Kävipä niin, että miesystäväni kertoi laittaneensa viestiä kaverilleen ja halusi sitten minun lukevan sen. Ei ehditty sitä samana iltana tehdä. Hän oli kuin aina ennenkin ja seuraavana aamuna rakastelimme. Muutaman tunnin päästä näytti viestin, jossa sanottiin, että ei tiedä miten kertoisi minulle, että ei halua jatkaa suhdettamme. Poks!!! Olin järkyttynyt ja sitten tämä mies vielä kehtasi sanoa, että toivoisi meidän voivan olla ystäviä.
Ymmärrän kyllä sen syyn, että ei halua jatkaa suhdettamme, koska välimatkaa on paljon, eikä hän halua muuttaa paikkakunnalle, jolla asun. Itse en voi muuttaa töiden ja muiden asioiden vuoksi ja sen hän on tiennyt jo suhteemme alusta asti.
Mutta tuo käytös. On kuin ei mitään olisi tapahtunut ja käyttää aamulla hyväkseen, vaikka tietää, että suhdetta ei kohta enää ole. Todella kylmää ja julmaa ja ystäväkin vielä pitäisi olla tuollaisen tempun jälkeen.
En tajua mikä saa ihmisen käyttäytymään noin.
Ymmärrän kyllä sen syyn, että ei halua jatkaa suhdettamme, koska välimatkaa on paljon, eikä hän halua muuttaa paikkakunnalle, jolla asun. Itse en voi muuttaa töiden ja muiden asioiden vuoksi ja sen hän on tiennyt jo suhteemme alusta asti.
Mutta tuo käytös. On kuin ei mitään olisi tapahtunut ja käyttää aamulla hyväkseen, vaikka tietää, että suhdetta ei kohta enää ole. Todella kylmää ja julmaa ja ystäväkin vielä pitäisi olla tuollaisen tempun jälkeen.
En tajua mikä saa ihmisen käyttäytymään noin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos yhtään lohduttaa niin mies teki noin minulle puoli vuotta. Rakensi elämäänsä muualle kun asuimme yhdessä ja eräänä päivänä vain aloitti hokemaan ettei meillä ole tulevaisuutta. Hän ei näe tulevaisuutta! Todettuamme että on parasta että hän muuttaa omaan kotiinsa hän vielä yritti kömpiä viereeni nukkumaan. Haittaako? kysyi.
Itselläni kävi niin että rakastuin tulisesti neitoon, 5 kk suhdettamme kesti. Suhde oli tälläinen kaukosuhde, välimatkaa 300km. Oli sovittu että minä haen sinne töihin missä hän asuu, taloja katsottiiin, yhteiset matkat oli varattu keväälle, puhuttiin ja puhuttiin, tavattiin ja viestiteltiin. Sähköposteja 1800 5 kuukauteen. Ja yks kaks, 1.11 tulee sähköposti että hän ei pysty jatkamaankaan kun ei tästä kuitenkaan tule mitään????? ei mitään muuta selitystä... edellisenä iltana vielä chattailtiin niinkuin ei mitään ja puolen vuorokauden päästä hän minut lempaa???
Minusta aikunen ihminen olisi edes jonkunlaisen selityksen velkaa että mikä tuli...
Kuulostaa tutulta...ollaan so in love ja kohta kuitenkin saa kuulla, ettei suhde toimi. Ja kohta tarkoittaa tässä paria päivää. Mitään järkevämpää tai täsmällisempää selitystä ei tule, ei - suhde nyt vaan ei toisen osapuolen mielestä toimi. Juu, ja rakkaus, sehän ei mihinkään hävinnyt - suhde vaan ei toimi.
Älä sure, et ole ainut joka on yhtäkkiä dumpattu:) Kyllä meitä tuntuu olevan niin monta, että voitais pitää vaikka omat pikkujoulut!
Luulisin perimmäiseksi syyksi noihin äkillisiin suhteen päättämisiin sen, että toiseen osapuoleen iski epävarmuus. Ehkä sitä oli mielessä koko ajan, ehkä ei. Jos ajatellaan niinkin vakavia asioita kuin yhteen muuttaminen ja jopa yhteisen asunnon ostaminen, niin voihan siinä pikkuisen paniikkia pukata. Siitä kun ei niin vaan häivytäkään, jos suhde rupee kyllästyttämään tai ahdistamaan.
