Auttakaa, kertokaa neuvoja!
Avopuolisoni työsuhde loppui ja ei millään löydä töitä. Olemme eläneet vain minun palkallani, ja rahat ovat just ja just riittäneet ruokaan vuokraan,elämiseen. En tiedä saanko apua kelasta?Tod.näköisesti en, kun ylittyy se raja. Eikä sosiaalistakaan varmasti saa mitään.
Kyse tässä on vanhemmistani, he eivät hyväksy avopuolisollani ei ole töitä ja eletään minun palkallni, vaikka kuinka yritä kertoa että ei ole tällä hetkellä helppoa saada töitä ja hän on jo masentumis pisteessä kun ei löydä töitä. Vanhempani jopa ehdottivat että eroaisin miehestäni, joka oli minulle hirveä asia että he saattavat vain miettiä rahaa. Tämä on kamala tilanne ja mieheni ei halua tehdä mitään, ei jaksa puhua, ei kiinnosta mikään, eli siis masentunut. Yritän auttaa häntä työn etsimisessä ja lohduttaa, että kyllä me pärjätään. Mutta mitä sanon vanhemmilleni, rakastetaan toisiamme ja oltiin suunnittelemassa perhettä ja yhtäkkiä kävi näin.
En vain ymmärrä miten he saattavat olla tollaisa :(
Mitä mieltä olette tilanteesta....
Avopuolisoni työsuhde loppui ja ei millään löydä töitä. Olemme eläneet vain minun palkallani, ja rahat ovat just ja just riittäneet ruokaan vuokraan,elämiseen. En tiedä saanko apua kelasta?Tod.näköisesti en, kun ylittyy se raja. Eikä sosiaalistakaan varmasti saa mitään.
Kyse tässä on vanhemmistani, he eivät hyväksy avopuolisollani ei ole töitä ja eletään minun palkallni, vaikka kuinka yritä kertoa että ei ole tällä hetkellä helppoa saada töitä ja hän on jo masentumis pisteessä kun ei löydä töitä. Vanhempani jopa ehdottivat että eroaisin miehestäni, joka oli minulle hirveä asia että he saattavat vain miettiä rahaa. Tämä on kamala tilanne ja mieheni ei halua tehdä mitään, ei jaksa puhua, ei kiinnosta mikään, eli siis masentunut. Yritän auttaa häntä työn etsimisessä ja lohduttaa, että kyllä me pärjätään. Mutta mitä sanon vanhemmilleni, rakastetaan toisiamme ja oltiin suunnittelemassa perhettä ja yhtäkkiä kävi näin.
En vain ymmärrä miten he saattavat olla tollaisa :(
Mitä mieltä olette tilanteesta....
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kai Suomessa on monilla tollainen tilanne. Kaksin ihmiset pärjäävät paremmin kuin yksin. Se nyt vielä puuttuisi, ettei miehelläsi olisi sinuakaan. Hän on vahvempi töitä hakiessaan, kun voi sanoa, että on eukkokin verrattuna sellaiseen, jota kukaan ei pidä ruodissa.
Tilanteet muuttuu... sitä tuskin tarvii selitellä. Aktiivisena kannattais jaksaa pyrkiä olemaan, mikä kaikkea se sitten pitääkään sisällä. Siitä aktiivisuudesta voi syntyä jotain uutta. Passiivisuudesta tuskin.
Minun tapauksessani, kun olen työtön ja selän takia myöskin työkyvytön, ex-vaimoni päätti ratkaista asian syyllistämällä minua, noh lopulta päädyin sitten masentuneen kirjoihinkin, kun en kestänyt joka päiväistä heti aamusta aloitettua syyllistystä ja nalkutusta. Lopulta avioliittomme päättyi molemminpuoliseen pahan oloon, ja sen jälkeen masennukseni katosi tipotiehensä kun pääsin toipumaan sellaisisa olosuhteissa joissa tervehtyminen masennuksesta tuli mahdolliseksi.
Toivottavasti sinä et ratkaise asiaa samaan tapaan. Vanhemmillesi voisi pitää pienen moraalisaarnan.
Voimia miehellesi, toivottavasti hän jaksaa kahlata läpi tämän raskaan elämäntilanteen, jos voit niin tue häntä mahdollisimman paljon.
Mutta mitä ihmettä asia ylipäätään vanhemmillesi kuuluu ?!?!?
