surua.
Olimme naimisissa 10 vuotta. Luulin, että olimme hyvä team, arki oli hyvää. Muistan jostain syystä niin vähän niistä vuosista, mitä teimme. Yhdessä kuitenkin teimme paljon asioita.Oli talo, josta luulin, etten koskaan lähtisi pois, molempien unelma. Talousasiat olivat ihan hyvin. Elettiin normaalia elämää. Puhuimme lapsillemme, että eikö olekin kiva kun teillä on kotona molemmat vanhemmat. Monesti ´puhuimme että molempien mielestä emme varmasti eroa koskaan. Oli ollut syvä ja vakava kriisi, joka oli voitettu. Olin saanut takaisin luottamuksen mieheni pettämisen jälkeen. Tokihan meillä oli ongelmamme. Mieheni alkoholinkäyttö ja naiset alkoivat lisääntyä. En jaksanut enää hain eroa. Viimeinen vuosi samassa talossa oli yhtä helvettiä. Melkein revimme toisiltamme silmät päästä.
Nyt olen asunut lasten kanssa melkein vuoden. En tiedä juoko ex-mieheni vielä. Hän hakee lapset sovitusti ja on niin freesin ja raikkaan ja reippaan oloinen. Juttelemme niitä näitä. Tuntuu että olen täysin vieraantunut hänestä, tuntuu oudolta että olen ollut niikin läheisessä suhteessa hänen kanssaan, miehen, joka oli elämäni rakkaus... Vältän aina katsomasta häntä silmiin ja niin tekee häkin. Puhumme jatkuvasti, kumpikin kai pelkää hiljaisuutta. On joskus sanonut että hän välittää siitä miten me pärjäämme ja että tarvitsenko jotain.
En tunne vihaa, en katkeruutta hänen pettämisistään. Olen vain niin surullinen siitä mitä tapahtui, mikä meni vikaan, miksi en riittänyt hänelle, vaikka yritin olla hyvä vaimo ja äiti. Muistan kyllä liian hyvin senkin kun olin vessassi lukkojen takana häneltä piilossa...Muistan myös sen miten turvalliselta hän joskus tuntui ja kuinka hauskaakin meillä joskus oli.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi eikä mennyttä takaisin.
Olimme naimisissa 10 vuotta. Luulin, että olimme hyvä team, arki oli hyvää. Muistan jostain syystä niin vähän niistä vuosista, mitä teimme. Yhdessä kuitenkin teimme paljon asioita.Oli talo, josta luulin, etten koskaan lähtisi pois, molempien unelma. Talousasiat olivat ihan hyvin. Elettiin normaalia elämää. Puhuimme lapsillemme, että eikö olekin kiva kun teillä on kotona molemmat vanhemmat. Monesti ´puhuimme että molempien mielestä emme varmasti eroa koskaan. Oli ollut syvä ja vakava kriisi, joka oli voitettu. Olin saanut takaisin luottamuksen mieheni pettämisen jälkeen. Tokihan meillä oli ongelmamme. Mieheni alkoholinkäyttö ja naiset alkoivat lisääntyä. En jaksanut enää hain eroa. Viimeinen vuosi samassa talossa oli yhtä helvettiä. Melkein revimme toisiltamme silmät päästä.
Nyt olen asunut lasten kanssa melkein vuoden. En tiedä juoko ex-mieheni vielä. Hän hakee lapset sovitusti ja on niin freesin ja raikkaan ja reippaan oloinen. Juttelemme niitä näitä. Tuntuu että olen täysin vieraantunut hänestä, tuntuu oudolta että olen ollut niikin läheisessä suhteessa hänen kanssaan, miehen, joka oli elämäni rakkaus... Vältän aina katsomasta häntä silmiin ja niin tekee häkin. Puhumme jatkuvasti, kumpikin kai pelkää hiljaisuutta. On joskus sanonut että hän välittää siitä miten me pärjäämme ja että tarvitsenko jotain.
