kuitenkin totuus on se, että maanteiden hyötykuljetusvälineissä moottoreiden käyttövoimana on diesel ja tulee olemaan vielä pitkään. Ei ole sattuma, että henkilöautojen dieselmoottoreiden kehittäjinä ja valmistajina toimivat nuo raskaan kaluston valmistajat. Olen varma,että dieselmoottorit tulevat syrjäyttämään käyttävoimana
bensiiniä käyttävät moottorit jo pelkästään hyötysuhteiden vuoksi. Ainoana ongelmana näen dieselmoottoreiden ohjelmoinneissa tehon suhteen, kohta ollaan realistiset äärirajat ylittämässä. Tämä ongelma on jo VAG:in tsi bensakoneissa olemassa, ylisuuret litratehot liian pienissä kuorissa ei anna koneille pitkää ja luotettavaa käyttäikää. Tämä tulee näkymään tulevissa jälleenmyyntihinnoissa.
Itse ajelen 1700 kg painavalla farkulla, missä on n. 170hv 2,4 litrainen viisisylinterinen diesel, minkä keskikulutus
tietokoneen antamien tuloksien mukaan talvirenkailla on 5,4l/100km.
bensiiniä käyttävät moottorit jo pelkästään hyötysuhteiden vuoksi. Ainoana ongelmana näen dieselmoottoreiden ohjelmoinneissa tehon suhteen, kohta ollaan realistiset äärirajat ylittämässä. Tämä ongelma on jo VAG:in tsi bensakoneissa olemassa, ylisuuret litratehot liian pienissä kuorissa ei anna koneille pitkää ja luotettavaa käyttäikää. Tämä tulee näkymään tulevissa jälleenmyyntihinnoissa.
Itse ajelen 1700 kg painavalla farkulla, missä on n. 170hv 2,4 litrainen viisisylinterinen diesel, minkä keskikulutus
tietokoneen antamien tuloksien mukaan talvirenkailla on 5,4l/100km.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eihän bensakoneissa vielä oteta kaikkia tehoja ulos, mitä voidaan ottaa. Esim. 80-luvulla F1-autossa 1.5 litran koneesta otettiin jopa 1500 heppaa ulos ja B-ryhmän ralliautoissa saatiin 2 litran bensankoneesta ulos jopa 700heppaa.
mitäs bensaa siinä formulassa olikaan, ei ihan nesteen ysivitosta..
Nuo esimerkkisi koneet eivät ole tarkoitettu kestämään muuta kuin kilpailusuoritteet ja aika usein ne paukkuivat jo ennen maalilipun heilumista.
..konetta. Kyse on rakenteiden mitoituksesta tehoon (tai paremminkin vääntöön)nähden.
En tarkkaan tiedä kuinka kuinka pienen dieselmoottorin liikkuvien osien, laakeroinnin, ym. rakenne on muuttunut, mutta luulisin että kyllä niitä on optimoitu, eli siirretty materiaalia sinne missä lujuutta tarvitaan ja vähentämällä massavoimia sekä kehittämällä materiaaleja. Tosin taitaa paremmilla öljyillä olla myös suuri merkitys.
Öjyjäähdytys mäntiin on myös tuonut merkittävästi kestävyyttä lisää.
Yleinen lämmönhallinta on myös aivan toista kun takavuosina. Mikä tahansa nykydiesel kestää kaasupohjassa ajoa vaikka kuinka pitkään lämpöjen senkummemmin nousematta. Arvatkaa kahdesti oliko asia näin 25 vuotta sitten.
Esimerkikisi perinteinen moottorin vika, takavuosien kampikoneiston laakeroinin kuluminen ennenaikojaan on lähes tuntematonta tänä päivänä.
Kyllä alle parilitraisilla 100-150 hv. dieseleillä ajaa nykyään 500 th. merkki kuin merkki. Katsoo vaikka nettiautosta niin kyllä siellä niitä myynnissä on.
Minusta tuntuu että 80 luvun alun dieselit ne heikkoja oli, vaikka tehoja oli jotain 60 heppaa.
Mersua ja Nissania lukuunottamatta.
Aikoinaan Volvon dieselillä ajoi 100th jos sattui hyvä yksilö.
Oldsmobilin järeä V8 diesel saattoi hajota vähän reippaammalla ajotyylillä.
Itselläni on säilöttynä 123 korimallinen 300 vapaasi hengittävä Mersu millä on ajettu yli mijoona kilometriä, merssussa ei ole kertaakaan tarvinnut konetta avata.
Nuo vanhat diesel Volvot olivat varustettu VAG dieseleillä joita löytyi LT volkkareitten voimanlähteinä ja niissä paukkuivat ennenkaikkea kannet.
Nuo Oldsien 5.7 litraiset V8 olivat diiselöityjä bensakoneitä, silloin Gm ei vielä hallinnut dieseltekniikkaa.
Mulle on tuttuja myös suuremmat meridieselit, kun olen toiminut aluksilla konemesterina, joten tiedän varmasti, mistä kirjoitan.
Nykyisista dieseleistä litratehojen suhteen ideaalinen on Hiacen D4D kone, mutta niillä ajetaanki huimia km määriä.
Itselläni on Volvo V70 5D, missä nuo litratehot ovat mielestäni ylärajoilla.
"Aikoinaan Volvon dieselillä ajoi 100th jos sattui hyvä yksilö."
Aikoinaan Volvolla ei ollut lainkaan dieseliä, vaan kyseessä oli volkkarin kone.
Oldsmobilen dieseli nimen omaan "tykkäsi" reippaammasta ajosta, sievästi ajettuna kone karstottui ja hajosi jo sen takia. Tosin ei sillä oikeastaan tehnyt mitään, ajoi miten ajoi. Mutta jostakin syystä niitä vielä nykyäänkin, 30 vuotta myöhemmin on liikkeellä.
Volkkarin neloskoneet oli aika kestäviä jo alun alkaen, kutoset ja vitoset alkoivat kestämään sen jälkeen kun niihin tuli turbot, koska aina ei tarvinnut olla kaasu pohjassa. Kansiongelmat loppuivat intercooleriin, kun yläkerran lämmöt saatiin hallintaan.