Vai otatko heiltä vastaan jotain "avustusta" ja olet siksi velvollinen olemaan mieliksi? Sinä ja avopuolisosi olette aikuisia ihmisiä, eivätkä teidän asianne kuulu vanhemmillesi pätkän vertaa - ja sen voit myös heille sanoakin! Nyt jos koskaan sinulla on kasvun paikka: katkaise napanuora vanhempiisi, ja keskity itseesi ja avopuolisoosi!
Kai avopuolisosi nyt edes työmarkkinatukea saa, vaikkei sillä mitenkään "juhlitakaan"..? Kipin kapin ainakin nyt selvittämään, saisitteko asumis- tai toimeentulotukea.
Työttömyys koskettaa tällä hetkellä monia meistä - itsekin olen ollut jo vuoden ilman töitä, nyt nelikymppisenä tuoreena yh:na ensimmäistä kertaa elämässäni tässä jamassa. Ei naurata juurikaan, muttei elämä tähän lopu!
Kauheeta jos joku mulle tuollaista sanois. Itselläni tuleva avomies jäämässä jonkun viikon päästä työttämäksi. Joulukuun alusta muutetaan yhteen. Mut ei mun tutut tollasia sano vaikka puoliso pettäis vaan yrittäis auttaa päättämään itse haluamallaa tavalla.
Älä nyt vain vielä jätä miestäsi kaiken muun pahan lisäksi. Eihän se hänen syynsä ole, että tämä nyk. työtilanne on mikä on. Ei ole mitenkään ainutlaatuista olla nyt työtön. Ymmärsin, että hän on sentään yrittänyt saada uutta työtä? Eikö se ole pääasia? Ei tarvii ihmisessä olla kummoista vikaa, että työpaikkaa ei saa, ku muutenki ovat kiven alla ja hakijoita paljon.
Itellä pienen pieni kokemus miehestä, joka ei edes halunnut sitä työtä! Halusi mieluummin kuluttaa päivänsä oman mielen mukaan ku yrittää hakea töitä. Päivät kuulemma kuluivat kivasta ilman työtäkin ja aamulla nouseminen ei napannu.
Kai hän on kelalta työttömyyskorvauksen hakenut, ei siinä ole mitään rajoja.
te olette pinnallisia materialistisia kuluttajia joiden ainoat arvot "yhteisessä" elämässänne liittyvät tasaiseen raataamiseen eli yhteiskunnan tarkoitusten palvelemiseen. ette ole koskaan ajatelleet asioita pidemmälle, ettekä tule selviämään tästä elämästä noilla eväillä, samoin kuin vanhempasi jotka ovat sinulle tämän arvopohjan lahjaksi antaneet.
jos asia olisi toisin:
a) miehesi ei olisi masentunut
b) et kirjoittelisi täällä asiasta
c) vanhempasi ja sinä ymmärtäisitte toisianne
anteeksi että olen näin suora.
Vaikutat kyllä sori vaan aika kakaralta, jos todella annat vanhmpiesi vaikuttaa noin.
Me olemme mieheni kanssa molemmat työttömiä. Ylikoulutettuja hanttihommiin ja oman alan töitä ei vaan ole. Jatkuvat hylkäämiset ei todellakaan vahvista itsetuntoa, ja jos sinä teet vielä niin vanhempiesi vuoksi, on viimeinen lastu jo vuoltu.
Mikähän siinä onkin, että kaikki töissä olevat jotenkin kuvittelevat että niitä töitä vaan mennään ja otetaan. Kun itsellä on asiat hyvin ja saanut tehdä töitä koko ikänsä, kuvittelee että sen täytyy olla muille yhtä helppoa ja syyllistyy arvostelemaan toisia laiskoiksi, vaikka paikkoja ei tällä hetkellä vain ole tarpeeksi. Hain itse juuri paikkaa johon oli 1200 hakijaa!! Kertoo jotain kilpailukentästä.
"Avopuolisoni työsuhde loppui ja ei millään löydä töitä. Olemme eläneet vain minun palkallani...."
Eikö avopuolisosi saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea?
"En tiedä saanko apua kelasta?Tod.näköisesti en, kun ylittyy se raja. Eikä sosiaalistakaan varmasti saa mitään."
Kysyvä ei tieltä eksy. Varmista asia KELAlta ja sosiaalitoimesta.