Niin, uteliaisuudesta
Mä tapasin unessa fiktiivisen mirrin - kertoi lopettaneensa kynsiensä syönnin ja piti pistooliammunnasta, muutamasta itsepuolustuslajista ja Juttiksen Caipirinhoista ja rasvasista pitsoista. Se kerto olevansa älytön bailaaja, sukeltaja ja laskuvarjohyppääjä. Se kiipeili seinillä kuin apina, mönki satunnaisissa sängyissä kuin kirppuinen hyeena.
Se kerto mulle myös olevansa hukassa, ikään kuin eksyksissä. Se ei hahmottanut itseään, henkistä sukupuoltaan tai tarkoitustaan maailmassa. Se ei tuntenut minkäänlaista kuuluvuutta mihinkään muuhun elolliseen kuin satunnaisiin kadulla tapaamiin afgaanin vinttikoiriin, joista niistäkään se ei pitänyt, koska se tunsi olevansa kissaihminen. Kissojen omistajathan ovat koiria, kaikkivoipaisuuden palvelijoita.
Kysyisin nyt palstan kyrvikkäiltä jäbiltä, että millä tavalla he näkisivät tämän lähes pelottoman lapsenmielen edessään, ihmisen, joka katsoisi heitä kuin ruokaa, mittaisi heidän asentoaan ja kuntoaan, sekä tapaansa käsitellä ongelmatilanteita ja epämieluisia yllätyksiä vaikeissa olosuhteissa, heidän kykyään selviytyä aikamme lähes ylivoimaisissa haasteissa.
Korostaisin tässä objektin ja subjektin eroa, sillä hänen silmänsä olivat jo nähneet maailman palstalogiikan.
Mä tapasin unessa fiktiivisen mirrin - kertoi lopettaneensa kynsiensä syönnin ja piti pistooliammunnasta, muutamasta itsepuolustuslajista ja Juttiksen Caipirinhoista ja rasvasista pitsoista. Se kerto olevansa älytön bailaaja, sukeltaja ja laskuvarjohyppääjä. Se kiipeili seinillä kuin apina, mönki satunnaisissa sängyissä kuin kirppuinen hyeena.
Se kerto mulle myös olevansa hukassa, ikään kuin eksyksissä. Se ei hahmottanut itseään, henkistä sukupuoltaan tai tarkoitustaan maailmassa. Se ei tuntenut minkäänlaista kuuluvuutta mihinkään muuhun elolliseen kuin satunnaisiin kadulla tapaamiin afgaanin vinttikoiriin, joista niistäkään se ei pitänyt, koska se tunsi olevansa kissaihminen. Kissojen omistajathan ovat koiria, kaikkivoipaisuuden palvelijoita.
Kysyisin nyt palstan kyrvikkäiltä jäbiltä, että millä tavalla he näkisivät tämän lähes pelottoman lapsenmielen edessään, ihmisen, joka katsoisi heitä kuin ruokaa, mittaisi heidän asentoaan ja kuntoaan, sekä tapaansa käsitellä ongelmatilanteita ja epämieluisia yllätyksiä vaikeissa olosuhteissa, heidän kykyään selviytyä aikamme lähes ylivoimaisissa haasteissa.
Korostaisin tässä objektin ja subjektin eroa, sillä hänen silmänsä olivat jo nähneet maailman palstalogiikan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rehellisesti sun kuvaus tästä otuksesta ei riitä siihen että mä voisin kuvitella mitään, keksimättä itse lisää tähän otukseen. Mutta jos se kiipeilee miten sattuu seinillä, niin miettisin hoitoon pääsy mahdollisuuksia.
olet löytänyt itsesi.
Hähä! :D
Anteeksi, mutta taidan olla liian tylsä ja tavallinen ihminen vastaamaan tuonlaiseen kysymykseen...
Hoh hoijaa... Justiinsa joo nii joo. Joo ja niin en sitten huomannut, että toi kysymykses oli ainoastaan miespuolisille vastaajille. Pahoittelen erehdystäni, että vastasin aloitukseesi, kun olen nainen, mutta pakkoko teidän on aina olla tökerön epäkohteliaita?!
Mä opettelen kirjoittaan trolleja. Siis eihän kukaan eukko nyt voi olla tuollainen. Ihan hiiveetä!
(kääk)
http://www.youtube.com/watch?v=Nnup7op12FQ