En tunne vihaa, en katkeruutta hänen pettämisistään. Olen vain niin surullinen siitä mitä tapahtui, mikä meni vikaan, miksi en riittänyt hänelle, vaikka yritin olla hyvä vaimo ja äiti. Muistan kyllä liian hyvin senkin kun olin vessassi lukkojen takana häneltä piilossa...Muistan myös sen miten turvalliselta hän joskus tuntui ja kuinka hauskaakin meillä joskus oli.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi eikä mennyttä takaisin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
saa kiristää,(muistuuko mieleen?) Niin samanlaista kaikilla jo kymmeniä vuosia, mutta naiset ei ymmärrä mistä on kiinni. On se ihme........se mies, se ei muutu...sillä on omakin elämä (jäikö huomaamatta)
saman suomeksi, kiitos...?
rautalankaa.....johan siinä oli että suomi ämmä ei ymmärrä, sinähän sen todistit.
elämä oli täysin ok. Seksiä oli AINA tarjolla, en ole ylipainoinen, minulla olisi myös ollut ottajia jos sille tielle olisin lähtenyt. Kävin töissä ja harrastuksissa. Mikään ei tunnu enää riittävän.
ettei sitä tosiaan voi ymmärtää. No onneksi oma siippa osaa puhua suomea eikä viljele moisia "sukkeluuksia"
Kiitos ja näkemiin.
Eli, että lapsille kerrotaan "eikö olekin kiva kun teillä on kotona molemmat vanhemmat". Oletko ajatellut, millaisen kuvan annat lapsillesi
Aikuinen isä tai äiti ei koskaan sanoisi lapsellelleen noin, ellei siinä olisi joku mihin verrata.
jos sanoo että teillä on molemmat vanhemmat. lapsethan kuulee kaikenlaista koko ajan
että sillä ja tolla on kaksi isää tai isä asuu eri osoitteessa kun ei halua asua kotona-
esimerkkejä rikkimenneistä perheistä- nimenomaan lasten onni on kun molemmat vanhemmat heillä on. millaisen kuvan siinä muka antaa,
(tämä kommentoija ei kai omaa lapsia? )
okei mutta kaikki ymmärrykseni eronneelle kun on mies pettänyt ja kaikkea, rajansa on ihmisen kestämisellä.
pidit itse selvästi suuressa arvossa avioliittoa lastenkin takia ja olit valmis kestämään pitkälle.
arvostan sitä paljon, nyt vain sitten eteenpäin. elämän rakkaus voi olla sellainenkin joka menee ohitse.
mulla kävi samalla tavalla ja olen kyllä vielä sen saman miehen kanssa. todellakin, se oli mun elämäni rakkaus --- pidetään ittemme naisina.
..mutta joskus vain hyväkin liitto voi lakata olemasta –hyvä. Jos yhteiselo ei sujukaan, saa välivaihe miten eteenpäin ihmisistä irti pahimman, eikä kukaan ole oman itsensä suhteen objektiivinen. Katkeruuden taakse jättäminen auttaa löytämään uusia asioita elämässä. Onneksi moni exä löytää ihan täyspäisen uuden elämänkumppanin, joka ei pyri olemaan kakkosisä tai -äiti vaan oppii luovimaan. Mutta ainahan tuntematonta pelätään.
18 vuotta ja kolme lasta. Toiset erosi me emme sellaista ajatelleet ollenkaan. Mies petti alkumetreillä mutta se oli pientä. Niihin vuosiin mahtui paljon muutakin kipeetä mutta myös paljon hyvää.
Arki se koetteli ja miehen reissutyöt. Alkoi vieraantuminen ja kasvaminen eri suuntiin.
Ero tuli eikä ollut helppo. Paljon katkeruutta, vihaa, surua ja ikävää. Kuin ois matto vedetty jalkojen alta.
Ne tunteet kun läpi kävi niin saattoi jo iloita n. 5 vuoden kärvistelyn jälkeen.
Nyt on kumpaisellakin uudet kumppanit ja välit neutraalit.
Hän oli elämäni mies niin luulin mutta nyt vasta minulla se mies on. En olisi tässä nyt ilman sitä eron tuskaa.
Kiitos.
Juttelemme exän kanssa just niitä näitä. Vieras mies.