Avovene vasta-allokossa

Se onkin mielenkiintoinen juttu. Onko kysyyssä sadeveden vai aaltojen sisään tuoma vesi? Jos osa aallosta ryöpsähtää keulan yli, niin kerkiääkö tyhjenemään, vai joutuuko äyskäröimään?

Lueskelin juuri netistä, että yamarin 50sc olisi "vakuuttava" meriominaisuuksiltaan. Olisi myös kantava.

Lainaus: "Itselläni on just tuo Majurin parjaama Yamarin 50 sc ja sanoisin että siinä yhdistyy niin hyvin merenkulkuominaisuudet ja hyvät heittotilat että muuta venettä en kyllä ostaisi itselleni heittokalastukseen. Ja mikään sunnuntaifisustelija en ole, vaan reissuja kertyy vähintään se 3 viikossa. Kun meritaimenen perässä ravaa vuodessa ulkomerellä niin heittokalastusveneeltä kaipaa muutakin kuin sitä lavettimaisuutta, eli hyviä ajo-ominaisuuksia ja isoa tuulilasia joka antaa suojaa."

Kuten kerroin, kokemusta ei ole. Pistin niin kuin reilusti olosuhteet maksimiin. Kysymyksellä hankin noin 5m veneissin max. olosuhteita 1-2 henk. kuormalla.

Kysymys: jos esim. tuota yamarin 50sc mallia mainostetaan merikelpoisena, niin millaiseen keliin sillä voi mennä?

Jokainen venehän on merikelpoinen, jos keli on tyyni. Toisinpäin mikään vene ei ole merikelpoinen jos tuulee liikaa.

pedagoginen ote sulla! Pidä siitä kiinni, niin menestyt elämässä.

Mitä mitä

Kyllä vator 15 R:llä on paineltu työkäytössä ulkosaaristossa viimeisen saaren takana 15 ms ihan koska vain.
Liivit päälle ja senkun mentiin, ei sitä hulluna ajeltu mutta kuitenkin, nykyään se vain on niin että jos raybanit kastuu roiskeesta niin on merihätä.

Niin on toki osattava ajaa allokossa ja oltava luotettava kone mutta se ei nyt ole liian vaikeaa oppia.

Ennen oli ennen ja nyt kastuu prillit

Vator 15 ja 17 kirjoitti:

Mitä mitä

Kyllä vator 15 R:llä on paineltu työkäytössä ulkosaaristossa viimeisen saaren takana 15 ms ihan koska vain.
Liivit päälle ja senkun mentiin, ei sitä hulluna ajeltu mutta kuitenkin, nykyään se vain on niin että jos raybanit kastuu roiskeesta niin on merihätä.

Niin on toki osattava ajaa allokossa ja oltava luotettava kone mutta se ei nyt ole liian vaikeaa oppia.

Ennen oli ennen ja nyt kastuu prillit

Lue lisää

Terhi Nordic 6020:lla on uppoamaton, jotkut ovat käyneet sillä jopa Saksassa, mikä on tietenkin uhkarohkeata..
Suosittelen kuitenkiin pysymään maissa, jos aallokko on yli 0,5 metristä.. Tämä pätee kaikkiin alle 10 m veneisiin.. Suurin osa veneistä kuuluu D tai C kategoriaan eli parasta tyytyä veneilemään lähes rannan tuntumassa ja ainoastaan tyynellä kelillä.
Rönnqvist 550 on melko vakaa vene myös aallokossa.

Maakrapu kirjoitti:

Terhi Nordic 6020:lla on uppoamaton, jotkut ovat käyneet sillä jopa Saksassa, mikä on tietenkin uhkarohkeata..
Suosittelen kuitenkiin pysymään maissa, jos aallokko on yli 0,5 metristä.. Tämä pätee kaikkiin alle 10 m veneisiin.. Suurin osa veneistä kuuluu D tai C kategoriaan eli parasta tyytyä veneilemään lähes rannan tuntumassa ja ainoastaan tyynellä kelillä.
Rönnqvist 550 on melko vakaa vene myös aallokossa.

Lue lisää

Niin, laidan korkeus vai veneen pituus?
Pitkä vene on kait kantavampi, kuin lyhyt, mutta miten laidankorkeus, mikä ainakin Bella 510r ja Yamarin 50sc malleissa on aika korkea. Ainakin vrt -90 alun veneisiin. Uivassa kun vertaili Bellaa ja Rönkkyä, niin ihmettelin Rönkyn mainetta. Päällisin puolin Bella on huomattavasti "suurempi", vaikkakin lyhyempi.

seilaajaksi kirjoitti:

Niin, laidan korkeus vai veneen pituus?
Pitkä vene on kait kantavampi, kuin lyhyt, mutta miten laidankorkeus, mikä ainakin Bella 510r ja Yamarin 50sc malleissa on aika korkea. Ainakin vrt -90 alun veneisiin. Uivassa kun vertaili Bellaa ja Rönkkyä, niin ihmettelin Rönkyn mainetta. Päällisin puolin Bella on huomattavasti "suurempi", vaikkakin lyhyempi.

Lue lisää

Vator 17 on oiva paatti kovaan aallokkoon. Paikallaan epästabiili, ajossa herkkä, mutta osaavissa käsissä pystyy ajmaan plaanissa kovassakin vasta-aallokossa. Levutrimmeillä vielä stabiloittaa helposti tuuleen nojaavaa runkoa.
Sitten on tietenkin RIB:it eli kovapohjaiset kumiveneet. Kestävät keliä paremmin kuin vastaavan kokoiset kovarunkoiset.

seilaajaksi kirjoitti:

Kuten kerroin, kokemusta ei ole. Pistin niin kuin reilusti olosuhteet maksimiin. Kysymyksellä hankin noin 5m veneissin max. olosuhteita 1-2 henk. kuormalla.

Kysymys: jos esim. tuota yamarin 50sc mallia mainostetaan merikelpoisena, niin millaiseen keliin sillä voi mennä?

Jokainen venehän on merikelpoinen, jos keli on tyyni. Toisinpäin mikään vene ei ole merikelpoinen jos tuulee liikaa.

