuhkelo ole, sen nimenä on iät ja ajat ollut KÄSNÄTUHKELO. Wikipediaan tosin joku lukutaidoton on kirjannut sen känsätuhkeloksi.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1747287
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1747287
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuuluuko tuo sieni kalasääksen vai kalasääsken ruokavalioon?
Tätä kalasääski/kalasääksi-ongelmaa pohdin jo vuonna 1977 silloisen biologian opettajani Irma Rouhiaisen kanssa, kun kyseinen lintulaji oli siihen aikaan usein otsikoissa, ja kun sen nimi kirjoitettiin uutisissa kahdella eri tavalla. Päädyimme siihen lopputulokseen, että KALASÄÄSKI on oikea kirjoitusasu. Siitäkin huolimatta, että lintu ei ole moskiitto.
ovat nykyisin oikeat nimet tuolle linnulle.
Katso vaikka Googlesta (jos osaat), niin huomaat, että "känsätuhkelo" on noin 15 kertaa yleisempi kuin "käsnätuhkelo". Nimitystä "känsätuhkelo" käyttävät myös kaikki tuntemani sienikirjat. Keksipä nyt äkkiä jostain lähde ehdottomalle väitteellesi, että "käsnätuhkelo" on oikein ja "känsätuhkelo" väärin.
Pieni tietosanakirja 1920-luvulta sanoo, että käsnätuhkelo:
http://runeberg.org/pieni/4/0077.html
Känsä- on vain yleistynyt kielioppivirhe.
Ihan vain termitarkkuuden vuoksi: kielioppi ei yleensä ota kantaa sanan kirjoitusasuun yksikön nominatiivissa. Siispä sanan kirjoittaminen toisella tavalla ei ole kielioppivirhe.
Vanha nimi on käsnätuhkelo. Nykyään käytetään enemmän alkua känsä-
Aloita käyttåää muitakin tuon ajan sanoja nykyisten sijaan niin saat mukaavsti huomiota, mutta tulet huonosti ymmärretyksi.
Minulle tuo sieni on ollut aina känsätuhkelo. Mokomat sun muut ukonkuukuset olen jättänyt aina metsään.
http://images.google.com/images?q=känsätuhkelo
Käsnähitsausta ei kuitenkaan parane känsäkouraistenkaan nimittää känsähitsaukseksi.
http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes-projection-welding.cfm
Kuivasieniä: http://www.youtube.com/watch?v=iPazwqS3ufs
http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1002&alku=2025&t=k2
Vilkaisemalla suomen kielen sanakirjoja huomaisit, että ”käsnä” on vain sanan ”känsä” muunnelma, ja uudemmat sanakirjat kuvaavat sen kansanomaiseksi eli vanhaan kansankieleen kuuluvaksi. Sellaiset sanat saattavat joskus säilyä esimerkiksi eliölajien nimistössä – tai sitten ei.
Ei ole mitään auktoriteettia, joka määräisi eliölajien suomenkieliset nimet, sikäli kuin suomen kielen lautakunta ja Kotus eivät pidä aiheellisena esittää kantaansa, ja nekin voivat vain esittää suosituksia, joille tosin nykyisin usein nauretaan. Mutta niiden kannanotoilla on sentään jonkinlainen virallisuus, toisin kuin esimerkiksi sienikirjoilla tai tietosanakirjoilla.
Sitä paitsi hyllystäni löytyvien sienikirjojen äänestyksen känsätuhkelo voitti 5–1. Käsnätuhkelon saama ainoa ääni tuli uudehkolta, sinänsä melko hyvältä kirjalta – joka on ruotsista käännetty.
Vilkaisemalla aloituksen päiväystä huomaisit, että aloitus on kirjoitettu vuonna 2009. Aloittaja on - ainakin toivottavasti - keksinyt jo muutakin tekemistä kuin känsien pohdintaa.
Ehkäpä hyvinkin on keksinyt parempaa tekemistä, mutta joku (nimimerkki ”Sanakirja”) keksi kommentoida asiaa ihan äsken ja siten nosti aiheen esille. Koska kommentti oli lähinnä harhaanjohtava, sallinet, että esitin asian todellisen laidan. Kommentti väitti, että kyseessä olisi kielioppivirhe, ja esitti Pienen tietosanakirjan kielen auktoriteettina.