Ahdistus - se on kuulkaa päivän sana. Varmaan ahdistaa, kun miettii että haluaako oikeasti olla tuon ihmisen kanssa vai löytyisikö jostain jotain vielä parempaa. Eikä valikoimasta ole pulaa: tämänkin sivun kun avaa niin eihän täällä muuta kohta olekaan kuin treffipalvelumainoksia.
Mutta näillä mennään - hännät ja rinnat pystyyn kisut ja kollit - tuhansia uusia on tarjolla! Mjauh;)
rupeampa minäkin katselemaan ympärilleni. Katrii missä olet.
sulle nyt shokki mutta parempi niin kuin hidas ja epäselvä suhteen kuolema kun mulle kävi.
Kerronpa tarinani...olin kimpassa miehen kanssa, sain työpaikan toiselta paikkakunnalta n. puolen vuoden seurustelun jälk. Mies ei puhunut koko asiasta, edes ilmeisesti ei harkinnut lähtöä. Tein kuten minusta tuntui järkevältä työn suhteen, lähdin , suhde jatkui edeleen ja toivoin että mies tulisi mutta kummeksuin ettei puhunut asiasta...tulin takaisin miehen vuoksi vähäksi aikaa, yritin järjestellä asioita olla yhdessä enemmän, hankittiin asunto. Rakastuneena! Luulin että kaikki on hyvin. Mies lähti mukaani ja elimme koko ajan tylsempää elämää, aloin ihmetellä kun ei enää ollut mitään...hän ei enää ollut tuntenut mitään vuosiin ja kertoi vasta kun otin asian puheeksi. Helvetti että vi***taa miehet/ihmiset kun ne jatkaa suhdetta vaan tottumuksesta tai koska haluavat olla jonkun kanssa tai saada seksiä!!! Parhaat vuodet meni siinä suhteessa!!!!Olisi voinut puhua asiasta aiemmin ennenkuin aloin suunnitellayhteistä tulevasiuutta, häitä ja lapsia ihan tosissaan rakastin ja petyin koko ajan kun en saanut mitään. Miten voin katsoa tuota ihmistä enää silmiin tai olla ystävä??? Vihaaaaan häntä, olisi ajatellut edes minua, mutta ajatteli vain itseään...
NYT SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN, MUUTAT UUTEEN ASUNTOON JA VIET VANHAT VALOKUVAT YM KELLARIIN. ALOITAT ALUSTA, LÖYDÄT JONKUN JOKA HALUAA KAIKEN KANSSASI JA ENEMMÄN!!!
Onpas tutun kuuloista, tosin meillä tuo kävi perjantain, mulle melkein tehtiin vanhaset :) Ihan normaali puhelu ja yhtäkkiä mies vaan luetteli tulemaan tekstiä vähän aikaa ja lopussa sanoi, että sitten ei mitään viestejä, puheluita tms. Ja minä olin ollut varma ja olen edelleen, että meillä oli jotain syvempää yhteisymmärrystä ja rakkautta, vielä vähän aikaa aiemmin hän oli niin rakastunut minuun ja vakuuttunut suhteestamme. Suhdetta jatkui toista vuotta. En sano sitä, etteikö tilanne ollut aika vaikea muutoin käytännössä. Mutta sittenkin, nyt hän ei sitten kommentoi mitään. Virkamies ja armeijahullu meni maskinsa taakse piiloon, eikä uskalla selvittää asioita loppuun. Kyllä hän myönsikin sen, että pelkää...
Miten ihminen voi pelätä niin paljon, että hylkää suhteen, joka oli hänelle hyvä ja piristänyt häntä paljon aiemmasta, kuten hän sanoi monesti.
Nyt minä olen ihan surun murtama, toisaalta haluttaisi sanoa suorat sanat ja purkautua, mutta en halua häntä mollata, toisaalta hän on epäonnistunut naistensa kanssa siinä mielessä, että on suostunut pompoteltavaksi kai jo lapsesta lähtien. Minuakin hän tavallaan yritti palvella.. itse sitä en halunnut.
Jotain sellaista ongelmallista siinä on ja nyt hän on hävinnyt. Jos odottaa, että rupean riehumaan, ei onnistu.. olen vain sanonut, että asia koskettaa, jos se ei riitä, ei sitten..
Se kaikki on niin ristiriitaista eikä sovi tavallana ollenkaan siihen ihmiseen, johon olen tottunut.