Lue lisää

jos aidosti 2 metrin aallokko on. Aivan varmalla tulee avokippoon ves sisään.
Panostaisin itsekseen tyhjentyvään ja maksimikuormalla vettä täynnä kelluvaan versioon.
Niitä ominaisuuksia tarvitaan.

seilaajaksi kirjoitti:

Kuten kerroin, kokemusta ei ole. Pistin niin kuin reilusti olosuhteet maksimiin. Kysymyksellä hankin noin 5m veneissin max. olosuhteita 1-2 henk. kuormalla.

Kysymys: jos esim. tuota yamarin 50sc mallia mainostetaan merikelpoisena, niin millaiseen keliin sillä voi mennä?

Jokainen venehän on merikelpoinen, jos keli on tyyni. Toisinpäin mikään vene ei ole merikelpoinen jos tuulee liikaa.

Lue lisää

faijan kaveri myy niitä mut suosittelee_______________venettä

kyllä minä olen ollut kovassa merenkäynissä finnsport 480r 70hv jammu emäsalon ulkopuolella taimenia jahtaamassa joulukuussa -6 keli kaveri oli ihan hulluna kun kalaa tuli ja minä halusin pois jo ulkomereltä kun näkyi tallinsta nousevan kunnon myräkkä niinhän siinä kävi ei keretty alta pois aallot oli 2,5m keskituuli oli 17,4ms jälkeen päin tarkistettua kyllä pelotti jos kone sammuu muuten ei ollut hätää mentiin laineitten mukaan bensaa meni paljon se loppui kun päästiin suojaan ei kyllä enää tossa kelisssä merelle kun rupesi vene painaa kun jää tarttu kiinni huh huh ps:kuulin kaverilta joka on merivartijana että oltiin kyllä seurannassa

Hagar_ kirjoitti:

Vator 17 on oiva paatti kovaan aallokkoon. Paikallaan epästabiili, ajossa herkkä, mutta osaavissa käsissä pystyy ajmaan plaanissa kovassakin vasta-aallokossa. Levutrimmeillä vielä stabiloittaa helposti tuuleen nojaavaa runkoa.
Sitten on tietenkin RIB:it eli kovapohjaiset kumiveneet. Kestävät keliä paremmin kuin vastaavan kokoiset kovarunkoiset.

Lue lisää

Ja sitten on vielä Boston Whaler, kun muut veneet tarvitsee jo sataman suojaa

Kokemukseni veneilystä ovat vähäiset, olen vasta viime vuosina alkanut harrastamaan sitä. Olisi kiva kuulla enemmän kokemusta omaavilta onko esim. Rönnqvist ( 515 ja 550 ) turvallisia veneitä merellä, laitakorkeushan niissä on huomattavasti matalampi kuin esim. Yamarin 50 veneessä jossa laitakorkeus pulpetin tienoilla lienee n. 65 cm kun Rönnqvist 550:ssa n. 55 cm. Eikö laitakorkeudella ole merkitystä merellä veneillessä?

Arkalasta kotoisin kirjoitti:

Kokemukseni veneilystä ovat vähäiset, olen vasta viime vuosina alkanut harrastamaan sitä. Olisi kiva kuulla enemmän kokemusta omaavilta onko esim. Rönnqvist ( 515 ja 550 ) turvallisia veneitä merellä, laitakorkeushan niissä on huomattavasti matalampi kuin esim. Yamarin 50 veneessä jossa laitakorkeus pulpetin tienoilla lienee n. 65 cm kun Rönnqvist 550:ssa n. 55 cm. Eikö laitakorkeudella ole merkitystä merellä veneillessä?

Lue lisää

Rönnqvistit on hyviä meriveneitä! Laitakorkeus ei ole tärkeä ominaisuus, rökössä on korkea kantava keula ja se on puoliplaanava, erittäin helppo ajettava kovas myrskys, sillä ei tarvi paljoa kaasulla pelata! Kovassa kelissä ulkona, kun ajaa sopivaa vauhtia, rökö menee kuin korkki aallolta aallolle, kipeää kepeästi aallon päälle...515 on hyvä, 550 tosi hyvä, 590 tooosi hyvä ja 705 on kunkku :) itellä on 515.

Arkalasta kotoisin kirjoitti:

Kokemukseni veneilystä ovat vähäiset, olen vasta viime vuosina alkanut harrastamaan sitä. Olisi kiva kuulla enemmän kokemusta omaavilta onko esim. Rönnqvist ( 515 ja 550 ) turvallisia veneitä merellä, laitakorkeushan niissä on huomattavasti matalampi kuin esim. Yamarin 50 veneessä jossa laitakorkeus pulpetin tienoilla lienee n. 65 cm kun Rönnqvist 550:ssa n. 55 cm. Eikö laitakorkeudella ole merkitystä merellä veneillessä?

Lue lisää

Yamarinit taitaa olla ennemminkin nopeaan ajoon kuin kovaan keliin suunniteltuja mikä onkin luontevaa tuollaiselle virkistyskäyttöön suunnitellulle veneelle. Merelle mennään silloin kun on kaunis ilma, sinne halutaan töiden jälkeen iltapäiväksi, pikaisesti saareen ja nopeasti takasin.

Rönnquistin tyyliset on taas enemmänkin suunniteltu merellä säännöllisesti kulkevien lähtökohdista. Nopeus ei ole pääasia vaan se että veneellä voi ajaa eri nopeuksilla ja ennenkaikkia että se on hyvä sellaisessa nopeudessa jota voi käyttää myös aallokon ollessa korkeampi.

Avoveneet ovat usein peräpainoisia joten ensimmäinen ogelma joka tulee mieleen ei ole veden tulo keulan yli vaan se miten vene aallot ottaa ja miten se nousee aallolle. Tavaralastissa asia on tietekin vähän eri. Eniten pelkäisin avoveneelläkin ohjausvirhettä ja veneen päätymistä poikittain allolle sekä kaatumista. Jos käy niin että aalto tulee yli on siinä tilanteessa äyskäri tai itsetyhjentyvyys aika hampaattomia, jollei nyt puhuta kokonaan takaa avoimesta venetyypistä. Ämpäri on tehokas tyhjennysväline ja sellaisia pitää olla veneessä muutama kappale, toinen ajoankkuriksi ja toinen tyhjennysvälineeksi. Ämpäreillä on muutakin käyttöä, köysien tai tavaroiden säilytyksessä sekä siinä tarkoituksessa mihin ne on alunperinkin tehty.

