Mietitkö paljon,

toisaalta, jos en miettisi sitä milloinkaan, kertoisi se minusta myös sen, että olisin omalla tavallaan ylimielinen muita ihmisiä kohtaan.

En mä sitä mieti oikeestaan ollenkaan. Mutta joskus kausiluontoisesti tulen kysyneeksi kavereilta, että millanen olen heidän mielestä koska se auttaa mua itseänikin hahmottamaan omaa itseäni kun saa näkökulmaa ulkopuolelta. Siinä mielessä muiden mielipide itsestäni on tärkeä, mutta ei niin tärkeä että olen jatkuvasti hakkaamassa naamaa seinään pohtien millanen muiden mielestä olen. Kaikki ei musta tykkää, se on fakta ja sille ei voi mitään!

..toki on tilanteita joissa on jotenkin luonnoton olo olla..silloin varmaan mietin et miten täs nyt tulis olla ja mitä musta mahdetaan aatella..niiku työhaastatteluissakin..muuten olen simmoi ko oon muuteski..omanlaiseni itteni..tämmöi....

sillo nuorena aikusena mietin ja ihan viel ollessani alaikänen useinki sitä mitä musta aatellaan..se on kummiski karissu vuosien saatossa pois...taikka vähentyny..toki jos johonki tahtoo tehä hyvän vaikutuksen, nii sillon sitä varmaan enempi miettii myöskin miten tulis olla ja mitä musta aatellaan..onnistuinkohan tekemään semmosen vaikutuksen, kun yritin..mutta niitä tilanteita on nykyisin niin harvoin..=o)

..mut muuten arkisessa kanssakäymisessä..nii en mieti..

Kyllä sitä tulee mietittyä. Ainakin se mietityttää, että jos on kiinnostunut jostain miehestä, että mitähän kyseinen mies mahtaa ajatella. Mutta yleisesti olen vähän sitä mieltä, että jos minusta ei pidetä niin sitten ei pidetä. En ala stressaamaan sillä, että jos joku ajattelee minusta pahaa, koska hän sitä energiaansa siinä tuhlaa. Omat ystävät ja läheiset ihmiset ja mitä he ajattelevat minusta, on varmasti se ainut, jota ajattelen.

Yleisesti ottaen en mieti yhtään mitä muut ajattelee. Jos joku läheinen ystävä tai perheenjäsen tms, joka tuntee minut hyvin ja antaa aihetta asiaan, niin silloin tulee kyllä mietittyä. On varmaan ihan terveellistä kaikille.

Toiseen kysymykseen ihan sama vastaus, eli läheisen kommentti saattaa vaikuttaa.

ehkä pitäisi miettiä enemmän.

...vaivaa päätäni tuolla.
Välillä tulee sellainen fiilis, että ois kiva tietää mitä vaimo tai työnantaja minusta oikein ajattelee, mutta sekin on vaan hetkellistä ja ohi menevää.

Jaa no merkitsevät paljon. Mittaan niillä itseäni ja omaa toimintaani. Ärsyttäviä ne mielipiteet ovat ainoastaan silloin, jos eivät yhtään pidä paikkaansa ja jos perustuvat luuloihin. Tietämättömyyteen perustuva omahyväinen ylimielisyys suututtaa missä tahansa asiassa.

en ole pahemmin ajatellut, niin teini-iästä lähtien on kokoajan huomannut, kuinka eri asioissa on toiminut sen mukaan, mitä muut ajattelevat... on siis huomannut oman toimintansa motiiveita enemmän. Sitä mukaa se muiden mielen mukaan toimiminen on sitten myös vähentynyt.
Se, mikä se raja siinä muiden mielipiteiden mukailussa on, on itsen- ja muiden huomioonottaminen, eli muita voi mukailla siihen pisteeseen asti, kuin ottaa itsensä huomioon.

mitä läheiset ajattelee ja vain heidän mielipiteilleen annan arvoa. Muiden kohdalla on ihan sama, mitä ajattelevat, ei liikuta mua lainkaan. Läheisten kohdalla taas vaikuttaa hyvinkin paljon.

Naaman perusteella ei aina voi päätellä, mitä toinen ajattelee toisesta.
Mikäli alkaa miettimään, mitä toinen itsestään ajattelee, saa sien turhaa stressiä.

2. Riippuen mielipiteistä, onko rakentavaa vai turhanpäiväistä haukkumista siitä, etten tanssi haukkujan pillin mukaan.
Rakentava kritiikki on aina tervetullut, koska ovat asiaa.

Eihän sellaista elämää jaksa kukaan jos pitää miettiä taukoamatta mitä pitää tehdä että muut hyväksyvät sinut, nämä henkilöt ovat yleensä epävarmoja pinnallisia ihmisiä jotka peilaavat itseään muiden kautta.
Minulle merkitsevät ainoastaan kaikkein lähimpien ihmisten mielipiteet ja nekin tiettyyn rajaan asti, se mitä ne muut minusta miettivät ei hetkauta yhtään.