Onkohan se muissa kielissä känsää tarkoittava vai jotain muuta? Mielenkiintoinen ajatus, että sienellä olisi känsiä kuten ihmisillä, joilla myös sieniä, samoiin kuin kasveilla sieniä, mutta sienet ei kuulu kumpaankaan ryhmään.
Kyllä minäkin olen kutsunut ko. sientä käSNätuhkeloksi. Noin kymmenen vuotta vanhassa sienioppaassa se on KÄSNÄTUHKELO nimellä. Tänään googletin ko. sientä näyttääkseni sen kuvan tutulle. Ihmettelin, että olenko kaikki nämä vuodet käyttänyt siitä väärää nimeä. Netti on pullollaan känsätuhkeloita. Nimim. Saga
Kyllä se nimi on käSNätuhkelo. Tarkistin. Kukahan osaisi korjata nimen Wikipediaan?
Mitä tulee erääseen petolintuun niin kyseessä on sääKSi, ei sääSKi. Sääski on hyönteinen. Ikävä, jos kielemme rappeutuu ja köyhtyy siksi, että joillekin (myös kantasuomalaisille) puhtaan suomen kielen puhuminen tuottaa suuria ongelmia. Eli sen sijaan että meillä olisi sekä sääKSi että sääSKi, meillä onkin enää vain sääski. Onhan näet uljas petolintu aivan eri asia kuin korvan juuressa inisevä hyönteinen.
Onhan esim. lumiukko eri asia kuin puliukko. Ja ryppynaru ei ole hyppynaru.
Suomen kieli on huomattavasti monimuotoisempi kuin tuossa esität. Kielessä on monia homonyymejä eli samanmuotoisia, mutta eri asiaa tarkoittavia sanoja.
Esimerkkinä olkoot sanat laki ja kuusi. Lisäksi on sana itikka, joka tarkoittaa sekä hyönteistä että etenkin eteläpohjalaisissa murteissa lehmää.
Sitten lintu voi olla aivan hyvin joko sääksi tai sääski.
Sääksi linnusta puhuttaessa on ehdottomasti oikein ja sääski väärin.
Meillä on paikkakuntiakin missä sääksen nimi esiintyy, kuten Sääksmäki. Saanut selvästi nimensä sääksen pesimispaikasta.
Sääksi on oikein ja kalasääski on oikein.
Kalasääski on helppo läpsäistä iholta pois, mutta kalasääksi on paljon ikävämpi karkotettava.
Kumpi oli ensin, sääski vai sääksi, jospa hyönteiselle onkin annettu linnun nimi.
Jospa siellä mäellä on pitänyt hyviä säitä.
Oletkos varma, ettei ole toimittajan vika?
Toimittajille sattuu usein tuollaista. Valkohäntäpeura/-kauriin kuvia on esitetty metsäkauriina. Valokuvat on usein myös väärinpäin jne.
Iät ja ajat on "tiedemiehet" tapelleet miten asioita nimitetään ja joku vuosi sitten tehtiin turha minenmuutoslista. Vanhoilla nimillä olisi ihan hyvin pärjätty. Nyt ei aina ollenkaan tiedä, mitä ötökkää tarkoitetaan.
Antamasi linkkikään ei vie mainittuun uutiseen, vaan sitä saa selata.
Hyvät käsnäläiset... tai lieneeköhän täällä ketään, jonka sukujuuret ovat kauniin Käsnäjärven rannalla Salmin pitäjän Käsnäselässä?
Ehkä puhun nyt tyhjälle salille, mutta haluan muistuttaa nuorempia, että tällainen paikka on Suomessa ollut ja siitä on tapeltu pirusti sodissa. Käsnäselän jäätyä sittemmin luovutetun Karjalan puolelle, niin eiköhän se saanut vieraan nimen. Onhan se vaikea lausuakin.
Ei taida olla ketään käsnäläistä läsnä, mutta varmasti montkin känsäistä. Joskus voisi presidenttikin muistaa puheessaan känsäläiisiä.
Vuonna siis 25 25 ei kädessäs käsnää näy.
Koska kieli on kehittynyt.
Oikein itiöemämoka.
Sienet ovatkin emättimiä, tärkein tehtävä myös emällä ja emännällä.