Nopeat veneet ovat pahassa kelissä usein hankalia koska niitä joudutaan käyttämään nopeusalueella jolle niitä ei ole tehty. Ptää olla aikamoinen Bostonwhaler että voi pitää isommassakin aallokossa liukunopeutta yllä, normaalissa veneessä paikat hajoaa sellaisessa röykytyksessä. Puhtaasti liukuvan veneen ohjattavuus taas ei ole hyvä uppoumanopeudessa.

Mihin muuten tarvitset sellaista avovenettä jolla pärjää kelissä mihin ei kukaan huvin vuoksi halua mennä. Lyhyen aikavälin säätiedoitukset ovat melkoisen luotettavia ja jos sää pahenee pääsee tuollaisella 30kn kulkevalla veneellä nopeasti suojaan, jos sen tekee ennen sään huononemista.

Kysymys uyii7y:lle: Mainitsit rönnqvist 705:n, olen kuullut että rönnqvistillä on valmisteilla uusi viisysikymppistä suurempi vene mutta siitä ei ole löytynyt tietoa/kuvia, tiedätkö asiasta enemmän?

Vene-lehti totesi testissään Anytecin 622 aivan paskaks. Onkohan tämä 750 sen parempi?

bustermies kirjoitti:

Vene-lehti totesi testissään Anytecin 622 aivan paskaks. Onkohan tämä 750 sen parempi?

anytec 750 on loistava vene kelissä kuin kelissä. olen myös ajanut 622:sta en kyllä voi yhtyä venelehden "ammattilaisten" mielipiteisiin. Artikkelissa mainittiin, että veneen keulaa pitää trimmata alas, en ymmärrä miksi. Itse en tällaiseen tarvetta huomannut. Taitaa lisäksi herroilla olla eri merkin lippalakit.

Anyte 750 kirjoitti:

anytec 750 on loistava vene kelissä kuin kelissä. olen myös ajanut 622:sta en kyllä voi yhtyä venelehden "ammattilaisten" mielipiteisiin. Artikkelissa mainittiin, että veneen keulaa pitää trimmata alas, en ymmärrä miksi. Itse en tällaiseen tarvetta huomannut. Taitaa lisäksi herroilla olla eri merkin lippalakit.

Lue lisää

Niin tuossa aikasemmassa linkissä mainittiin 4 cm paksun alumiinin käyttö (40 mm), mutta ei selvinnyt missä tuota panssarivaunuunkin (todennäköisesti) kelpaavaa materiaalia on käytetty...

En ole muuten eläessäni nähnyt niin paksua alumiinilevyä, vaikka olenkin ollut alalla varsin pitkään.

gadfg54 kirjoitti:

Kysymys uyii7y:lle: Mainitsit rönnqvist 705:n, olen kuullut että rönnqvistillä on valmisteilla uusi viisysikymppistä suurempi vene mutta siitä ei ole löytynyt tietoa/kuvia, tiedätkö asiasta enemmän?

Lue lisää

/05 rököstä ei ole vielä kuvia, se on 705 pitkä, 2,35cm leveä ja painaa 1000kg, kantavuus 12henkilöä.

rtfyrty kirjoitti:

/05 rököstä ei ole vielä kuvia, se on 705 pitkä, 2,35cm leveä ja painaa 1000kg, kantavuus 12henkilöä.

Saattaa olla melko kiinnostava uutuus tuo iso Rönnqvist, mahtaakohan olla nähtävänä helmikuun venemessuilla? Itselleni tuo on ehkä turhan suuri vene, vaatii jo isoa autoa ja traileria, jos haluaa vaihtaa vesistöä..
Onkohan muihin Keskon myymiin Rönnqvisteihin tulossa muutoksia?
Mitä muita hyviä saman hintaluokan meriveneitä on kuin Rönnqvist?
Kiinnostaisi lähinnä n. 5,5 m puoliliukuva joka kantaisi kuormaa n. 600 kg ja kulkisi suhteellisen pienellä moottorilla kuten Rönnqvist 550 joka taitaa liikkua "sopivasti" jo 40 heppaisella ja kuormaakin sopii 800 kg mukaan..

rtfyrty kirjoitti:

/05 rököstä ei ole vielä kuvia, se on 705 pitkä, 2,35cm leveä ja painaa 1000kg, kantavuus 12henkilöä.

Tervehdys 705 tietäjä

Kun olet näköjään selvillä rönnqvistin tulevasta 705 mallista niin löytyykö teitoa moottoritehosuosituksista ja onko vene "samaa mallia" kuin esim. hyvä 590:n...?
Kiitos etukäteen!

että 12m veneellä ei voi mennä kuin 12m:n tuulella, joopajoo. Olen ollut 12m:n veneellä yli 20sek/metrin sivutuulessa avomerellä , vene käyttäytyi paremmin kuin 9m:n sivutuulessa. Aallot olivat korkeampia, vastaavasti matka harjalta harjalle taas pidempi, eikä ollut hädän päivää. Meinasin kerran kipata Busterilla 11sek/metrin tuulessa, kun ajoin suoraan vastaiseen liian lujaa, Busteri hyppäsi ja putosi perä edellä veteen, oli vähää vailla, ettei mennyt ympäri. En kyllä ostaisi Yamariinia, Rönkyn ostaisin, ei se laitakorkeus niin tärkeää ole vaan se, että vesi ei tule sisään.

duubiduuduu kirjoitti:

että 12m veneellä ei voi mennä kuin 12m:n tuulella, joopajoo. Olen ollut 12m:n veneellä yli 20sek/metrin sivutuulessa avomerellä , vene käyttäytyi paremmin kuin 9m:n sivutuulessa. Aallot olivat korkeampia, vastaavasti matka harjalta harjalle taas pidempi, eikä ollut hädän päivää. Meinasin kerran kipata Busterilla 11sek/metrin tuulessa, kun ajoin suoraan vastaiseen liian lujaa, Busteri hyppäsi ja putosi perä edellä veteen, oli vähää vailla, ettei mennyt ympäri. En kyllä ostaisi Yamariinia, Rönkyn ostaisin, ei se laitakorkeus niin tärkeää ole vaan se, että vesi ei tule sisään.

