Entiseni, siitä on jo about 14 vuotta, hän ei ollut tavattoman pidetty, jos nyt ei varsin vihattu, tai millään lailla halveksuttukaan. Löysi sitten toisen.
Sitä ei mitenkään kovin arvostettu.
Kuitenkin, Hän oli juuri se, jonka kanssa saatoin tuntea yhteenkuuluvuutta, ymmärtää mitä toinen ajatteli, oikeastaan mistä tahansa, ja olla sitten vaikka er imieltä, tai sitten samaa...
Toinen siis entiseni, siitä on jo kai kolme vuotta, oli kai kiva, ainakin sanoivat, että oli kiva. Niin kai oli kiva.
Mitään mitä ajatelin, hän ei ymmärtänyt. Todellakin, kaikki sanaton yhteenkuuluvuus puuttui. Paitsi seksi, se oli ihan hyvää.
Ai niin, ensimmäisen kanssa oli kyllä seksiä, tai oli ja ei, no silloin se olisi kai ollut kivaa, nykyään en sitä laita enää ykköseksi, jos nyt sitten kakkoseksikaan... Palatakseni toiseen entiseeni, niin sanoivat, että oli kiva.
Niin.
Mutta minusta hän oli minulle tuhoisa.
Ja on edelleen, tai olisi, siksi siis jätin hänet, tai hän minut, tai molemmat. Ei enää tavata. Ja kaikki johtuu minusta siitä, että hän ei ollut (minusta) riittävän älykäs tai rohkea, molempiakin olisi voinut olla vaikka aivan saman aikaisesti.
Niin.
Sanon vain kiltisti niin, ainakin itekseni, muille en sano yhtään mitään, en ainakaan toistaiseksi. Tuskin ikinä. Ja muiden läsnäollessa en sano edes itsekseni niin (sitä tapahtuu nykyään todella harvoin) olen vain hiljaa...
Ja elän elämääni eteenpäin, sillä se on elettävänä, ja aion elää sen hyvin.
Sitä ei mitenkään kovin arvostettu.
Kuitenkin, Hän oli juuri se, jonka kanssa saatoin tuntea yhteenkuuluvuutta, ymmärtää mitä toinen ajatteli, oikeastaan mistä tahansa, ja olla sitten vaikka er imieltä, tai sitten samaa...
Toinen siis entiseni, siitä on jo kai kolme vuotta, oli kai kiva, ainakin sanoivat, että oli kiva. Niin kai oli kiva.
Mitään mitä ajatelin, hän ei ymmärtänyt. Todellakin, kaikki sanaton yhteenkuuluvuus puuttui. Paitsi seksi, se oli ihan hyvää.
Ai niin, ensimmäisen kanssa oli kyllä seksiä, tai oli ja ei, no silloin se olisi kai ollut kivaa, nykyään en sitä laita enää ykköseksi, jos nyt sitten kakkoseksikaan... Palatakseni toiseen entiseeni, niin sanoivat, että oli kiva.
Niin.
Mutta minusta hän oli minulle tuhoisa.
Ja on edelleen, tai olisi, siksi siis jätin hänet, tai hän minut, tai molemmat. Ei enää tavata. Ja kaikki johtuu minusta siitä, että hän ei ollut (minusta) riittävän älykäs tai rohkea, molempiakin olisi voinut olla vaikka aivan saman aikaisesti.
Niin.
Sanon vain kiltisti niin, ainakin itekseni, muille en sano yhtään mitään, en ainakaan toistaiseksi. Tuskin ikinä. Ja muiden läsnäollessa en sano edes itsekseni niin (sitä tapahtuu nykyään todella harvoin) olen vain hiljaa...
Ja elän elämääni eteenpäin, sillä se on elettävänä, ja aion elää sen hyvin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.