Lue lisää

Mulla on 5010 Yanmarin ja on kyllä todella hyvä aalloissakin. Veneessä on keula niin korkea, että se ei hyvin laske aaltoja sisään. V-pohja taas ottaa iskut nätisti vastaan. Katseleppa miten Yamarin 5010 ja 50 kulkevat. Näyttäisi, että menevät perä upoksissa ja keula liian ylhäällä. Se on optinen "harha". Malli on vaan sellainen. Kestää hyvin aallokossa.

Eikö sen E:llä alkaneen laivan olisi sitten pitänyt pärjätä melkein 200 m/s tuulelle saakka??

P.S. Tuollaista nyrkkisääntöä en kylläkään tunne. Uppoumarunkoisen veneen runkonopeus on kylläkin n. 1 solmu x vesilinjan pituus.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Eikö sen E:llä alkaneen laivan olisi sitten pitänyt pärjätä melkein 200 m/s tuulelle saakka??

P.S. Tuollaista nyrkkisääntöä en kylläkään tunne. Uppoumarunkoisen veneen runkonopeus on kylläkin n. 1 solmu x vesilinjan pituus.

Lue lisää

Nythän on kysymys veneistä, ei laivoista.
Käsitän tässätapauksessa että avoveneellä halutaan ajaa matkanopeutta, n. 20kn.
Millä avoveneellä veneellä ajat 20kn 12m/s tuulessa avomerellä. Kyllä minunkin pojat olivat Terhi Saiman'lla Porkkalanseläll 13-15m/s tuulessa, mutta nopeus olikin muutama solmu.

xyz121 kirjoitti:

Nythän on kysymys veneistä, ei laivoista.
Käsitän tässätapauksessa että avoveneellä halutaan ajaa matkanopeutta, n. 20kn.
Millä avoveneellä veneellä ajat 20kn 12m/s tuulessa avomerellä. Kyllä minunkin pojat olivat Terhi Saiman'lla Porkkalanseläll 13-15m/s tuulessa, mutta nopeus olikin muutama solmu.

Lue lisää

Aloitin aiheen, ja tarkoitan etenemistä sellaisella nopeudella, että vene on plaanissa. Tietenkin on selvää, että mennään kuitenkin mahdollisimman hiljaa. Ei kuitenkaan hitaammin kuin aallot.

En kyllä usko tuohon tuulennopeus vrt veneen pituus teoriaan. No, ehkäpä hanat kaakossa nopeuksilla, mutta järkeä käyttäen parjätään suuremmissa keleissä.

seilaajaksi kirjoitti:

Aloitin aiheen, ja tarkoitan etenemistä sellaisella nopeudella, että vene on plaanissa. Tietenkin on selvää, että mennään kuitenkin mahdollisimman hiljaa. Ei kuitenkaan hitaammin kuin aallot.

En kyllä usko tuohon tuulennopeus vrt veneen pituus teoriaan. No, ehkäpä hanat kaakossa nopeuksilla, mutta järkeä käyttäen parjätään suuremmissa keleissä.

Lue lisää

Senjälkeen kun joudit vähentämään nopeuden aallokossa alee liukukynnyksen ei veneen ajo-ominaisuudet enäään merkitse mitään, tällöin kysymykseen tulee muut seikat. Tuttavalle tapahtui vuosia takaperin ukkosmyrkyssä että aalto löi toisen tuuliasin sisään ja tuuli kaatoi hinauksessa olleen verkkoilla lastatun soutuveneen ympäri.

"Monesti näissä merikelpoisuuskeskusteluissa otetaan esiin nuo syvä V-pohjaiset veneet kuten Anytec, Vator, yms. Ne ovatkin usein loistava vaihtoehto ajaa kovaa kelissä kunnes keli kovenee siihen pisteeseen, että vene putoaa selvästi aaltojen väliin ja vauhtia joutuu hiljentämään, jotta edes jotenkin selviäisi hengissä ja yhtenä kappaleena kotiin. Silloin näiden samaisten veneiden selvä ja usein korkea liukukynnys ja mahdollisesti kantamattomat keulat rupeavat tekemään enemmän haittaa kuin hyvää. Eli eräs hyvän keliveneen ominaisuuksia on vapaus käyttää mahdollisimman suurta nopeusaluetta."

No niin, ensimmäinen kirjoittaja joka puhuu asiasta eikä omista mieltymyksistään johonkin veneeseen.
Oikein kovassa kelissä(Jos haetaan joutuisinta mahdollista etenemistä) on todellakin syytä kiinnittää huomiota muuhunkin kuin veneen pohjaan, esim.veneen tasapainoisuuteen.
Esim.Vatorilla kovassa kelissä käy helposti niin että ensin pitää käyttää tehoja liukuun pääsemiseksi ja sen jälkeen vene tuppaakin karkaaman lapasesta, vahvasti peräpainoisena tuppaa nousemaan pystyyn loikissa tuulen vielä avittaessa tätä taipumusta...Ja todellakin on sitten tuloksena loikka aaltojen väliin,liusta pois ja taas tehoja on käytettävä mikä taas päättyy loikaan aaltojen väliin tai vasten aaltoa.

Kovassa kelissä jos aikoo ajella niin silloin myös ehdoton "Must" on keskipulpetti ynnä seisoaltaan ajomahdollisuus.
Tästä taas päästään siihen että on syytä venettä valittaessa huomioida myös tuulilasin kaiteiden toimivuus ja kestävyys sen toimiessa kuskin tukena.

Kovaan kelissä en myöskään suosisi "Isoa ja suojaa antavaa" tuulilasia, tuppaa olemaan vaan tiellä varsinkin silloin jos on pakko painaa omalla painollaan eteenpäin pulpettia vasten kun vene nousee pystyyn ja uhkaa kaatua selälleen.
Markkinoilla on myös veneitä ilman lasin kaiteita, tehokkaita kurkun leikkaajia kelissä...
Lohen tyrskykalastuksessa isosta lasista on myös haittaa, se toimii mm.tehokkaana purjeena viedessään venettä vauhdikkaammin kivikkoa kohden.
Joskus ihmetyttää tuo joidenkien "Iso kiva lasi" intoilu, hyvin muotoiltu pienempikin lasi ohjaa ilmavirran, ei siinä neliöiden kokoista isoa purjetta tarvita suojaa antamaan...

Edelleen, jos aikoo kelissä liikkua niin silloin kannattaa myös kiinnittää huomoita veneen rakenteisiin, ei pelkkä kaunis mainoskuva tai iso brändi tee hyvää kelivenettä, se mainosmies ei välttämättä ole edes koskaan veneillyt, keskusliikkeestä puhumattakaan...

Summa summarum, keliin ja merelle ulkosaaristoon on syytä harkita 5.5-6 metristä venettä, 5 tai alta on pieni mikä pieni jos edes jonkinlaisesta mukavuudesta ynnä liukunopeuksista aikoo pitää kiinni.

Lennättäjä kirjoitti:

"Monesti näissä merikelpoisuuskeskusteluissa otetaan esiin nuo syvä V-pohjaiset veneet kuten Anytec, Vator, yms. Ne ovatkin usein loistava vaihtoehto ajaa kovaa kelissä kunnes keli kovenee siihen pisteeseen, että vene putoaa selvästi aaltojen väliin ja vauhtia joutuu hiljentämään, jotta edes jotenkin selviäisi hengissä ja yhtenä kappaleena kotiin. Silloin näiden samaisten veneiden selvä ja usein korkea liukukynnys ja mahdollisesti kantamattomat keulat rupeavat tekemään enemmän haittaa kuin hyvää. Eli eräs hyvän keliveneen ominaisuuksia on vapaus käyttää mahdollisimman suurta nopeusaluetta."

No niin, ensimmäinen kirjoittaja joka puhuu asiasta eikä omista mieltymyksistään johonkin veneeseen.
Oikein kovassa kelissä(Jos haetaan joutuisinta mahdollista etenemistä) on todellakin syytä kiinnittää huomiota muuhunkin kuin veneen pohjaan, esim.veneen tasapainoisuuteen.
Esim.Vatorilla kovassa kelissä käy helposti niin että ensin pitää käyttää tehoja liukuun pääsemiseksi ja sen jälkeen vene tuppaakin karkaaman lapasesta, vahvasti peräpainoisena tuppaa nousemaan pystyyn loikissa tuulen vielä avittaessa tätä taipumusta...Ja todellakin on sitten tuloksena loikka aaltojen väliin,liusta pois ja taas tehoja on käytettävä mikä taas päättyy loikaan aaltojen väliin tai vasten aaltoa.

Kovassa kelissä jos aikoo ajella niin silloin myös ehdoton "Must" on keskipulpetti ynnä seisoaltaan ajomahdollisuus.
Tästä taas päästään siihen että on syytä venettä valittaessa huomioida myös tuulilasin kaiteiden toimivuus ja kestävyys sen toimiessa kuskin tukena.

Kovaan kelissä en myöskään suosisi "Isoa ja suojaa antavaa" tuulilasia, tuppaa olemaan vaan tiellä varsinkin silloin jos on pakko painaa omalla painollaan eteenpäin pulpettia vasten kun vene nousee pystyyn ja uhkaa kaatua selälleen.
Markkinoilla on myös veneitä ilman lasin kaiteita, tehokkaita kurkun leikkaajia kelissä...
Lohen tyrskykalastuksessa isosta lasista on myös haittaa, se toimii mm.tehokkaana purjeena viedessään venettä vauhdikkaammin kivikkoa kohden.
Joskus ihmetyttää tuo joidenkien "Iso kiva lasi" intoilu, hyvin muotoiltu pienempikin lasi ohjaa ilmavirran, ei siinä neliöiden kokoista isoa purjetta tarvita suojaa antamaan...

Edelleen, jos aikoo kelissä liikkua niin silloin kannattaa myös kiinnittää huomoita veneen rakenteisiin, ei pelkkä kaunis mainoskuva tai iso brändi tee hyvää kelivenettä, se mainosmies ei välttämättä ole edes koskaan veneillyt, keskusliikkeestä puhumattakaan...

Summa summarum, keliin ja merelle ulkosaaristoon on syytä harkita 5.5-6 metristä venettä, 5 tai alta on pieni mikä pieni jos edes jonkinlaisesta mukavuudesta ynnä liukunopeuksista aikoo pitää kiinni.

Lue lisää

Vatorit on kyllä kaukana syvästä V-pohjasta, ja myötätuulessa en surkeampaa tiedä, se lähtee "leikkaamaan" yllättävästi... Jos ton koko/hintaluokan vehkeillä pitää kelissä mennä niin rönkkö pysyy hyvin lapasessa, ja on hyvä ajaa seisten!!!

ex vatoristi kirjoitti:

Vatorit on kyllä kaukana syvästä V-pohjasta, ja myötätuulessa en surkeampaa tiedä, se lähtee "leikkaamaan" yllättävästi... Jos ton koko/hintaluokan vehkeillä pitää kelissä mennä niin rönkkö pysyy hyvin lapasessa, ja on hyvä ajaa seisten!!!

Lue lisää

Mitenköhän Rönkkö 550 kulkee yksin ajettaessa, nouseeko keula ( alhaisilla nopeuksilla ) ylös estäen näkyvyyden eteen?
Jaksaako perä kantaa kuskin, moottorin, akun, bensat ja pulpetin, ne kun ovat kaikki takana..

Maakrapu kirjoitti:

Mitenköhän Rönkkö 550 kulkee yksin ajettaessa, nouseeko keula ( alhaisilla nopeuksilla ) ylös estäen näkyvyyden eteen?
Jaksaako perä kantaa kuskin, moottorin, akun, bensat ja pulpetin, ne kun ovat kaikki takana..

Lue lisää

550 menee hyvin yksin, keula ei nouse liikaa!!

ex vatoristi kirjoitti:

Vatorit on kyllä kaukana syvästä V-pohjasta, ja myötätuulessa en surkeampaa tiedä, se lähtee "leikkaamaan" yllättävästi... Jos ton koko/hintaluokan vehkeillä pitää kelissä mennä niin rönkkö pysyy hyvin lapasessa, ja on hyvä ajaa seisten!!!

Lue lisää

Vator 17 ja sitä suuremmat ovat kyllä juuri syvä-v-pohjaisia, ja eivät kyllä leikka ellei kuski ole aivan uuno. Pienemmän mallit on enemmän mökkiveneiksi sopivia ja suojaisille vesille. Mitä Rönnqvistiin tulee, niin perustele mikä siitä tekee hyvän keliveneen. Itse en lähtisi enää nykyään vanahanaikaisilla u-pohja virityksillä keliin kun syvä-v keksittiin jo 60-luvun alussa.

Lennättäjä kirjoitti:

"Monesti näissä merikelpoisuuskeskusteluissa otetaan esiin nuo syvä V-pohjaiset veneet kuten Anytec, Vator, yms. Ne ovatkin usein loistava vaihtoehto ajaa kovaa kelissä kunnes keli kovenee siihen pisteeseen, että vene putoaa selvästi aaltojen väliin ja vauhtia joutuu hiljentämään, jotta edes jotenkin selviäisi hengissä ja yhtenä kappaleena kotiin. Silloin näiden samaisten veneiden selvä ja usein korkea liukukynnys ja mahdollisesti kantamattomat keulat rupeavat tekemään enemmän haittaa kuin hyvää. Eli eräs hyvän keliveneen ominaisuuksia on vapaus käyttää mahdollisimman suurta nopeusaluetta."

No niin, ensimmäinen kirjoittaja joka puhuu asiasta eikä omista mieltymyksistään johonkin veneeseen.
Oikein kovassa kelissä(Jos haetaan joutuisinta mahdollista etenemistä) on todellakin syytä kiinnittää huomiota muuhunkin kuin veneen pohjaan, esim.veneen tasapainoisuuteen.
Esim.Vatorilla kovassa kelissä käy helposti niin että ensin pitää käyttää tehoja liukuun pääsemiseksi ja sen jälkeen vene tuppaakin karkaaman lapasesta, vahvasti peräpainoisena tuppaa nousemaan pystyyn loikissa tuulen vielä avittaessa tätä taipumusta...Ja todellakin on sitten tuloksena loikka aaltojen väliin,liusta pois ja taas tehoja on käytettävä mikä taas päättyy loikaan aaltojen väliin tai vasten aaltoa.

Kovassa kelissä jos aikoo ajella niin silloin myös ehdoton "Must" on keskipulpetti ynnä seisoaltaan ajomahdollisuus.
Tästä taas päästään siihen että on syytä venettä valittaessa huomioida myös tuulilasin kaiteiden toimivuus ja kestävyys sen toimiessa kuskin tukena.

Kovaan kelissä en myöskään suosisi "Isoa ja suojaa antavaa" tuulilasia, tuppaa olemaan vaan tiellä varsinkin silloin jos on pakko painaa omalla painollaan eteenpäin pulpettia vasten kun vene nousee pystyyn ja uhkaa kaatua selälleen.
Markkinoilla on myös veneitä ilman lasin kaiteita, tehokkaita kurkun leikkaajia kelissä...
Lohen tyrskykalastuksessa isosta lasista on myös haittaa, se toimii mm.tehokkaana purjeena viedessään venettä vauhdikkaammin kivikkoa kohden.
Joskus ihmetyttää tuo joidenkien "Iso kiva lasi" intoilu, hyvin muotoiltu pienempikin lasi ohjaa ilmavirran, ei siinä neliöiden kokoista isoa purjetta tarvita suojaa antamaan...

Edelleen, jos aikoo kelissä liikkua niin silloin kannattaa myös kiinnittää huomoita veneen rakenteisiin, ei pelkkä kaunis mainoskuva tai iso brändi tee hyvää kelivenettä, se mainosmies ei välttämättä ole edes koskaan veneillyt, keskusliikkeestä puhumattakaan...

Summa summarum, keliin ja merelle ulkosaaristoon on syytä harkita 5.5-6 metristä venettä, 5 tai alta on pieni mikä pieni jos edes jonkinlaisesta mukavuudesta ynnä liukunopeuksista aikoo pitää kiinni.

Lue lisää

niin veneen tasapainoisuudella on suuri merkitys kelissä.

Mutta sitten kirjoitat, että "esim.Vatorilla kovassa kelissä käy helposti niin että ensin pitää käyttää tehoja liukuun pääsemiseksi ja sen jälkeen vene tuppaakin karkaaman lapasesta, vahvasti peräpainoisena tuppaa nousemaan pystyyn loikissa tuulen vielä avittaessa tätä taipumusta...Ja todellakin on sitten tuloksena loikka aaltojen väliin,liusta pois ja taas tehoja on käytettävä mikä taas päättyy loikaan aaltojen väliin tai vasten aaltoa."

Näin voi käydä jos veneeseen on asennetttu liian painavan moottori. Ei se ole veneen vika, vaan käyttäjän.

Kovassa kelissä ei ole hyvin tasapainoitettua syvää V-pohjaa voittanutta. (Sellainen on esim. isohko Vator, jossa on painoltaan ja teholtaan sopiva moottori.) Näin se nyt vaan on. Ken muuta väittää ei sitten ymmärrä veneistä oikeasti mitään. Joku Rönnqvist U-pohjineen, jota täällä jostain ihmeen syystä tykitettään koko ajan esiin (kauppiaat asialla???) on joutuisassa etenemisessä kovassa kelissä lähinnä vitsi! Ihan oikeasti! Kyllä silläkin voi pärjätä joten kuten, mutta se on ihan eria asia kuin päästä nopeasti kelissä eteenpäin. Siihne ei U-pohja suo juurikaan mahdollisuuksia. Ja sitten jos u-pohjaan asennetaan vähänkin liian painava moottori, niin on varsinainen susi yhdistelmäksi valmis. Syvä V-pohja sentään sietää jonkun verran peräpainoa ominasiuuksien liikaa kärsimättä.

jaarliz kirjoitti:

niin veneen tasapainoisuudella on suuri merkitys kelissä.

Mutta sitten kirjoitat, että "esim.Vatorilla kovassa kelissä käy helposti niin että ensin pitää käyttää tehoja liukuun pääsemiseksi ja sen jälkeen vene tuppaakin karkaaman lapasesta, vahvasti peräpainoisena tuppaa nousemaan pystyyn loikissa tuulen vielä avittaessa tätä taipumusta...Ja todellakin on sitten tuloksena loikka aaltojen väliin,liusta pois ja taas tehoja on käytettävä mikä taas päättyy loikaan aaltojen väliin tai vasten aaltoa."

Näin voi käydä jos veneeseen on asennetttu liian painavan moottori. Ei se ole veneen vika, vaan käyttäjän.

Kovassa kelissä ei ole hyvin tasapainoitettua syvää V-pohjaa voittanutta. (Sellainen on esim. isohko Vator, jossa on painoltaan ja teholtaan sopiva moottori.) Näin se nyt vaan on. Ken muuta väittää ei sitten ymmärrä veneistä oikeasti mitään. Joku Rönnqvist U-pohjineen, jota täällä jostain ihmeen syystä tykitettään koko ajan esiin (kauppiaat asialla???) on joutuisassa etenemisessä kovassa kelissä lähinnä vitsi! Ihan oikeasti! Kyllä silläkin voi pärjätä joten kuten, mutta se on ihan eria asia kuin päästä nopeasti kelissä eteenpäin. Siihne ei U-pohja suo juurikaan mahdollisuuksia. Ja sitten jos u-pohjaan asennetaan vähänkin liian painava moottori, niin on varsinainen susi yhdistelmäksi valmis. Syvä V-pohja sentään sietää jonkun verran peräpainoa ominasiuuksien liikaa kärsimättä.

Lue lisää

Miksi pitäisi ajaa kovaa? V-pohjaisella meno on hyppivää ja epämiellyttävää, mahdollisesti myös vaarallista?
U-pohjaisella, pienillä nopeuksilla edeten, meno on rauhallisempaa, miellyttävämpää ja todennäköisesti myös turvallisempaa.
Veneillä on liikuttu kautta aikain rauhallista vauhtia, kalastellen ja luonnosta nauttien vasta viimeisten vuosikymmenien aikana on käytetty ryskyttäviä, epämiellyttävästi hyppiviä yli suurilla moottoreilla varustettuja veneitä. Nämä v-pohjaiset veneet ovat pian jäänne menneisyydestä kuten jenkkiautot nykyisin..

Sunnuntai veneilijä kirjoitti:

Miksi pitäisi ajaa kovaa? V-pohjaisella meno on hyppivää ja epämiellyttävää, mahdollisesti myös vaarallista?
U-pohjaisella, pienillä nopeuksilla edeten, meno on rauhallisempaa, miellyttävämpää ja todennäköisesti myös turvallisempaa.
Veneillä on liikuttu kautta aikain rauhallista vauhtia, kalastellen ja luonnosta nauttien vasta viimeisten vuosikymmenien aikana on käytetty ryskyttäviä, epämiellyttävästi hyppiviä yli suurilla moottoreilla varustettuja veneitä. Nämä v-pohjaiset veneet ovat pian jäänne menneisyydestä kuten jenkkiautot nykyisin..

Lue lisää

...jos kuvittelet, että v-pohjalla pitää aina ajaa kovaa ja hyppien. Kuka niin väittää? Se, että se mahdollistaa sen ei tarkoita, että sillä on pakko ajaa niin. U-pohja ei edes mahdollista nopeaa etenemistä kelissä kuten syvä v. Hyvin tasapainoitettu v-pohja mahdollistaa ajamisen millä nopeudella tahansa.

Olen samaa mieltä siitä, että esim. joku Yamarin 80 DC on täydellisen typerä vene 350 hv perämoottorilla.

Ja lopuksi: ei ole mitään faktaa johon nojautuen u-pohja olisi millään tavalla turvallisempi kuin v-pohja.

jaarliz kirjoitti:

niin veneen tasapainoisuudella on suuri merkitys kelissä.

Mutta sitten kirjoitat, että "esim.Vatorilla kovassa kelissä käy helposti niin että ensin pitää käyttää tehoja liukuun pääsemiseksi ja sen jälkeen vene tuppaakin karkaaman lapasesta, vahvasti peräpainoisena tuppaa nousemaan pystyyn loikissa tuulen vielä avittaessa tätä taipumusta...Ja todellakin on sitten tuloksena loikka aaltojen väliin,liusta pois ja taas tehoja on käytettävä mikä taas päättyy loikaan aaltojen väliin tai vasten aaltoa."

Näin voi käydä jos veneeseen on asennetttu liian painavan moottori. Ei se ole veneen vika, vaan käyttäjän.

Kovassa kelissä ei ole hyvin tasapainoitettua syvää V-pohjaa voittanutta. (Sellainen on esim. isohko Vator, jossa on painoltaan ja teholtaan sopiva moottori.) Näin se nyt vaan on. Ken muuta väittää ei sitten ymmärrä veneistä oikeasti mitään. Joku Rönnqvist U-pohjineen, jota täällä jostain ihmeen syystä tykitettään koko ajan esiin (kauppiaat asialla???) on joutuisassa etenemisessä kovassa kelissä lähinnä vitsi! Ihan oikeasti! Kyllä silläkin voi pärjätä joten kuten, mutta se on ihan eria asia kuin päästä nopeasti kelissä eteenpäin. Siihne ei U-pohja suo juurikaan mahdollisuuksia. Ja sitten jos u-pohjaan asennetaan vähänkin liian painava moottori, niin on varsinainen susi yhdistelmäksi valmis. Syvä V-pohja sentään sietää jonkun verran peräpainoa ominasiuuksien liikaa kärsimättä.

Lue lisää

Kirjoitat että Vatorissa ei saa olla liian suurta moottoria jotta ei käy kuvailemallani tavalla kovassa kelissä.

Vator ei jaksa nousta ovassa kelissä 50-60 Hp koneella liukuun isoon vasta-altoon,tehoja on pakko olla ja niitä on myös pystyttävä nopeasti käyttämään.
Tehojen myötä tulee paino-ongelma ja sen myötä tasapaino-ongelma.

V-pohja sinällään ei tee venettä perästään kantavaksi, ennemminkin U-pohjassa kantoa löytyy enempi mutta se ei pienemmissä veneissä taas ole kelissä mukavuutta lisäävä mikäli halutaan pitää korkeampia matkavauhteja.
U-pohjakin toimii tietyillä konsepteilla kelissäkin tiettyihin liukunopeuksiin saakka, kaiken kaikkiaan hydrodynamiikka ei ole helppo laji.....

Vator 17 oli oman aikansa vene ja aikanaan ihan hyvä kopio jenkistä(Slick-craft 17) mutta kyllä siitäkin on aika jo ohi ajanut siten että jo pitkään markkinoilla on ollut useitakin vastaavan kokoisia veneitä joilla menennään kelissä lujempaa ja mukavammin ja jotka eivät ole niin kiikkeriä.

Palatakseni vielä tuohon tasapainoon ja tehon tarpeeseen kelissä, juuri siksi yllä kirjoitin että kyllä pulkalla olisi hyvä olla pituutta se 5,5-6 metriä.
Siinä missä viisiimetrisellä veivaa kahvaa edestakaisin ja ajamisesta ei tahdo tulla mitään, isommalla ajaa mukavasti isomalla koneella ja ennen kaikkea taloudellisemmin.

Tässä threadissa on hyvää juttua viiden metrin avoveneistä. Miten lie pärjää simpulla vastaavanlaisissa olosuhteissa kuin aloittaja ilmaisi. Pituutta ainakin on yli viisi metriä !

simputtaja kirjoitti:

Tässä threadissa on hyvää juttua viiden metrin avoveneistä. Miten lie pärjää simpulla vastaavanlaisissa olosuhteissa kuin aloittaja ilmaisi. Pituutta ainakin on yli viisi metriä !

Lue lisää

Pikkuinen perämoottori jaksaa puskea vasta-aallokkoon? Varmaan joku kyseisen veneen omistava pystyy vastaamaan siihen.

Ainoa varma asia on, että olo on niin kuin korkinpalasen päällä istuisit.

simputtaja kirjoitti:

Tässä threadissa on hyvää juttua viiden metrin avoveneistä. Miten lie pärjää simpulla vastaavanlaisissa olosuhteissa kuin aloittaja ilmaisi. Pituutta ainakin on yli viisi metriä !

Lue lisää

En huomannut koko säikeessä mainitun Scanticeja. Naapurilla on 580, ei se koppimalli vaan keskipulpetilla, jota aina rannassa nähdessämme kehuu siihen asti että kyllästyn. Onhan se iso pulpettiveneeksi ja korkeat laidat, mutta onko muilla kokemusta kyseisestä ammeesta? Ei noita paljon myynnissä näy.

simputtaja kirjoitti:

Tässä threadissa on hyvää juttua viiden metrin avoveneistä. Miten lie pärjää simpulla vastaavanlaisissa olosuhteissa kuin aloittaja ilmaisi. Pituutta ainakin on yli viisi metriä !

Lue lisää

10-15 m/s tuuli on aivan liikaa kaikille tuon kokoluokan avoveneille, varsinkin vastaseen ajettaessa. Niillä kyllä pärjää jos osaa ja tietää miten siellä ajetaan, sekä kalusto toimii. Simpulla en ole ajanut mutta sen perusteella mitä messuilla sitä katselin niin kyllä sillä jonkin asteisessa kelissä pääsee kunhan tehoa on riittävästi. Mikäli ei ole kokemusta tuollaisesta kelistä, niin tuossa on hieman tunnelma kuvaa, kun on tuulta 15m/s tai vähän yli ;) http://www.youtube.com/watch?v=WTxzGUJkYn0&feature=BF&list=FL8Ad74jM80jk&index=6

sadfdf kirjoitti:

En huomannut koko säikeessä mainitun Scanticeja. Naapurilla on 580, ei se koppimalli vaan keskipulpetilla, jota aina rannassa nähdessämme kehuu siihen asti että kyllästyn. Onhan se iso pulpettiveneeksi ja korkeat laidat, mutta onko muilla kokemusta kyseisestä ammeesta? Ei noita paljon myynnissä näy.

Lue lisää

Kyllä ne alkavan olemaan jo kaikki läpensä loppuun ajettuja. Ihan perus vene muuten, joka ei loista millään alueella.

B23E kirjoitti:

10-15 m/s tuuli on aivan liikaa kaikille tuon kokoluokan avoveneille, varsinkin vastaseen ajettaessa. Niillä kyllä pärjää jos osaa ja tietää miten siellä ajetaan, sekä kalusto toimii. Simpulla en ole ajanut mutta sen perusteella mitä messuilla sitä katselin niin kyllä sillä jonkin asteisessa kelissä pääsee kunhan tehoa on riittävästi. Mikäli ei ole kokemusta tuollaisesta kelistä, niin tuossa on hieman tunnelma kuvaa, kun on tuulta 15m/s tai vähän yli ;) http://www.youtube.com/watch?v=WTxzGUJkYn0&feature=BF&list=FL8Ad74jM80jk&index=6

Lue lisää

numerossa 2/2010 oli juttua Simpusta. Pari häiskää oli ajanut Tukholmaan Helsingistä. Olivat kokeilleet ennen reissu sitä 16m/s tuulessa ja hyvin oli mennyt. Kait sitä on sitten uskottava, että Simpulla pärjää kovemmassakin kelissä. Onhan se kuitenkin avovene.

Sitä, miksi isot avoveneet ja varsinkin puoliliukuvat ja uppoumarunkoiset ovat jääneet unholaan en ymmärrä kohoavien polttoainekustannusten keskellä.

Olen jo pitkään haeskellut sopivaa, mutta tarjontaa varsinkin uusissa veneissä on todella vähän.

Pitääkö teettää kirjoitti:

Sitä, miksi isot avoveneet ja varsinkin puoliliukuvat ja uppoumarunkoiset ovat jääneet unholaan en ymmärrä kohoavien polttoainekustannusten keskellä.

Olen jo pitkään haeskellut sopivaa, mutta tarjontaa varsinkin uusissa veneissä on todella vähän.

Lue lisää

Taitaa olla syynä se jumalaton kiire nykyajan ihmisillä. Töissä tukka putkella ja myös vapaa-ajalla.